Maantieteilijät ja biologit ympäristövaikuttajina

Maantieteilijöiden ja biologien osaaminen on keskeisen tärkeää kestävän tulevaisuuden rakentamisessa. Osaamistaan voi hyödyntää monenlaisilla tavoilla. Haastattelimme kuutta maantieteilijää ja biologia, jotka käyttävät koulutustaustansa tuomaa osaamistaan inspiroivina yhteiskunnallisina vaikuttajina.

Juttu on alun perin julkaistu Natura-lehden numerossa 3/2021.


”Vaikuttamistoiminta on kiinnostavaa, opettavaista ja hauskaa”

Rami Ratvio, yliopisto-opettaja (HY) ja Elokapinoitsija

Rami Ratvio on aina ollut mukana monenlaisessa vaikuttamistoiminnassa. Kuva: Veikko Somerpuro

– Olen saanut opiskellessa monenlaista tietoa ja työkaluja maailman parantamiseen ja koen, että minulla on velvollisuus myös käyttää niitä. Systeeminen ajattelu, ilmiöiden ja prosessien toiminta ja vuorovaikutussuhteet ovat esimerkkejä niistä kestävyystiedoista ja -taidoista, joihin maantieteen opiskelu on antanut hyvät valmiudet.

Asiat, joiden puolesta Helsingin yliopiston kestävyysinstituutissa työskentelevä Rami Ratvio on halunnut vaikuttaa, ovat vaihdelleet vuosien aikana. Nyt niitä ovat suuret kestävyyshaasteet: ilmastonmuutos, luontokato ja taloudellinen epätasa-arvo.

Ratvion mielestä kannattaa vaikuttaa niin työssä kuin vapaa-ajallakin.

– Olen aina ollut mukana monenlaisessa vaikuttamistoiminnassa, koska se on kiinnostavaa, opettavaista ja hauskaa. Järjestötyössä olen verkostoitunut ja oppinut uudenlaisia toimintatapoja, mistä on ollut apua myös töissä.

Ratvio näkee koulutuksen olevan eräs erinomainen vaikuttamisen tapa. Työssään hän koordinoi parhaillaan laajaa kestävyys-aiheisen MOOC-kurssin kehittämistyötä. Kurssin tavoitteena on antaa yliopisto-opiskelijoilla perustiedot ja -taidot kestävyyskysymyksissä.

Tutkimukset kertovat, että isojen järjestelmätason muutosten aikaansaamiseksi tarvitaan myös poliittisiin päätöksiin kannustavaa aktivismia. Ratvio onkin mukana myös Elokapinan toiminnassa.

– Elokapina toimii palovaroittimen lailla kasvattaen kriisitietoisuutta ja nostaen esiin tutkimustietoa. Mielestäni aktivismi on yksi hyvä keino tieteellisen tiedon arvostuksen parantamiseen.


”Haluan rakentaa tulevaisuutta, jossa elämä mahtuu planeetan rajoihin”

Laura Meller, meriasiantuntija, Greenpeace Suomi

Laura Meller koordinoi Greenpeacen kansainvälistä mertensuojelukampanjaa. Kuva: Daniella Zalcmann / Greenpeace

– Haluan rakentaa tulevaisuutta, jossa elämä mahtuu planeetan rajoihin, ja jossa rajalliset luonnonvarat käytetään ja jaetaan oikeudenmukaisella tavalla.

Laura Meller koordinoi Greenpeacen kansainvälistä mertensuojelukampanjaa. Sen tavoitteena on merten suojelusopimus, jonka avulla voidaan perustaa suojelualueita kansainvälisille merialueille.

– Greenpeace käy julkista keskustelua ja järjestää mielenosoituksia. Suuri osa vaikuttamistyöstämme on suurelle yleisölle näkymätöntä: keskustelemme poliittisten päättäjien kanssa, teemme tutkimusta ja raportteja. Kampanjan osalta koordinoin tätä kaikkea.

Meller tutustui ilmastonmuutokseen opiskeluaikanaan ja havahtui aluksi sen aiheuttamiin vaikutuksiin luonnossa.

– Sittemmin olen ymmärtänyt, että kyse on myös siitä, mitä tapahtuu yhteiskunnillemme.

Olisi ihanaa, jos asiat ratkeaisivat sillä, että kerrotaan oikeat asiat oikeille ihmisille, mutta ihan näin se ei mene. Enemmän kyse on siitä, kuka käyttää valtaa, millä tavalla ja miten vallanjako saadaan muutettua oikeudenmukaisemmaksi.

Ekologian ja evoluutiobiologian ymmärrys on Mellerin työssä keskeistä. Suurten tietomäärien ja pelottavien ja ahdistavienkin aiheiden parissa työskentely voi kuitenkin kuormittaa.

– Järjestövaikuttaminen oli jaksamiseni kannalta tärkeää jo opiskeluaikana. Ratkaisujen ja vaikuttamismahdollisuuksien esille tuominen on yksi tapa auttaa ihmisiä tulemaan toimeen niiden vaikeiden tunteiden kanssa, joita tiedon lisääntyminen heissä ehkä herättää. Tätä teen nyt työkseni.


