Mikä luontokato? – Opetusmateriaali monimuotoisesta luonnosta ja luontokadosta

Tältä sivulta löydät monipuolisia tehtäviä ja opetusvideoita, jotka auttavat luontokadon ymmärtämisessä. Opetusvideoiden ja tehtävien avulla saat luontokadosta perustiedot, ja lisäksi pääset pohtimaan sitä miten luontokatoa voidaan torjua ja millaisia tunteita se sinussa herättää.

Sisällysluettelo
Tietoa materiaalista
Mitä luontokato tarkoittaa?
Tehtäviä
1) Mikä luontokato? -video ja tehtävät
2) Luontokadon kuvagalleria
3) Luontokato diagrammeissa ja infograafeissa
4) Postia uhanalaiselle eliölajille
5) Luontokato herättää tunteita
6) 20 tekoa luonnon puolesta
Muuta kiinnostavaa
Lisää opetusvideoita
Lisää tehtäviä
Lisää tietoa

Tietoa materiaalista

Mikä luontokato? -materiaali koostuu opetusvideosta, kuudesta tehtävästä sekä monenlaisesta lisämateriaalista. Materiaalit on toteuttanut Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL ry ympäristöministeriön tuella. Materiaalit on julkaistu tammikuussa 2026.

Materiaalit on suunnattu yläkoulun ja toisen asteen opetukseen, mutta niitä voi hyödyntää myös mm. nuorten vapaa-ajantoiminnassa, aikuisopetuksessa ja vapaassa sivistystyössä.

Materiaalia saa vapaasti hyödyntää, soveltaa ja muokata opetuksessa ja muussa (nuorten) toiminnassa. Jos materiaalia halutaan hyödyntää kaupallisesti, on siihen kysyttävä erikseen lupa Biologian ja maantieteen opettajien liitosta.

Palautetta, kommentteja ja kysymyksiä materiaaliin liittyen ottaa vastaan kestävyyskasvatuksen asiantuntija Pinja Sipari (pinja.sipari ät bmol.fi).

Materiaalin toteutuksen on rahoittanut ympäristöministeriö.

Mitä luontokato tarkoittaa?

Luontokato tarkoittaa luonnon monimuotoisuuden vähenemistä. Jotta voi ymmärtää luontokatoa, täytyy ensin ymmärtää mitä tarkoittaa luonnon monimuotoisuus.

Luonnon monimuotoisuus tarkoittaa erilaisten eliölajien ja elinympäristöjen kirjoa maapallolla. Monimuotoisuutta on monenlaista. Geneettinen monimuotoisuus tarkoittaa eliöiden perinnöllisten ominaisuuksien muuntelua jonkin eliöryhmän, kuten lajin tai populaation sisällä. Lajien monimuotoisuus tarkoittaa eri eliölajien (kasvit, eläimet, sienet, bakteerit) runsautta tietyssä ympäristössä. Ekosysteemien monimuotoisuus taas tarkoittaa erilaisten elinympäristöjen eli biotooppien monimuotoisuutta. Elinympäristöjä ovat mm. erilaiset metsät, suot, järvet, joet, vuoristot ja aavikot. 

Monimuotoinen luonto on tärkeää myös ihmisille, sillä luonto tarjoaa puhdasta ilmaa ja vettä sekä erilaisia raaka-aineita. Luonnosta saadaan myös ruokaa (sienet, marjat yms.), ja luonto mahdollistaa ruoantuotannon (esim. pölyttäjät pölyttävät valtaosan viljelykasveista). 

Luontokato tarkoittaa sitä, että yhä useammat lajit ja elinympäristöt muuttuvat uhanalaisiksi tai kuolevat sukupuuttoon. Laji on Suomessa uhanalainen, jos sen yksilöitä on alle tuhat. Eläinlaji on erittäin uhanalainen, jos sen yksilöiden määrä putoaa lyhyessä ajassa puoleen. 

