Filosofisen ajattelun taidot, kuten argumentaatiotaidot, eettinen pohdinta ja tosiasiaväitteiden erottamista mielipiteistä ovat välttämättömiä taitoja kestävän tulevaisuuden rakentamisessa. Tältä sivulta löydät ideoita ja valmiita tehtäviä, jotka voivat tuoda opetukseen lisäarvoa, kun käsittelet kestävän kehityksen eri näkökulmia filosofian opetuksen osana.

Miten huomioida kestävä kehitys filosofian opetuksessa?
Filosofisen ajattelun taidot liittyvät kestävän kehityksen teemoihin hyvin monenlaisilla tavoilla. Filosofian opetuksessa harjoitellaan mm. eettistä pohdintaa, argumentaatiotaitoja, tosiasiaväitteiden erottamista mielipiteistä, informaatiotulvan jäsentämistä, laajojen käsitteellisten kokonaisuuksien ja yhteyksien hahmottamista, järkiperäistä arviointia ja erilaisten perustelujen kriittistä punnitsemista. Kestävän kehityksen ekologia, sosiaalisia, kulttuurisia ja taloudellisia haasteita ei voida ratkaista ilman näitä taitoja.
Kestävään kehitykseen liittyviä sisältöjä filosofian valtakunnallisessa opetussuunnitelmassa
Valtaosa filosofian opetuksen laaja-alaisista tavoitteista kytkeytyy kestävyyskysmyksiin:
- Filosofian opiskelu tukee monipuolisesti opiskelijan vuorovaikutusosaamista sekä kasvua sivistyneeksi, vastuulliseksi ja yhdenvertaisuutta kunnioittavaksi kansalaiseksi.
- Filosofian keskusteleva ja hyvää argumentaatiota korostava opiskelutapa edistää erilaisten näkemysten arvostamista. Samalla kannustetaan opiskelijaa sitoutumaan kestäviin ajattelu- ja elämäntapoihin sekä oikeudenmukaisiin yhteiskunnallisiin käytäntöihin.
- Filosofian opetuksessa sitoudutaan järkiperäiseen eettiseen ajatteluun, joka perustuu demokratian, ihmisoikeuksien ja kestävän tulevaisuuden kunnioittamiseen. Oikeudenmukaisen yhteiskunnan ja aktiivisen kansalaisuuden ihanteet ovat paitsi tarkastelun kohteita myös tavoitteita, joihin opetus pyrkii kasvattamaan.
- Etiikka on filosofian perinteinen osa-alue ja siksi keskeinen osa filosofian opiskelua. Eettinen pohdinta kattaa niin yksilöä, yhteiskuntaa kuin ympäristöä koskevat kysymykset. Oppiaineen kriittinen perinne kannustaa sitoutumaan moraalisesti kestävään toimintaan.
- Filosofian opiskelu auttaa hahmottamaan moniulotteisia ongelmia ja luomaan niistä kokonaisjäsennystä. Ymmärrys sosiaalisten ja ekologisten globaalien ongelmien luonteesta rohkaisee toimimaan niiden korjaamiseksi ja toteuttaa ympäristöosaamisen tavoitteita.
- Filosofian osa-alueista erityisesti etiikka ja yhteiskuntafilosofia tarkastelevat ihmisten ja kulttuurien monimuotoisuutta sekä kannustavat suhtautumaan ennakkoluulottomasti erilaisiin elämänilmiöihin.
- Filosofiset ajatuskokeet johdattavat hahmottelemaan mahdollisia tulevaisuuden kehityskulkuja.
Kurssien sisällöissä kestävän kehityksen teemat nousevat käsittelyyn erityisesti moduuleissa FI2 ja FI3. Myös kaikkien muiden moduulien sisältöihin kestävän kehityksen teemat solahtavat hyvin, vaikkei niitä erikseen mainita moduulien kuvauksissa.
- FI2: Tavoitteet: osaa soveltaa etiikkaa yhteiskuntaa ja ympäristöä koskeviin kysymyksiin.
- FI2: Keskeiset sisällöt: ympäristöä ja luontoa koskevia eettisiä kysymyksiä, kuten ilmastonmuutos ja eläinten oikeudet; etiikka ja yhteiskunta: ihmis- ja perusoikeudet
- FI3: Tavoitteet: oppii erittelemään oikeudenmukaisuutta, vapautta, tasa-arvoa ja vallankäyttöä yksilöiden, yhteisöjen ja instituutioiden toiminnassa
- FI3: Keskeiset sisällöt: ihmisoikeudet, kansalaisoikeudet ja oikeusvaltio; demokratia ja yhteisöllisyys yhteiskunnallisina arvoina; ajankohtaisia yhteiskuntafilosofisia kysymyksiä: ympäristöongelmat, kulttuurien kohtaaminen, teknologian ja tekoälyn vaikutukset, sukupuoli ja valta, eriarvoistavien rakenteiden tunnistaminen ja kritiikki
Miten tätä materiaalia käytetään?
Kestävä kehitys on liian iso aihe käsiteltäväksi yhdellä oppitunnilla. Sen sijaan aihetta kannattaa sivuta opetuksessa ja ohjauksessa säännöllisesti eri yhteyksissä – vaikka lyhyestikin.
Tälle sivulle on koottu valmiita tehtäviä, joiden avulla kestävän kehityksen teemat on helppo tuoda osaksi filosofian opetusta. Voit käyttää tehtäviä sellaisenaan, napata niistä opetukseen vain pienen osan tai soveltaa tehtäviä vielä paremmin omaan opetukseesi sopivaksi. Mainitsethan aina tehtävien tekijän sekä materiaalien alkuperäisen lähteen tehtäviä käyttäessäsi. Ethän hyödynnä tehtäviä kaupallisessa tarkoituksessa! Oppikirjojen tekijät voivat kuitenkin linkata Toivoa ja toimintaa -sivuston tehtäviä osaksi materiaalejaan.