”Haluan lisätä tietoisuutta luonnon ja ympäristön merkityksestä”

Terhi Korpela, bige-opettaja ja kaupunginvaltuutettu

Terhi Korpela uskoo, että ympäristökriiseistä huolimatta tulevaisuus on toiveikas. Kuva: Hanna Tarkiainen

– Vaarini sanoi minulle aikoinaan, että jos jotain osaa, niin sitä pitää käyttää toistenkin hyväksi.

Hyvinkääläinen Terhi Korpela työskentelee opettajana, vihreiden kaupunginvaltuutettuna ja ympäristölautakunnan jäsenenä. Vapaaehtoistyönä hän järjestää retkiä ja tietoiskuja.

– Haluan lisätä tietoisuutta luonnon ja ympäristön hyvinvoinnin merkityksestä meille kaikille.

Opettajan työ ja politiikkaharrastus tukevat Korpelan mielestä toisiaan hyvin.

– Kuunteleminen, keskusteleminen ja asioiden perusteleminen ovat tärkeitä molemmissa.
Biologian ja maantieteen osaamisesta on paljon hyötyä päätöksenteossa ja samalla se tuo päättäjälle uskottavuutta. Opetuksessa käytän paljon paikallisia esimerkkejä. Kun tiedän itse mitä kunnan kaavoituksessa ja liikennesuunnittelussa on parhaillaan käynnissä, voin samalla vaikuttaa myös opiskelijoiden kotiseututuntemukseen.

Korpelan innosti politiikkaan jo pitkään politiikassa toiminut kieltenopettaja-puoliso. Kaikille opettajan työn ja politiikan yhdistäminen ei ole itsestäänselvyys.

–  Monet opettajat suotta arastelevat politiikassa toimimista. Kerron omalle ryhmälleni luottamustehtävistäni samalla kun esittelen itseäni muutenkin. Oppitunneilla en tuo niitä esille, mutta kysyttäessä keskustelen kunnallispolitiikasta mielelläni sekä luokassa että opettajainhuoneessa.

Korpela uskoo, että ympäristökriiseistä huolimatta tulevaisuus on toiveikas.

–  Omalla esimerkillä voi vaikuttaa itselle tärkeisiin asioihin. Jokaisen tekemillä valinnoilla on väliä ja kaikille löytyy oma vaikuttamisen tapa.


”Ilmastopolitiikan tulee pohjautua luonnontieteelliseen tietoon”

Elina Vaara, erityisasiantuntija, ympäristöministeriö

Elina Vaara on ympäristöministeriön ympäristönsuojeluosastolla unelmatyössään. Kuva: Vaaran perhealbumi

–  Haluan pystyä vaikuttamaan asioiden tiedepohjaiseen ja läpinäkyvään valmisteluun ja päätöksentekoon, jonka päämääränä on ilmastokestävä yhteiskunta.

Biologiksi valmistunut Elina Vaara oivalsi ympäristölainsäädäntöä koskevaa väitöskirjatyötä tehdessään, että parhaiten tavoitteen eteen voi työskennellä valtionhallinnossa. Nyt hän on unelmatyössään ympäristöministeriön ympäristönsuojeluosastolla.

–  Työnkuvani on monipuolinen: valmistelen lainsäädäntöä, annan tulkintaohjeita asetuksista, osallistun ilmasto- ja ympäristöneuvotteluihin, kirjoitan taustapapereita ja puheita. Viime aikoina olen tehnyt ilmastolakiin liittyvää osallistamista ja kuulemisia.

Virkamiesten tehtävänä on mahdollistaa poliittisen johdon linjausten toimeenpano. Biologin pohjakoulutuksesta on Vaaran työssä apua.

–  Ilmastoasioissa juridiikan ja politiikan tulee pohjautua luonnontieteelliseen tietoon. Koulutukseni avulla osaan perustella päätöksiä luonnontieteiden kautta, tulkita aineistoja ja keskustella luonnontieteilijöiden kanssa. Myös luonnontieteellisen tutkimuksen tekemisen perusteista on hyötyä. Juridiikan parissa työskentelevällä nämä eivät ole itsestäänselviä taitoja.

Maailman muuttaminen vaatii sinnikkyyttä. Ministeriössä Vaara näkee kuinka isoja vaikutuksia palautteen antamisella ja konkreettisten ehdotusten tekemisellä voi olla.

–  Paras vaikuttamisen tapa on suoraan valmistelijoille soittaminen tai kansalaiskirjeen lähettäminen. Vastoinkäymisistä ei kannata lannistua. Vaikkei heti onnistuisi, niin yrittäminen on aina parempi kuin ei mitään.


”Tapamme elää tällä planeetalla on väärä”

Jukka Käyhkö, maantieteen professori ja ilmastopanelisti

Jukka Käyhkö opettaa yliopistossa, luennoi kouluissa, kirjoittaa kolumneja Turun Sanomiin ja toimii partionjohtajana. Kuva: Käyhkön perhealbumi

– Meidän aikuisten pitäisi pystyä osoittamaan seuraavalle sukupolvelle, että tapamme elää tällä planeetalla on väärä. Toivon, että koulu voisi kasvattaa sellaisia nuoria, jotka ymmärtävät tämän.