Maailmassa on tällä hetkellä noin miljoona uhanalaista lajia. Esimerkiksi norsut, sarvikuonot, jääkarhut ja tiikerit ovat uhanalaisia. Suomessa joka yhdeksäs eliölaji ja joka toinen lajien elinympäristö on uhanalainen. Esimerkiksi susi, ahma, naali, hömötiainen, saimaannorppa, ankerias ja lukuisat kasvilajit ovat uhanalaisia. 

Elinympäristöjen häviäminen onkin tärkein luontokadon syy. Sitä aiheuttavat esimerkiksi metsien hakkuut, soiden kuivatus ja tehomaatalous. Luontoa siis katoaa tavaroiden, ruoan ja energian ylikulutuksen vuoksi. Muita tärkeitä luontokadon syitä ovat:

  • Ilmastonmuutos, jonka takia eliöiden elinolosuhteet muuttuvat liian nopeasti, kun ilmasto lämpenee. 
  • Vieraslajit, jotka vievät tilaa ja elinalueita paikallisilta lajeilta. 
  • Saasteet, jotka pilaavat ilmaa, maaperää ja vesistöjä. 
  • Salametsästys ja ylikalastus.

Luontokatoa torjutaan monenlaisilla tavoilla. Tarvitaan luontoa suojelevaa politiikkaa ja lakeja. Luonnonsuojelua on lisättävä ja elinympäristöjä ennallistettava. Luontokadon ehkäisemisessä kasvispainotteisellä ruokavaliolla on tärkeä rooli, koska kasvisruoan tuotanto kuluttaa vähemmän luonnon resursseja. Lisäksi jokainen meistä voi auttaa luontoa esimerkiksi jättämällä nurmikon ajamatta ja lehdet haravoimatta kotipihalla, perustamalla eläimille vesipisteen tai osallistumalla vieraslajitalkoisiin. Siispä eikun hommiin!

Kuvakollaasi käsittelee luonnon tarjoamia ekosysteemipalveluita ja on osa sivulta löytyvää Luontokadon kuvagalleria -tehtävää.

Tehtäviä

Tässä osiossa päästään oppimaan luontokadosta monipuolisten materiaalien ja tehtävien avulla. Tehtäviä saa vapaasti hyödyntää, soveltaa ja muokata opetuksessa ja muussa (nuorten) toiminnassa.

1) Mikä luontokato? -video ja tehtävät

Katso video (kesto 5 min.) ja vastaa sen alla oleviin kysymyksiin.

Vinkki! Videon käsikirjoituksen löydät tältä sivulta, jossa on linkki myös itse videoon sekä videoon liittyviin kysymyksiin. Käsikirjoitus voi olla hyvä apu kysymyksiin vastaamisessa!

Videoon liittyviä kysymyksiä:

  • Mitä luontokato tarkoittaa?
  • Mitä luonnon monimuotoisuus tarkoittaa?
  • Kuinka paljon maailmassa on uhanalaisia eliölajeja? Entä Suomessa?
  • Mitkä asiat aiheuttavat luontokatoa?
  • Ketkä kaikki voivat osallistua luontokadon torjumiseen?
  • Millä keinoilla luontokatoa voidaan torjua?

Selvitä myös nämä asiat:

  • Videolla mainitaan lähinnä uhanalaisia eläinlajeja. Selvitä uhanalaisten lajien Punaisen kirjan verkkopalvelusta myös joitakin Suomessa uhanalaisia kasvilajeja. Löydätkö yhtään itsellesi tuttua lajia?
  • Videolla mainitaan yksi syy siihen, miksi luontokatoon liittyen tarvitaan tutkimustietoa. Mikä se on, ja mitä muita syitä keksit siihen, että luontokatoon liittyvää tutkimusta tarvitaan?
  • Videolla puhutaan luontokadosta, mutta ilmiöstä käytetään Suomessa myös muita termejä, mm. biodiversiteettikato, luonnon monimuotoisuuden väheneminen ja elonkirjon köyhtyminen. Mikä termeistä on mielestäsi paras ja miksi?

2) Luontokadon kuvagalleria

Kuvagallerian tehtävien avulla opitaan luontokadosta ja luonnon monimuotoisuudesta valmiiden kuvien ja kuvatekstien avulla.