Materiaali on koottu Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL ry:n sekä Liikunnan ja Terveystiedon Opettajat LIITO ry:n yhteistyössä toteumassa Kaikki mukaan koulujen globaalikasvatukseen -hankkeessa vuonna 2026. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama ja se on osa laajempaa Connect for Global Change -hanketta, jota koordinoi Suomessa Fingo.
Tehtäväkokonaisuuden ovat koonneet filosofian opettajat Veijo Fiskaali ja Aki Saariaho yhteistyössä Biologian ja maantieteen opettajien liiton kanssa. Lisätietoa antaa Biologian ja maantieteen opettajien liiton kestävyyskasvatuksen asiantuntija Pinja Sipari (pinja.sipari at bmol.fi). Antoisia hetkiä kestävän kehityksen teemojen parissa!
Tämä tehtäväpaketti on Euroopan unionin osarahoittama. BMOL ry ja Liito ry vastaavat sen sisällöstä, eikä sisältö välttämättä vastaa Euroopan unionin näkemyksiä.
Vinkki! Tämän tehtäväpaketin lisäksi olemme tehneet kestävän kehityksen tehtäväpaketin myös jokaiseen muuhun oppiaineeseen. Kaikki tehtäväpaketit löytyvät täältä, ja niistä saa mielellään vinkata kollegoille! Kestävä kehitys eri oppiaineiden opetuksessa -tehtäväpaketit soveltuvat hyvin myös monialaiseen oppimiseen. Siihen löydät vinkkejä täältä.

Tehtäviä
Voit käyttää seuraavia tehtäviä sellaisenaan, napata niistä opetukseen vain pienen osan tai soveltaa tehtäviä vielä paremmin omaan opetukseesi sopivaksi. Tehtävien yhteydessä on kerrottu mihin moduuliin ne sopivat erityisen hyvin. Tehtävät on tehty erityisesti moduuleihin FI-FI3, ja ne löytyvät tästä materiaalissa moduulien mukaisessa järjestyksessä. Mainitsethan aina tehtävien tekijän sekä materiaalien alkuperäisen lähteen tehtäviä käyttäessäsi!
1) Arkinen utilitarismi ja kestävä kehitys
Tehtävä sopii erityisesti moduuliin FI1.
Ajatus on valtaa ja yksikin voi kaataa yhteiskunnan. Silti hyvä perustelu on parempi kuin kallis pakko.
Filosofiaa on helppo soveltaa arkiseen elämään, vaikka se voi aluksi tuntua monimutkaiselta. Sen avulla voidaan ratkaista kestävän kehityksen ongelmia, koska ihmiselämään liittyvät ongelmat ovat hyvin monisyisiä. Filosofian avulla voidaan yksinkertaistaa, jäsentää, ryhmittää ja havaita yhteyksiä monimutkaisissa asioissa.
Filosofeista Jeremy Benthamin (1748–1832) utilitarismi esittelee eettisen päätöksenteon yksinkertaisena yhteen- ja vähennyslaskuna. Tällaista päättelyä voidaan käyttää hyvien ja huonojen puolien yhteenlaskuun. Jos lasku tuottaa positiivisen tuloksen, kannattaa asia tehdä. Negatiivinen tulos sen sijaan kieltäisi tehtävän asian.
Tehtävän ohjeet. Tehtävä toteutetaan pareittain tai pienryhmissä.
a) Luetelkaa taulukkoon valitun asian hyviä ja huonoja puolia.
- Piirtäkää paperille ao. kuvan mukainen taulukko, jossa on noin 12 tyhjää riviä.
- Valitkaa jokin kestävää kehitystä liippaava aihe, jota haluatte tehtävässä pohtia, esim. polkupyörä, mopoauto, lentokone, sukupuolten tasa-arvo, koulunkäynti, kasvisruoka tms.
- Tehtävässä luetellaan taulukkoon valitun asian hyviä ja huonoja puolia.
- Tässä vaiheessa pienet ruudut hyvien ja huonojen puolien oikealla puolella jäävät tyhjäksi.
b) Pisteyttäkää hyvät ja huonot puolet.
- Nyt moniputkaistetaan pohdiskelua siten, että jokainen hyvä ja huono puoli täytyy lisäksi arvottaa asteikolla 1-10 oman käsityksen mukaan.
- Lisätkää hyvien ja huonojen puolten pistearvot taulukon pieniin ruutuihin.
- Pistearvot lasketaan luetteloinnin jälkeen yhteen. Usein voidaan huomata, että pelkkä hyvien ja huonojen puolien lukumäärä ei tarkoita jonkin asian kannattavuutta.
| Aihe: | |||||
| Hyvät puolet | Huonot puolet | ||||
Vinkki! Jos jokaisella ryhmällä tai parilla on sama aihe, voidaan nähdä eroja arvostuksissa.
Tehtävän on toteuttanut filosofian opettaja Veijo Fiskaali.

2) Yhteistyötä ja eroavaisuuksia
Tehtävä sopii erityisesti moduuliin FI1.
Kohtele toista niin kuin haluaisit itseäsi kohdeltavan.
Kestävän kehityksen haasteiden ratkaisemiseksi tarvitaan rauhaa ja oikeudenmukaisuutta sekä eriarvoisuuden vähentämistä. Usein poliittiset ja uskonnolliset ryhmät sekä perheet ja heimot kuitenkin muodostavat ihmisten välille rajoja. Etniset ja kielen asettamat muurit rajoittavat myös kanssakäymistä. Ihmiset kohtelevat toisiaan heikosti erityisesti silloin, kun tällaiset rajat liittyvät rajallisten resurssien jakamiseen. Jos resursseja (esimerkiksi makea vesi ja polttopuu) on saatavilla rajallisesti, vaaditaan erityisesti kykyä ryhmien väliseen yhteistyöhön sekä yhteiskunnan oikeudenmukaisuutta.
