Tältä sivulta löydät Mikä luontokato? -videon (kesto 5 min.), sen käsikirjoituksen sekä videoon liittyviä tehtäviä.
Videoon liittyviä tehtäviä:
Katso yllä oleva video ja vastaa kysymyksiin.
- Mitä luontokato tarkoittaa?
- Mitä luonnon monimuotoisuus tarkoittaa?
- Kuinka paljon maailmassa on uhanalaisia eliölajeja? Entä Suomessa?
- Mitkä asiat aiheuttavat luontokatoa?
- Ketkä kaikki voivat osallistua luontokadon torjumiseen?
- Millä keinoilla luontokatoa voidaan torjua?
Selvitä myös nämä asiat:
- Videolla mainitaan lähinnä uhanalaisia eläinlajeja. Selvitä uhanalaisten lajien Punaisen kirjan verkkopalvelusta myös joitakin Suomessa uhanalaisia kasvilajeja. Löydätkö yhtään itsellesi tuttua lajia?
- Videolla mainitaan yksi syy siihen, miksi luontokatoon liittyen tarvitaan tutkimustietoa. Mikä se on, ja mitä muita syitä keksit siihen, että luontokatoon liittyvää tutkimusta tarvitaan?
- Videolla puhutaan luontokadosta, mutta ilmiöstä käytetään Suomessa myös muita termejä, mm. biodiversiteettikato, luonnon monimuotoisuuden väheneminen ja elonkirjon köyhtyminen. Mikä termeistä on mielestäsi paras ja miksi?
Videon käsikirjoitus
Käsikirjoitus voi toimia hyvänä apuna videoon liittyviin kysymyksiin vastaamisessa!
Moikka, mun nimi on Pinja. Tällä videolla me puhutaan luontokadosta. Se on asia, joka on niin meidän ihmisten, kuin kaikkien muidenkin eliölajien tulevaisuuden kannalta tosi tärkeä. Mutta jostain syystä me puhutaan siitä aika vähän.
Luontokato tarkoittaa luonnon monimuotoisuuden vähenemistä. Jotta voi ymmärtää luontokatoa, täytyy ensin ymmärtää mitä tarkoittaa luonnon monimuotoisuus.
Mä oon nyt tällaisessa melko vanhassa metsässä Helsingin Herttoniemessä. Maailmassa on kuitenkin valtavasti muitakin erilaisia elinympäristöjä. Erilaisissa metsissä, soilla, niityillä, joissa, järvissä ja merissä, koralliriutoilla, vuoristoissa ja aavikoilla elää näihin elinympäristöihin sopeutuneita kasvilajeja, eläimiä, sieniä ja mikrobeja.
Erilaiset elinympäristöt ja eliölajit muodostavat monimutkaisia verkkoja, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Monimuotoinen luonto on elintärkeää myös meille ihmisille.
Tutkijat eivät edelleenkään tiedä maapallon eliölajien tarkkaa lukumäärää, mutta niitä on miljoonia.
Luontokato tarkoittaa sitä, että yhä useammat lajit ja elinympäristöt muuttuvat uhanalaisiksi, eli niiden määrä vähenee rajusti, tai ne katoavat kokonaan. Arvioiden mukaan maailmassa on tällä hetkellä noin miljoona uhanalaista lajia. Esimerkiksi norsut, sarvikuonot, tiikerit ja jääkarhut ovat kaikki uhanalaisia.
Suomessa joka yhdeksäs eliölaji ja joka toinen lajien elinympäristö on uhanalainen. Esimerkiksi saimaannorppa, susi, naurulokki ja varpunen ovat uhanalaisia.
Aina meidän arkikokemus ei anna ihan todellista kuvaa luonnon tilanteesta. Me nähdään esimerkiksi norsuja kuvissa ja luontodokumenteissa niin usein, että voi olla vaikeaa ymmärtää niiden olevan katoamassa. Toisaalta esimerkiksi varpusia ja naurulokkeja näkee mun kotikaupungissa Helsingissä tosi usein, vaikka niiden määrä on vähentynyt koko maassa tosi paljon. Siksi tarvitaan tutkimustietoa.
Yleensä syy eliölajien uhanalaistumiseen on se, että sen elinympäristö katoaa tai muuttuu liikaa. Kun jokin elinympäristö häviää, häviävät myös siitä riippuvaiset lajit.
Elinympäristöjen häviäminen onkin tärkein luontokadon syy. Sitä aiheuttavat esimerkiksi metsien hakkuut, soiden kuivatus ja tehomaatalous. Luontoa siis katoaa tavaroiden, ruoan ja energian ylikulutuksen vuoksi.
Muita tärkeitä luontokadon syitä ovat:
- Ilmastonmuutos, jonka takia eliöiden elinolosuhteet muuttuvat liian nopeasti, kun ilmasto lämpenee.
- Vieraslajit, jotka vievät tilaa ja elinalueita paikallisilta lajeilta.
- Saasteet, jotka pilaavat ilmaa, maaperää ja vesistöjä.
- Salametsästys ja ylikalastus.
Kaikki tämä on aika surullista. Suru onkin monelle suomalaiselle tuttu ja tosi ymmärrettävä luonnon häviämiseen liittyvä tunne. Sen äärelle on hyvä pysähtyä hetkeksi ainakin silloin tällöin.
Luontokato on ihmisten aiheuttamaa ja siksi me ihmiset voimme sitä myös hillitä. Tehtävää on paljon, ja mukaan tarvitaan niin valtiot, kunnat, yritykset, järjestöt, kuin vaikka koulutkin.
- Pitää säätää tiukempia lakeja, joiden avulla luontoa suojellaan eri puolilla maailmaa.
- Pitää hillitä ilmastonmuutosta.
- Pitää vaatia kestävämpää maa- ja metsätaloutta.
- Pitää huomioida luonto kaikessa tuotannossa ja hankinnoissa.
Yksittäisinä ihmisinä me voidaan vaatia päättäjiltä tekoja luonnon puolesta, kuluttaa vähemmän ja vastuullisemmin, syödä enemmän kasvisruokaa, ja osallistua vaikka vieraslajitalkoisiin.
Hyvä uutinen on se, että suurin osa luontokatoa hillitsevistä teoista hillitsee samalla myös ilmastonmuutosta. Meidän maailmaa pelastavilla teoilla voi siis olla moninkertainen vaikutus!