Tehtävän materiaalit: Tehtävän materiaalit löytyvät tältä sivulta. Materiaalit voi myös tulostaa täältä. Tulostettaessa voit käyttää esim. asetusta “4 pages per sheet”, jolloin luokka jaetaan pienryhmiin ja jokaiselle pienryhmälle tarvitaan omat materiaalit. Kuvatekstit leikataan irrallisiksi lapuiksi. Jos tulostat yhden kuvat A4-kokoisina, voi koko ryhmä tehdä samaa tehtävää.

a) Yhdistä kuvat ja kuvatekstit. Tehtävässä on 12 kuvaa tai kuvakokelmaa, jotka liittyvät jollakin tavalla luonnon monimuotoisuuteen ja luontokatoon. Kuviin liittyy lista epäjärjestyksessä olevista kuvateksteistä. Tehtävässä kuvatekstit käydään läpi yksi kerrallaan ja pohditaan, mikä kuvateksti voisi sopia mihin kuvaan. Jokaiselle kuvalle löytyy oma kuvatekstinsä, mutta moni kuvateksteistä voisi sopia useampaan kuvaan.

Oikeat vastaukset: 1A, 2I, 3G, 4K, 5F, 6J, 7C, 8H, 9E, 10L, 11B, 12D

b) Lajittele kuvat ja kuvatekstit aihealueittain. Kuvat ja erityisesti kuvatekstit vastaavat neljään eri kysymykseen. Lajittele kuvatekstit siten, että ne vastaavat seuraaviin kysymyksiin:

  • Mitä tarkoittaa luonnon monimuotoisuus, minkälaisista asioista se koostuu, ja miksi se on tärkeää?
  • Mitä tarkoittaa luontokato ja millä tavoin se näkyy maailmassa?
  • Mitkä asiat aiheuttavat luontokatoa?
  • Miten luontokatoa voidaan torjua?

3) Luontokato diagrammeissa ja infograafeissa

Tehtävän materiaalit: Tälle sivulle on koottu erilaisia luonnon monimuotoisuuteen ja luontokatoon liittyviä diagrammeja, taulukoita ja infografiikoita sekä niiden tulkitsemiseen liittyviä tehtäviä. Tehtävät sopivat erityisesti toiselle asteelle. Etenkin sivun lopusta löytyvät tehtävät 7 ja 8 ovat helpompia ja ne soveltuvat siten myös yläkouluun.

Esimerkkitehtävä: Lajien uhanalaisuus maailmassa. Tutki alla olevaa kuvaajaa ja vastaa kysymyksiin. Hae lajiryhmien suomennokset tarvittaessa netistä.

  • Missä lajiryhmässä on eniten arvioituja lajeja (extant assessed species)? Entä vähiten?
  • Minkä lajiryhmä lajit ovat uhanalaisimpia? Entä vähiten?
  • Minkä lajiryhmän lajeja on kuollut eniten sukupuuttoon?
  • Missä lajiryhmissä on eniten tietopuutteita? Entä vähiten?
  • Missä lajiryhmissä on eniten silmälläpidettäviä (near threatened) ja vaarantuneita (vulnerable) lajeja?
  • Millaisen kokonaiskuvan saat maailman lajien uhanalaisuudesta kuvaa katsomalla?
  • Pidätkö kuvan julkaisijaa luotettavana? Perustele näkemyksesi.
Percentage of species threatened with extinction in taxonomic groups that have been assessed comprehensively, or through a ‘sampled’ approach, or for which selected subsets have been assessed, by the International Union for Conservation of Nature (IUCN) Red List of Threatened Species. Groups are ordered according to the best estimate for the percentage of extant species considered threatened (shown by the vertical blue lines), assuming that data deficient species are as threatened as non-data deficient species.