Usein eri ihmisryhmien välisiä eroja liioitellaan, ja eroavaisuuksia keksitään kuvitelmien perusteella. Antropologia on kulttuureja tutkiva tiede ja sen tärkeimpiä opetuksia on ihmisten samankaltaisuus kaikkialla maailmassa. Yhteistyön haasteiden ratkaisemisen on hyvä lähteä tästä näkökulmasta. Kaikki haluavat tulla kohdelluksi reilusti.
Ryhmätehtäviä 3–5 henkilölle
- Pohtikaa, miksi ihmiset haluavat luoda toisten välille yhteistyön esteitä.
- Pohtikaa, miksi uskonnot haluavat olla erilaisia toisiinsa nähden?
- Voisiko kultaisen säännön (tai sen eri uskonnoissa ilmenevien versioiden) ymmärtäminen lisätä ihmisten välistä ymmärtämystä?
- Mitä yhteistä on kahdella toisistaan kaukana olevalla kaupungilla, esimerkiksi Delhillä ja Helsingillä?
Tehtävän on toteuttanut filosofian opettaja Veijo Fiskaali.
3) Ongelmanratkaisua
Tehtävä sopii erityisesti moduuliin FI1.
Filosofia on ongelmanratkaisun oppiaine. Ongelmat koostuvat useista osista ja niiden erottelu on filosofian tarjoama taito. Erityisesti kestävään kehitykseen liittyvissä ongelmissa tarvitaan tällaista taitoa. Ongelmanratkaisua harjoitellaan tässä tehtäväsarjalla. Tehtävissä harjoitellaan ilmiön pilkkomista osiin, jotta ilmiö pystyttäisiin määrittelemään.
Tehtävä toteutetaan paritehtävänä.
- Kuuluvatko kaikki luokassa näkyvät asiat sinne? Luetelkaa 15 luokkaan kuuluvaa asiaa. Näin voit määritellä, mitkä asiat tekevät luokasta luokan.
- Luettele parin kanssa 15 luontoon kuuluvaa asiaa. Mikä tekee luonnosta luonnon?
Lisätehtävät:
- Pitääkö ihmisen muovata luontoa, jotta se olisi kaunis?
- Mary Douglas (1921–2007) esitti teorian (teos: Purity and Danger 1966, käännös: Puhtaus ja vaara, 2000) liasta, uhasta ja kategorisoinnista. Ihmisillä on tapana luokitella asioita nopeasti uhaksi tai mahdollisuudeksi. Tarkka kategorisointi uhkaa kuitenkin jäädä tekemättä ja syntyy helposti uhka, jota ei ole tarkemmassa tarkastelussa. Mary Douglas käyttää käsitettä lika erottelemaan hyvää ja huonoa sekä väärässä paikassa olevaa asiaa. Mikä on ympäristössänne likaa?
- Pyhä voi tarkoittaa kiellettyä tai jonkinlaista rajaa maallisen pyhän ja maallisen välillä. Miksi jokin asia voi muuttua kielletyksi tai pyhäksi? Onko erotteleva tekijä tosi, ja voiko sillä perustella kiellettyä tai maallista?
Tehtävän on toteuttanut filosofian opettaja Veijo Fiskaali.
4) Pelastusvene, kapteeni, nainen ja kimalainen
Tehtävä sopii erityisesti moduuliin FI2.
Kuvitellaan, että pelastusvene on uppoamassa, koska siinä on liikaa painoa tuottavia eliöitä. Pelastusveneessä ovat kapteeni, kaksi merimiestä, nainen ja naisen suuri koira. Kaksi näistä eliöistä on heitettävä yli laidan varmaan kuolemaan, jotta kolme voisi varmasti selviytyä. Ketkä ja millä perusteilla valitaan kuolemaan?
- Muunnos 1. Miten tilanne muuttuu, jos vaihdatte hahmot seuraaviksi: maanviljelijä, pankkiiri, lääkäri, ympäristötutkija ja kimalainen (tai muu avainlaji)?
- Muunnos 2. Miten tilanne muuttuu, jos mukaan lisätään kansalaisuudet, esim. intialainen maanviljelijä, kenialainen pankkiiri, suomalainen lääkäri, italialainen ympäristötutkija, chileläinen kimalainen?
| Uhrin valinta ja perustelu | ||
| Kenet/mikä heitetään yli? | Miksi? | Miksi ei? |
| Kapteeni | ||
| Nainen | ||
| Merimies 1 | ||
| Merimies 2 | ||
| Koira | ||
| Muu ratkaisu? | ||
Tehtävän on toteuttanut filosofian opettaja Veijo Fiskaali.

5) Lajisorto, elonkehä ja tuntevat olennot – päättelymuotoinen argumenttianalyysi
Tehtävä sopii erityisesti moduuliin FI2.
Tehtävä kehittää loogista ajattelua ja opettaa erottamaan toisistaan tosiasiaväitteet (emootioiden ja kivun biologinen todellisuus, ekologinen tuho) ja normatiiviset arvoväitteet (mitä meidän pitäisi tehdä). Purkukeskustelussa opettaja voi nostaa esiin, että vaikka eläimet eivät kykene moraaliseen vastuuseen (moral agents), ne ovat eettisen suojelun kohteita (moral patients).
Tehtävätyyppi: Looginen analyysi ja normatiivinen eläinetiikka (yksilö- tai paritehtävä).
Kesto: 20–25 minuuttia.
Opiskelijan ohjeet:
Lue seuraava ilmastonmuutokseen ja ihmisen luontosuhteeseen liittyvä eettinen päättelyketju:
- P1 (Arvopremissi): Kaikki eläimet – ihminen mukaan lukien – haluavat välttää kipua ja kärsimystä.
- P2 (Faktapremissi): Fossiilisten polttoaineiden käyttö ja elinympäristöjen hävittäminen aiheuttavat ihmisille ja muille eläinlajeille laajaa ja pysyvää kärsimystä.