Jukka Käyhkö on Turun yliopiston maantieteen professori. Hän opettaa yliopistossa, luennoi kouluissa, kirjoittaa kolumneja Turun Sanomiin ja toimii partionjohtajana.

– En haluaisi laittaa vaikuttamiskanaviani tärkeysjärjestykseen. Mielestäni on tärkeää pyrkiä vaikuttamaan eri ikäisiin ja -taustaisiin ihmisiin.

Käyhkö on tällä hetkellä myös Suomen ilmastopaneelin jäsen.

–  Olen siellä sellaisessa yleismies-jantusen roolissa, mikä sopii minulle maantieteilijänä hyvin. Paneelissa saan katsella yhteiskuntaa hiukan eri vinkkelistä kuin yliopistolla.

Kun tutkii ilmastonmuutosta ja kestävää kehitystä, pääsee vääjäämättä vaikuttamaan. Käyhkö näkee, että ilmastonmuutos on oire, jonka juurisyyt ovat syvällä elämäntavassamme ja talousjärjestelmässämme.

–  Vaikuttaminen on minulle tärkeää. Välillä olo on kuitenkin voimaton, on tämä niin iso haaste. Kukaan ei tarkkaan tiedä, miten muutos parempaan tehdään.

Tutkijana Käyhkö saa vastata välillä aika monimutkaisiinkin kysymyksiin.

–  Nyt vanhempana on onneksi helpompi sanoa, että sori, en tiedä.

Yliopisto-opiskelijoilla on nykyään hyvät kestävän kehityksen taidot. Uusia vaikuttajia kuitenkin tarvitaan.

–  Opettajan työ on tässä suhteessa hyvin arvokasta. Nuorten taas kannattaa opiskella ja tehdä sitä, mistä on itse kiinnostunut. Maailman pelastamiseen voi osallistua monelta alalta.


”Saamme aikaan enemmän, kun yhdistämme tietomme ja taitomme”

Kirsi Haapamäki, bige-opettaja ja Opettajien ja kasvattajien ilmastorintaman toimija

Kirsi Haapamäen mukaan opettajan työ mahdollistaa sen, että hän saa olla kiinnostunut maailmasta ja sen tilasta.
Kuva: Otaniemen lukio

–  Tämä aika vaatii opettajalta enemmän kuin ennen. Maailma muuttuu niin nopeasti, että sen tapahtumia on seurattava tarkasti.

Kirsi Haapamäki työskentelee biologian ja maantieteen opettajana lukiossa ja kokee itsensä etuoikeutetuksi.

– Tämä työ mahdollistaa sen, että saan olla kiinnostunut maailmasta ja sen tilasta. Etenkin kestävyys- ja ilmastokasvatus tekevät työstä itselleni hyvin merkityksellisen.

Opettaja on tahtomattaankin aina myös vaikuttaja. Haapamäen koulussa opettajat ja opiskelijat toteuttavat yhdessä projekteja, joissa pyritään vaikuttamaan myös koulun ulkopuolisiin asioihin.

–  Toivon, että opiskelijat oppisivat koulussa, että asioille voi aina tehdä jotain. Projektit ovat myös sosiaalisesti tärkeitä. Ne voimauttavat, opettavat yhteisöllisyyttä ja auttavat opiskelijoita löytämään vahvuuksiaan ja oman paikkansa kouluyhteisössä.

Haapamäki kouluttautuu paljon ja tekee yhteistyötä muun muassa korkeakoulujen, yritysten, järjestöjen, kirjaston ja ruokalan kanssa. Yhdessä oppiminen on tärkeä periaate.

–  Yhteistyökumppanit ja verkostot helpottavat opettajan työtä, kun itsellä ei tarvitse olla kaikkea asiantuntemusta. Usein opettelemme uutta myös yhdessä opiskelijoiden kanssa.

Myös opettaja saa yhteisöllisyydestä voimaa. Liittyminen keväällä 2021 perustettuun Opettajien ja kasvattajien ilmastorintamaan olikin Haapamäelle oman työn luonteva jatke.

–  Saamme aikaan enemmän ja pystymme opettajina ja kasvattajina vaikuttamaan tehokkaammin, kun yhdistämme voimavaramme, tietomme ja taitomme.

Kuva: Opettajien ja kasvattajien ilmastorintama

Lisää blogissa

Toivoa ja toimintaa NUORI24 -messuilla

NUORI2024 – valtakunnalliset nuorisotyön päivät järjestetään Tampere-talolla 24.-25.4.2024. Biologian ja maantieteen opettajien liiton Toivoa ja toimintaa -hanke on mukana messuilla! ...

Agenda 2030 -tavoitteet selkokielellä

Agenda 2030 -toimintaohjelman alatavoitteet sisältävät paljon kiinnostavaa lisätietoa kestävästä kehityksestä. Toisinaan tavoitetekstit ovat kuitenkin vaikealukuisia. Ne sisältävät vaikeita asioita ja ...