Kuva lähde: IPBES (2019). Summary for policymakers of the global assessment report on biodiversity and ecosystem services of the Intergovernmental Science-Policy Platform on Biodiversity and Ecosystem Services. S. Díaz, J. Settele, E. S. Brondízio, H. T. Ngo, M. Guèze, J. Agard, A. Arneth, P. Balvanera, K. A. Brauman, S. H. M. Butchart, K. M. A. Chan, L. A. Garibaldi, K. Ichii, J. Liu, S. M. Subramanian, G. F. Midgley, P. Miloslavich, Z. Molnár, D. Obura, A. Pfaff, S. Polasky, A. Purvis, J. Razzaque, B. Reyers, R. Roy Chowdhury, Y. J. Shin, I. J. Visseren-Hamakers, K. J. Willis, and C. N. Zayas (eds.). IPBES secretariat, Bonn, Germany. 56 pages. https://doi.org/10.5281/zenodo.3553579

4) Postia uhanalaiselle eliölajille

Tehtävän materiaalit: Tehtävässä tutustutaan tarkemmin johonkin Suomessa uhanalaiseen eliölajiin. Jokaiselle opiskelijalle annetaan postikortin kokoinen (tai esim. A5-kokoinen) pala valkoista kartonkia. Opiskelija piirtää kortin toiselle puolelle kaverikuvan itsestään ja valitsemastaan eliölajista. Toiselle puolelle kirjoitetaan tervehdys eliölajille.

Tehtävän ohje:

  • Valitse Suomen uhanalaisten lajien listalta yksi itseäsi kiinnostava laji. Pyri valitsemaan laji, jolla on suomenkielinen nimi, ja lisäksi listassa on jotakin tietoa lajin uhanalaisuuden syistä. Jos vaihtoehtoja tuntuu olevan liikaa, voit valita lajin tehtävän lopussa olevasta listasta (*).
  • Tutustu lajiin netissä: miltä se näyttää, missä se elää ja millaiset ovat sen elintavat?
  • Piirrä kortin toiselle puolelle kuva, jossa sinä olet yhdessä eliölajin kanssa. Kuvan ei tarvitse olla täydellisen tarkka, mutta pyri saamaan mukaan jotakin, joka auttaa tunnistamaan sinut kuvasta (esim. kampaus, silmälasit tai pukeutumistyyli) ja jotakin valitsemastasi eliölajista (onko kyseessä, kasvi, lintu vai nisäkäs, ja esim. minkä värinen se on). Oletteko maalla, merellä vai ilmassa?
  • Kirjoita kortin toiselle puolelle postikorttimainen tervehdys eliölajille. Kerro tervehdyksessä lyhyesti a) miksi laji kiinnostaa sinua (miksi valitsit sen), b) miksi sen olemassaolo on tärkeää, c) mikä lajin olemassaoloa uhkaa ja d) mitä toivot lajille tapahtuvan tulevaisuudessa.
  • Esittele lopuksi muulle ryhmälle minkä lajin valitsit, miltä se näyttää ja miksi se on tärkeä.

(*) Voit valita esimerkiksi jonkin seuraavista lajeista, jotka on valittu Punaisen kirjan lajeista satunnaisesti: rupilisko, kangaskäärme, liito-orava, euroopanmajava, pikkulepakko, susi, naali, karhu, ahma, saimaannorppa, metsäpeura, puikkosammal, valjuhiirensammal, lammassammal, kyhmyristihämähäkki, muurahaiskääpiöhämähäkki, puskupäähämähäkki, kaarnavaleskorpioni, siililukki, ankerias, järvilohi, kampela, made, nahkiainen, alli, haahka, silkkiuikku, haapana, kuovi, suokukko, naurulokki, töyhtötiainen, kuukkeli, valkoselkätikka, huuhkaja, hiirihaukka, helmipöllö, haarapääsky, kiuru, viiruvahakas, ukonseitikki, talvihiippo, jättivalmuska, kultatatti, häränkieli, salokääpä, verijuotikas, kääpiötytönkorento, petosurviainen, vantaansurviainen, jymykorri, paahdehepokatti, ruususiipisirkka, mäntylahotorviainen, alppiruusukemppi, keulankärkikirva, kalkkituhatjalkainen, harjulieko, ketonoidanlukko, serpentiiniraunioinen, kaljukiviyrtti, merihapsikka, meriajokas, punavalkku, neidonkenkä, veripunakämmekkä, korallimetsänemä, harmaakissankäpälä, lehtotakiainen, hirvenkello, lapinvuokko, hämeenkylmänkukka, kangasvuokko