- P3 (Yhdenvertaisuuspremissi): Kivun kokeminen on paha asia kaikille sitä tunteville olennoille riippumatta siitä, mihin biologiseen lajiin ne kuuluvat.
- Johtopäätös (J): Ihmisillä on moraalinen velvollisuus muuttaa yhteiskuntansa rakenteita niin, ettei ihmisille tai muille lajeille aiheuteta kärsimystä.
(Halutessasi voit käyttää myös tiivistettyä 2 premissin versiota: P1: Meidän tulee välttää kaikkien tuntevien olentojen kärsimystä. P2: Yhteiskuntamme fossiiliset tuotantotavat tuhoavat eläinten elinympäristöjä ja aiheuttavat kärsimystä. J: Yhteiskuntamme on muututtava.)
Tehtävä ja kysymykset analyysiin:
- Pätevyys ja totuus: Seuraako johtopäätös loogisesti annetuista premisseistä? Ovatko faktapremissit (P1 ja P2) mielestäsi tosia?
- Arvopremissin haastaminen (P3): Millä perusteella joku voisi kiistää premissin P3? Onko ihmisellä jokin ominaisuus (esim. järki, kieli, moraalinen vastuu), joka tekee ihmisen kärsimyksestä moraalisesti merkittävämpää kuin muiden eläinten kärsimyksestä?
- Vastaväitteen muotoilu: Miten talouskasvua ja ihmisen hyvinvointia ainoana mittarina pitävä henkilö hyökkäisi tätä argumenttia vastaan? Mihin premissiin hän iskisi?
Pisteytysohjeet, jos tehtävä arvioidaan (0–6 p.):
- 5–6 p: Opiskelija arvioi argumentin loogista pätevyyttä ja totuutta erinomaisesti. Vastauksessa osataan problematisoida P3:n sisältämä vaatimus lajienvälisestä tasavertaisuudesta ja käyttää sentientismin tai antroposentrismin käsitteitä täsmällisesti.
- 3–4 p: Hyvä analyysi argumentista, mutta vastineet jäävät arkijärjen tasolle ilman syvempää filosofista käsitteistöä.
- 1–2 p: Pintapuolisia mielipiteitä eläimistä ilman argumentin rakenteen tunnistamista.
KÄSITEPANKKI AVUKSI
Sentientismi: Eettinen kanta, jonka mukaan kaikki tuntevat olennot (joilla on kyky kokea kipua, kärsimystä tai mielihyvää) kuuluvat moraalisen harkinnan ja suojelun piiriin.
Spesiesisimi (lajisorto): Ennakkoluulo tai asenne, jossa oman lajin (ihmisen) etuja pidetään muiden lajien etuja tärkeämpinä pelkän biologisen lajiin kuulumisen perusteella.
Antroposentrismi vs. Biosentrismi: Antroposentrismi asettaa ihmisen kaiken arvon keskipisteeksi ja mittapuuksi. Biosentrismi taas näkee, että kaikella elollisella on itseisarvoa riippumatta sen hyödyllisyydestä ihmiselle.
Tehtävän on toteuttanut filosofian opettaja Aki Saariaho.
6) Immanuel Kant ja ydinjäte -tehtäväkokonaisuus
Tehtäväkokonaisuus sopii erityisesti moduuliin FI2.
Tässä kolmiosaisessa tehtäväkokonaisuudessa käsitellään velvollisuusetikkaa ja ydinjätteen loppusijoitusta kolmessa eri tehtävässä. Voit valita tehtävistä yhden tai useamman.
a)-tehtävässä opiskelija käsittelee Kantin velvolllisuusetiikkaa yksin, kun taas b)-tehtävässä keskustellaan pienryhmässä ja neuvotellaan parhaasta ratkaisusta yleisemmällä tasolla. Tehtävä c) on pareittain toteutettava väittely.

6a) Velvollisuusetiikka ja ydinjäte – yksilötehtävä
Tehtävässä käsitellään kategorista imperatiivia ydinjätteen näkökulmasta. Tehtävää on yksinkertaistettu riisumalla siitä liiallinen akateeminen jargon, ja keskittymällä suoraan kategorisen imperatiivin yleistettävyysvaatimukseen. Fysiikan puoliintumisajat tuovat luonnontieteellisen reunaehdon eettiselle pohdinnalle.
Tehtävätyyppi: Peruskäsitteiden soveltaminen.
Kesto: 15 minuuttia.
Opiskelijan ohjeet: Ydinvoimaloiden tuottama korkea-aktiivinen jäte pysyy fysiikan lakien (radioaktiivisen jätteen puoliintumisaikojen) mukaisesti hengenvaarallisena kymmeniä tuhansia vuosia. Düvelin ja Schmidtin (2026) mukaan meillä on moraalinen velvollisuus suojella sellaisten tulevien ihmisten perusoikeuksia, jotka eivät voi vielä äänestää.
Tehtävä: Pohdi Immanuel Kantin velvollisuusetiikan ja sen tunnetuimman ohjeen, kategorisen imperatiivin, avulla ydinjätteen hautaamista peruskallioon: Voivatko tällä hetkellä elossa olevat ihmiset päättää tulevien sukupolvien puolesta vaarallisten jätteiden säilömisestä? Vastaa lyhyesti ja selkeästi, tukien perustelusi Kantin teoriaan.
Pisteytysohjeet, jos tehtävä arvioidaan (0–6 p.):
- 5–6 p: Opiskelija osoittaa ymmärtävänsä kategorisen imperatiivin idean ristiriidattomuudesta: emme voi tahtoa sellaista sääntöä, joka tuhoaisi tulevien sukupolvien toimintamahdollisuudet, sillä se johtaisi loogiseen ristiriitaan.
- 3–4 p: Soveltaa velvollisuusetiikkaa oikein, mutta perustelut nojaavat enemmän teon seurauksiin (utilitarismiin) kuin Kantin velvollisuuskäsitykseen.
- 1–2 p: Vastaus sekoittaa Kantin moraalifilosofian pelkkään henkilökohtaiseen moraalituntoon.
6b) Kantin 100 000 vuoden varoituskyltti – ryhmäkeskustelu
Tehtävässä käsitellään ydinjätteiden loppusijoitusta. Tehtävä tuo Kantin usein teoreettisen etiikan osaksi käytännön soveltavaa tulevaisuuteen tähtäävää etiikkaa. Opettaja voi ohjata ryhmiä huomaamaan, että utilitaristi laskisi tässä todennäköisyyksiä ja säteilyuhreja, kun taas kantilainen filosofi etsii ratkaisua, joka kunnioittaa tulevien ihmisten rationaalista toimijuutta riippumatta lopputuloksen todennäköisyyksistä tai hyvistä tarkoitusperistä.
Tehtävätyyppi: Soveltava käsiteharjoitus ja pienryhmätyö (3–4 hlöä).
Kesto: 20 minuuttia.
Opiskelijan ohjeet: Ydinvoimaloiden tuottama korkea-aktiivinen ydinjäte haudataan kallioperään (esim. Onkaloon), jossa se säilyy hengenvaarallisena vähintään 100 000 vuotta. Ihmiskunnan nykyiset kielet, valtiot ja symbolit tulevat mitä todennäköisimmin katoamaan kauan ennen sitä. Meidän on päätettävä, miten viestimme tästä vaarasta.
Tarkastelkaa ongelmaa Immanuel Kantin velvollisuusetiikan avulla:
1) Merkitsemisen eettinen dilemma:
- Vaihtoehto 1 (Varoitus): Rakennamme ydinjätteen hautaamispaikan päälle jättimäisiä piikkimonumentteja ja pääkallomerkkejä. Vaarana on, että symbolit herättävät tulevien ihmisten uteliaisuuden tutkia paikkaa merkittävänä kultti- tai aarrekammiona.
- Vaihtoehto 2 (Unohtaminen): Kätkemme ja maisemoimme onkalon niin, ettei siitä jää merkkiäkään maan pinnalle, ja toivomme paikan unohtuvan. Vaarana on, että tulevat sukupolvet poraavat peruskallioon tietämättään.
2) Kategorinen imperatiivi testinä:
- Yleistettävyys: Voisitko tahtoa, että vaarallisten asioiden kätkemisestä ilman varoitusta tulisi kaikkia koskeva, luonnonlain kaltainen yleinen sääntö?
- Ihmisarvon välineellistämiskielto: Kohdellaanko tulevaisuuden ihmisiä pelkkänä välineenä (nykyisen sukupolven sähkön ja elintason maksajina), jos heiltä evätään tieto vaarasta? Perustelkaa.
3) Ryhmän lopputuotos: Laatikaa ryhmässä yksi eettinen toimintasääntö (maksiimi) ydinjätteen hautaamiselle ja tulevaisuusviestinnälle. Kirjoittakaa paperille maksiimi ja 3–4 lauseen perustelu, joka perustuu puhtaasti Kantin moraaliteoriaan.
Pisteytysohjeet, jos tehtävä arvioidaan (0–6 p.):
- 5–6 p: Ryhmä soveltaa kategorisen imperatiivin yleistettävyystestiä ja välineellistämiskieltoa täsmällisesti. Vastauksessa erotetaan selkeästi velvollisuusetiikan logiikka utilitaristisesta seurauksien laskemisesta.
- 3–4 p: Oivaltavaa pohdintaa merkitsemisen vaaroista, mutta eettinen argumentointi nojaa liikaa käytännön seurauksiin (utilitarismiin) velvollisuuksien sijaan.
- 1–2 p: Arvailua tai käytännön scifi-visiointia ilman yhteyttä Kantin teoriaan.
KÄSITEPANKKI AVUKSI
Kategorinen imperatiivi: Kantin ehdoton moraalikäsky: ”Toimi vain sellaisen periaatteen mukaisesti, jonka voisit samalla toivoa tulevan yleiseksi laiksi.”
Maksiimi: Toiminnan taustalla oleva subjektiivinen sääntö tai toimintaohje, jota testataan kategorisella imperatiivilla.
Päämäärä sinänsä (välineellistämiskielto): Toisia rationaalisia olentoja ei saa koskaan kohdella pelkkinä hyödyn välineinä, vaan aina päämäärinä itsessään.
6c) Moraalinen pakkotila – Kant vastaan Bentham
Tehtävä tuo näkyväksi seuraus- ja velvollisuusetiikan sovittamattoman eron. Tehtävän lopuksi purussa kannattaa kysyä: kumpi teoria tuntuu opiskelijoista luontevammalta silloin, kun vastakkain ovat kaukainen tulevaisuus ja akuutti nykyhetken hätätila?
Tehtävätyyppi: Pariväittely ja normatiivisen etiikan suuntausten vertailu.
Kesto: 15–20 minuuttia.
Opiskelijan ohjeet:
Asettukaa pareittain ja ottakaa kantaa kumpaankin moraaliseen faktaan:
- Tosiasia A (Nykyhetki): Ilmastokriisi vaatii fossiilisten polttoaineiden välitöntä alasajoa. Vakaa ydinvoima vähentää päästöjä nyt ja suojelee biosfääriä välittömältä katastrofilta.
- Tosiasia B (Tulevaisuus): Ydinjäte jättää kymmeniksi tuhansiksi vuosiksi hengenvaarallisen taakan tulevaisuuden ihmisille, jotka eivät ole saaneet sähköstä mitään hyötyä.
Väittely (8 min):
- Opiskelija A (Jeremy Bentham / Utilitarismi): Puolusta ydinvoimaa. Eettisen teon mitta on suurin mahdollinen kokonaishyöty ja kärsimyksen minimointi. Akuutin globaalin ilmastotuhon torjuminen tässä ja nyt ohittaa tulevaisuuden kaukaiset ja hallittavissa olevat riskit.