Kuvituskuva: Immo Wegmann

5) Luontokato herättää tunteita

Luontokato, samoin kuin monet muutkin kestävän kehityksen haasteet herättävät ihmisissä monenlaisia tunteita. Seuraavat tehtävät rohkaisevat pysähtymään hetkeksi näiden tunteiden äärelle. Erilaiset tunteet kuuluvat elämään ja niiden kanssa olisi hyvä oppia elämään. Siksi hankalaltakin tuntuvien tunteiden tunteminen ja niiden äärelle pysähtyminen on tärkeää.

Vuoden 2021 Nuorisobarometrissa kolme neljäsosaa nuorista ilmoitti tuntevansa surua luonnon monimuotoisuuden heikkenemisestä ja lähiympäristön muutoksista. Siksi suru on keskiössä seuraavissa tehtävissä.

Kaikilla tunteilla on tärkeitä tehtäviä. Mannerheimin lastensuojeluliiton Tampereen osaston julkaisemassa Opas tunnetaidoista -materiaalissa surua kuvataan seuraavasti: “Suru auttaa meitä hidastamaan tahtia ja pysähtymään silloin, kun menetämme jotain merkityksellistä. Suru on kunnianosoitus menneelle ja tärkeä vaihe siihen, että voimme alkaa suunnata kohti jotain uutta, pikkuhiljaa iloakin. Suru auttaa näkemään mikä on itselle tärkeää, se kirkastaa omia arvoja. Suru antaa myös muille mahdollisuuden lohduttaa.”

Vinkki! Lisää tietoa ja näkökulmia ympäristösurusta löydät esimerkiksi Mielenterveystalon julkaisemasta Ilmastoahdistuksen omahoito-ohjelmasta.

a) Surun sävyjä. Alla olevaan kuvakollaasiin on kerätty kuvia ja tunnelmia, jotka liittyvät jollakin tapaa luontokatoon. Katsokaa kuvia ja keskustelkaa yhdessä seuraavista kysymyksistä:

  • Millaiset luontokatoon liittyvät asiat saattavat herättää ihmisissä surun tunteita?
  • Millaisia surun sävyjä näette kuvissa? Niitä voivat olla esim. haikeus, melankolia, luopuminen, menetys, kaipaus tai huoli.
  • Mistä voi tunnistaa, että itse tai toinen ihminen on surullinen? Miltä suru tuntuu kehossa ja mielessä?

b) Lohtua etsimässä. Alla olevaan kuvakollaasiin on kerätty kuvia ja tunnelmia, jotka voivat auttaa surevaa. Katsokaa kuvia ja keskustelkaa yhdessä seuraavista kysymyksistä:

  • Millaiset asiat voivat tuoda elämään lohtua ja toivoa surunkin keskellä?
  • Miten voi lohduttaa itseään tai läheistä, joka on surullinen?
  • Suru voi auttaa meitä näkemään sitä, mikä elämässä on hyvää ja arvokasta. Katsokaa molempia kuvakollaaseja ja pohtikaa, mitä tärkeitä asioita luontokatoon liittyvä suru voi auttaa meitä huomaamaan.

Vinkki! Tehtävät a) ja b) kannattaa toteuttaa kokonaisuutena siten, että luokka jaetaan pienryhmiin. Ryhmät keskustelevat ensin a)-kuvasta ja sitten b)-kuvasta. 

c) Tunnista tunteesi. Katso alla olevaa tunnesanalistaa ja pohdi, millaisia erilaisia tunteita luontokato sinussa herättää tai on joskus herättänyt. Voit kirjoittaa listan itsellesi tutuista tunteista.