- Opiskelija B (Immanuel Kant / Velvollisuusetiikka): Vastusta riskin siirtoa. Tulevia viattomia sukupolvia ei saa alistaa eikä välineellistää meidän elintasomme takaajiksi. Teko, joka vaarantaa toisten perusoikeudet ilman heidän suostumustaan, on pohjimmiltaan väärin.
Yhteinen loppukysymys (5 min): Jos Kantin tinkimätön velvollisuusetiikka estää ydinvoiman käytön akuutin ilmastokriisin aikana, osoittaako se teorian joustamattoman yleväksi vai reaalimaailman kriiseissä käyttökelvottomaksi?
Pisteytysohjeet, jos tehtävä arvioidaan (0–6 p.):
- 5–6 p: Päättely tuo esiin utilitaristisen seurauseettisen optimoinnin ja velvollisuusetiikan periaatteellisen oikeuksien suojan jännitteen. Opiskelijat pystyvät arvioimaan kummankin teorian sokeita pisteitä kriisitilanteessa.
- 3–4 p: Hyvä väittely, mutta vastaukset lipsuvat filosofisista teorioista yleiseen mielipiteenvaihtoon.
- 1–2 p: Väittely jää pintapuoliseksi inttämiseksi ilman eettistä jäsennystä.
KÄSITEPANKKI AVUKSI
Utilitarismi (Bentham): Seurausetiikan muoto, jossa moraalisen toiminnan tavoitteena on maksimoida kaikkien tuntevien olentojen kokemaa onnellisuutta ja minimoida kärsimystä.
Deontologinen etiikka (Kant): Velvollisuusetiikka, jonka mukaan teon moraalinen arvo riippuu teon itsensä luonteesta ja velvollisuuden noudattamisesta, ei sen tuottamista seurauksista.
Tehtäväkokonaisuuden on toteuttanut filosofian opettaja Aki Saariaho.
7) Suomen metsien tulevaisuus -tehtäväkokonaisuus
Kolmiosaisessa tehtäväkokonaisuudessa hyödynnetään eri tavoin Koneen Säätiön ja DialogiAkatemian yhdessä koostamia Metsien tulevaisuustarinoita. Voit valita käyttöösi yhden tai useamman tehtävän.
Tehtäväkokonaisuus soveltuu moduuleihin FI2 ja FI3.

7a) Arvorelativismi ja Suomen metsien tulevaisuus
Tehtävässä pohditaan Suomen metsien tulevaisuutta arvorelativismin näkökulmasta. Se haastaa opiskelijan pohtimaan metaetiikkaa (arvojen luonnetta) suhteessa reaalimaailman luonnontieteellisiin faktoihin (ekologinen romahdus, ilmastoriskit). Tehtävästä voi muokata esim. esseetehtävän, jossa voi käyttää esim. alla olevia pisteitysohjeita.
Tehtävätyyppi: Tulevaisuuskuvat, skenaariotyöskentely
Kesto: 20–25 minuuttia. Soveltuu erityisesti moduuliin FI2.
Opiskelijan ohjeet: Tutustu erilaisiin skenaarioihin Suomen metsien tilasta vuonna 2050 (Lähde: Koneen Säätiön Metsien tulevaisuustarinat)
Tarina A: ”Metsäpoterot 2050” Metsäkiistat syvenevät ja polarisoituvat, kun eri osapuolet – teollisuus, luonnonsuojelijat, tutkijat ja poliitikot – linnoittautuvat omiin poteroihinsa. Vuonna 2050 jatkuva vastakkainasettelu ja luottamuspula halvaannuttavat päätöksenteon. Pitkäjänteisen metsäpolitiikan puute luo jatkuvaa epävarmuutta taloudelle ja elinkeinoille, ja yhteiskunnallisen riitelyn keskellä sekä ekologiset että taloudelliset tavoitteet jäävät saavuttamatta.
Tarina B: ”Puulaaksot 2050” Suomi nousee korkean jalostusasteen puutuotteiden ja biokemian globaaliksi edelläkävijäksi. Pelkän raakapuun polttamisen tai bulkkimassan sijaan arvo luodaan pitkäikäisillä puurakenteilla, biotekstiileillä, lääkeaineilla ja uutta teknologiaa hyödyntävillä materiaaleilla. Vuonna 2050 puusta saatava taloudellinen arvo on moninkertaistunut, mikä mahdollistaa hakkuumäärien malttamisen ja jättää tilaa metsien ekologiselle tilalle.
Tarina C: ”Suojelumaa 2050” Vuoden 2029 poikkeuksellisten metsäpalojen ja nuorison protestien jälkeen herää laaja kansalaisliike. Valtio rajoittaa hakkuut ekologisten reunaehtojen puitteisiin. Vuonna 2050 luontokato on hidastunut, lajit sopeutuvat ilmastonmuutokseen paremmin ja puhtaiden vesien sekä metsien ympärille on syntynyt uusia hyvinvointialoja.
Tarina D: ”Aavemetsä 2050” Suomi luopuu ilmasto- ja luontotavoitteistaan lyhyen aikavälin taloushuolien vuoksi. Seurauksena 2030- ja 2040-luvuilla kuumat ja kuivat kesät synnyttävät valtavia metsäpaloja, ja tuholaislajit tuhoavat laajoja talousmetsiä. Mustikat, puolukat, linnunlaulu ja lopulta karhutkin katoavat biosfääristä, ja pohjavedet saastuvat. Ekologinen piittaamattomuus romuttaa myös talouden pohjan.
Tehtävä:
- Metaetiikassa arvorelatismi väittää, että arvot ovat vain kulttuurisia mielipiteitä tai sopimuksia, eikä mitään objektiivisesti oikeaa eettistä suuntaa ole olemassa.
- Valitse yltä kaksi skenaariota. Arvioi valitsemiasi kahta tulevaisuutta arvorelativismin valossa.
- Jos kaikki arvot ovat vain suhteellisia mielipiteitä, voimmeko loogisesti väittää, että ”Suojelumaa” on parempi kuin ”Aavemetsä”? Vai asettaako planeetan biofysikaalinen todellisuus (kuten tuholaistuhot ja puhtaan veden ehtyminen) rajoja sille, millaiset arvot ovat ylipäätään elinkelpoisia?
- Milloin pitää siirtyä arvorelativismista määrääviin eettisiin periaatteisiin?
Pisteytysohjeet, jos tehtävä arvioidaan (0–6 p.):
- 5–6 p: Opiskelija kykenee hahmottamaan relativismin filosofisen umpikujan suhteessa ekologisiin faktoihin. Vastaus osoittaa, että vaikka arvot olisivat subjektiivisia, luonnonlait ja biosfäärin toiminta määrittävät ihmisen selviytymisen puitteet.
- 3–4 p: Osaa kuvailla skenaarioita ja relativismin käsitettä, mutta jättää eettisen pohdiskelun pintapuoliseksi.
- 1–2 p: Pelkkää tarinoiden referointia ilman metaeettistä käsittelyä relativismin luonteesta.
7b) Utopiat, dystopiat ja Suomen metsien neljä tarinaa
Tehtävätyyppi: Tulevaisuusvisiointi ja skenaariotyöskentely.
Kesto: 25–30 minuuttia. Soveltuu erityisesti moduuliin FI3.
Roolipeli kannustaa opiskelijoita analysoimaan utopioita ja dystopioita holistisesti: ei vain kaukaisina fiktioina, vaan nykyhetken valintojen suorina seurauksina. Luonnontieteet ovat vahvasti läsnä tarinoiden biofysikaalisissa kuvauksissa (ilmastonmuutos, tuholaiset, lajikato). Halutessaan opettaja voi käyttää tehtävää esseetehtävänä tai esim. vuoroin etenevänä keskustelutehtävänä, mikä vain antaa mahdollisuuden allaolevan pisteytyksen hyödyntämiseen.
Opiskelijan ohjeet: Koneen Säätiön Metsien tulevaisuustarinat 2050 esittelee neljä radikaalia visiota Suomesta. Yhteiskuntafilosofiassa utopiat ja dystopiat toimivat työkaluina, joilla arvioidaan nykyhetken vallankäyttöä ja arvoja.
NELJÄ METSÄTARINAA VUODELTA 2050
”Metsäpoterot”: Yhteiskunta on syvästi jakautunut, päätökset on lukkiutuneet ja metsäkiistat ovat muuttuneet väkivaltaisiksi. Tuholaiset tuhoavat metsää ja puunsaanti on jatkuva huoli.
”Puulaaksot”: Suomesta on tullut korkean jalostusasteen puuinnovaatioiden, biokomposiittien ja puupohjaisen tuulivoiman edelläkävijä, jossa ekologia ja talous ovat tasapainossa.
”Suojelumaa”: Metsistä on suojeltu 60 %, luontokato on kääntynyt nousuun, ja suuret ennallistamistoimet sekä luontoterveysala työllistävät ihmisiä.
”Aavemetsä”: Täydellinen ekologinen ja taloudellinen romahdus, jossa lajit, marjat ja puhtaat pohjavedet ovat hävinneet piittaamattomuuden vuoksi.
Tehtävä: Muodostakaa 4 hengen ryhmät (jotta kaikki skenaariot käytetään). Jokainen valitsee yhden em. metsätarinan ja asettuu kyseisestä tulevaisuudesta käsin puhuvan ”aikamatkustajan” rooliin. Pitäkää 15 minuutin paneelikeskustelu, jossa vastaatte kysymyksiin. Pitäkää ryhmänä huolta, että kaikki pääsevät tasapuolisesti ääneen:
- Millaista on vapaus, valta ja arki teidän skenaariossanne?
- Miten teidän tarinanne toteuttaa tai tuhoaa Agenda 2030 -toimintaohjelman ihanteen planeetan kantokyvystä?
Keskustelun jälkeen jokainen ryhmän jäsen merkitsee ylös ensimmäisen konkreettisen eettisen askeleen, joka nykyhetkessä (vuonna 2026) on otettava, jotta ”Aavemetsä” vältetään ja kestävämpi tulevaisuus saavutetaan.
Pisteytysohjeet, jos tehtävä arvioidaan (0–6 p.):
- 5–6 p: Opiskelija käyttää yhteiskuntafilosofisia käsitteitä (valta, vapaus, distributiivinen oikeudenmukaisuus) erinomaisesti kuvatessaan tarinaansa. Osoittaa syvää ymmärrystä siitä, miten Agenda 2030:n tavoitteet kytkeytyvät reaalimaailman ekologiseen resilienssiin ja tekee konkreettisen, loogisen ehdotuksen vuodelle 2026.
- 3–4 p: Eläytyy rooliinsa hyvin ja kuvailee skenaariota, mutta yhteiskuntafilosofinen analyysi vallasta ja eettisistä instituutioista jää ohueksi.
- 1–2 p: Tarinan yksinkertaista toistamista ilman filosofista tai järjestelmätasoista pohdintaa.
7c) Neljä tulevaisuutta – Arvoakseli luokassa ja aikahyppy vuoteen 2026 (FI2 / FI3)
Tehtävätyyppi: Toiminnallinen arvokeskustelu (luokkatila) ja takaperoinen aikajanatyöskentely (backcasting) pienryhmissä (3–4 hlöä). Tehtävä purkaa metaetiikan abstraktiutta toiminnallisesti.
Kesto: 25–30 minuuttia.
Ohjeet: Luokan neljä nurkkaa edustavat Koneen Säätiön neljää erilaista tulevaisuuskuvaa Suomen metsistä vuonna 2050.
Metsäpoterot: Metsäkiistat polarisoituvat ja luottamus romahtaa. Päätöksenteko halvaantuu, ja jatkuva riitely johtaa sekä taloudelliseen että ekologiseen umpikujaan.