Vinkki! Tunnetaitotehtävät ovat usein vaikuttavampia, jos omista tunteistaan voi jutella yhdessä toisten kanssa. Opettajan tulee kuitenkin varmistaa, että ryhmä on kaikille turvallinen. Jos on epäilys, että ryhmä ei ole kaikille turvallinen, kannattaa juttelu jättää väliin, ja toteuttaa tämä tehtävä vain yksilötehtävänä. Opettaja voi toteuttaa myös sanapilven, johon opiskelijat kirjaavat itselleen tutut tunteet anonyymisti. (Tehtävissä a) ja b) tunteista keskustellaan yleisellä ja vähemmän henkilökohtaisella tasolla, jolloin keskustelu voi olla hedelmällistä vähemmän turvallisessakin ryhmässä.)

6) 20 tekoa luonnon puolesta

Yksilöt, koulut, yritykset, yhdistykset sekä kuntien ja valtioiden päättäjät voivat edistää luonnon hyvinvointia ja torjua luontokatoa monenlaisilla tavoilla. Tässä tehtävässä tutustutaan erilaisiin luontokadon hillintätapoihin ja pohditaan, millainen rooli erilaisilla toimijoilla on hillitsemisessä.

Tehtävä toteutetaan pareittain tai pienryhmissä. Jokainen ryhmä tarvitsee vähintään yhden monisteen, jonka opettaja voi tulostaa täältä. Ryhmät käyvät läpi monisteen luontotekoja ja pohtivat, mitkä toimijat voivat osallistua teon toteuttamiseen.

Vinkki! Kuten muitakin tämän sivun tehtäviä, voit soveltaa tehtävän materiaaleja haluamallasi tavalla. Voitte esimerkiksi tehdä yhdessä posterisarjan, jossa esitellään erilaisia tekoja luonnon hyväksi!

20 luontoteon lista on koottu seuraavia lähteitä hyödyntäen:

Muuta kiinnostavaa

Tähän osioon on koottu linkkejä lisätehtäviin ja opetusvideoihin sekä muuhun kiinnostavaan luontokatoon liittyvään sisältöön.

Lisää opetusvideoita

Lisää tehtäviä

Luontokatoa ja luonnon monimuotoisuutta on käsitelty monipuolisesti myös BMOL:in aiemmin julkaisemissa tehtäväpaketeissa, joissa on mukana eri tahojen (mm. Luontoliitto ja WWF) toteuttamia erinomaisia tehtäviä. Tehtäväpaketit sisältävät mm. ulkona luonnossa toteutettavien monimuotoisuusarviointien ohjeita.

Suosittelemme tutustumaan erityisesti seuraaviin paketteihin:

Myös nämä teemaan liittyvät materiaalipaketit saattavat kiinnostaa sinua:

Lisää tietoa

Tähän osioon oon koottu joitakin aiheeseen liittyviä kiinnostavia linkkejä.

Keskeisiä tutkimusraportteja:

Käynnissä olevia suuria (tutkimus)hankkeita:

  • BIODIFUL-tutkimushankkeessa luodaan luontoa kunnioittavaa johtajuutta. https://biodiful.fi/ 
  • Hyvinvointia biodiversiteetti-interventioilla (BIWE) -tutkimushankkeessa palautetaan kokein mikrobiologista monimuotoisuutta tiheästi asutuille alueille ja tutkitaan ekologista ja ihmisen hyvinvointia. https://www.biwe.fi/ 
  • BOOST-tutkimuskonsortio pyrkii valtavirtaistamaan monimuotoisuuden turvaamista ja mahdollistamaan oikeudenmukaisen siirtymän kohti ekologista kompensaatiota. https://boostbiodiversityoffsets.fi/ 
  • Priodiversity LIFE -hankkeen tavoitteena on luontokadon pysäyttäminen Suomessa. Se on rahoituksellaan ja laajalla toimijajoukollaan Suomen kaikkien aikojen suurin luontokatoa torjuva hanke. https://www.metsa.fi/projekti/priodiversity/ 

Muuta kiinnostavaa:

Materiaalin toteutuksen on rahoittanut ympäristöministeriö.