Puulaaksot: Suomi nousee korkean jalostusasteen biotuotteiden edelläkävijäksi. Puusta luodaan arvoa pitkäikäisillä materiaaleilla ja lääkeaineilla, jolloin talous ja luonnon tila tasapainottuvat.
Suojelumaa: Metsistä suojellaan laajoja alueita ekologisten reunaehtojen mukaisesti. Luontokato kääntyy elpymiseen, ja puhtaan luonnon ympärille syntyy uusia hyvinvointialoja.
Aavemetsä: Ilmasto- ja luontotavoitteista luovutaan lyhytnäköisen talouden nimissä. Kuumuus, metsäpalot ja tuholaiset tuhoavat talousmetsät. Luonnon monimuotoisuus, marjat ja pohjavedet tuhoutuvat.
VAIHE 1: TOIMINNALLINEN NURKKATYÖSKENTELY (8-10 µ)
Kierros 1 (Todennäköisyys tai huoli). Nouse ylös ja kävele siihen nurkkaan, jota kohti uskot Suomen tällä hetkellä olevan menossa TAI josta olet henkilökohtaisesti eniten huolissasi. Pohdinta nurkassa (2 min): Perustele valintasi viereiselle opiskelijalle. Pohtikaa: perustuuko suuntanne vain tämänhetkisiin kulttuurisiin arvoihin ja mielipiteisiin (arvorelativismi)?
Kierros 2 (Biofysikaalinen shokki). Opettaja ilmoittaa luonnonmullistuksen: ”Vuonna 2040 kuivuus ja tuholaiset tuhoavat 40 % havumetsistä, ja pohjavesialueet saastuvat.”
Kierros 3 (Pikapurku, 2 min): Luonnonmullistuksen iskettyä, voiko Aavemetsässä tai Metsäpoteroissa seisova nähdä tietä ulos katastrofin iskettyä? Jos arvorelativismin mukaan arvot ovat aika- ja kulttuurisidonnaisia ja siksi muuttuvia ajan myötä, pärjääkö arvorelativistin perustelu, kun elämän biofysikaalinen pohja pettää?
Vinkki: Muotoilu (”Minne uskot meidän olevan menossa / mistä olet huolissasi?”) takaa sen, että opiskelijat jakautuvat kaikkiin neljään nurkkaan, eikä synny tyhjiä ryhmiä.
Vinkki purkuun: Opettaja voi heijastaa taululle oheisen Johan Rockströmin tunnetun hääkakkumallin (Wedding Cake Model). Purkukeskustelussa korostetaan, että vaikka metaetiikassa kiistellään arvojen subjektiivisuudesta, Rockströmin malli osoittaa käytännön rajat: ihmisten arvovalinnat ja talousjärjestelmät voivat toimia vain biosfäärin asettamissa rajoissa. Jos pohjakakku murenee, koko yhteiskunta romahtaa riippumatta siitä, mitä arvoja ihmiset pitävät mielipiteinään.

VAIHE 2: PIENRYHMÄTYÖ PULPETEISSA – AIKAJANA TAAKSEPÄIN VUOTEEN 2026 (15 min.)
Muodostakaa nurkassanne 3–4 hengen ryhmä ja palatkaa pulpettien ääreen. Valitkaa joko toivottu tulevaisuus (Suojelumaa / Puulaaksot) TAI dystooppinen tulevaisuuden kuva (Aavemetsä / Metsäpoterot).
Analysoikaa valitsemaanne polkua taaksepäin vastaamalla seuraaviin kysymyksiin:
- Valitsemamme tarina vuodelta 2050: ____________________
- 2050 (Lopputilanne): Miten metsää käytetään tulevaisuusskenaaariossanne, ja kuka yhteiskunnassa käyttää valtaa?
- 2040 (Käännekohta arvoissa): Mitä lakattiin pitämästä tärkeänä, ja mitä alettiin arvostaa?
- 2030 (Vallankäyttö ja lait): Mikä laki, kielto tai merkittävä taloudellinen päätös yhteiskunnassa säädettiin?
- 2026 (Ensimmäinen askel): Mikä konkreettinen yhteiskunnallinen tai eettinen päätös on tehtävä tänä vuonna, jotta tämä polku saadaan käyntiin (tai vältetään)?
PISTEYTYSOHJEET, JOS TEHTÄVÄ ARVIOIDAAN (0–6 p.):
- 5–6 p: Opiskelija/ryhmä kykenee erittelemään arvorelativismin ja biosfääristen reunaehdon välistä suhdetta (esim. hyödyntäen hääkakkumallin logiikkaa). Takaperoinen aikajana osoittaa syvällistä ymmärrystä siitä, miten arvot, lait ja vallankäyttö linkittyvät nykyhetken valintoihin.
- 3–4 p: Hyvää eläytymistä ja aikajana on johdonmukainen, mutta yhteys metaetiikkaan (arvorelativismin rajat tai biosfääriset reunaehdot) jää pintapuoliseksi.
- 1–2 p: Tarinoiden toistamista ilman syy-seuraussuhteita tai eettistä analyysia.
KÄSITEPANKKI AVUKSI
Arvorelativismi: Metaeettinen näkemys, jonka mukaan moraali ja arvot ovat vain kulttuurisia sopimuksia tai mielipiteitä ilman yleispätevää totuuspohjaa.
Kestävän kehityksen hääkakkumalli (Rockström & Sukhdev / Stockholm Resilience Centre): Malli, joka osoittaa talouden, yhteiskunnan ja luonnon hierarkian. Alimpana pohjana on biosfääri (luonnon kantokyky ja fysiikan lait). Sen päällä lepää yhteiskunta, ja ylimpänä on talous. Talous ja ihmisyhteisöt eivät voi toimia ilman elinkelpoista biosfääriä.
Moraalinen realismi (ekologinen näkökulma): Näkemys, jonka mukaan biofysikaaliset faktat (kuten lajien selviytymisen ehdot ja ilmaston rajat) asettavat objektiiviset reunaehdot sille, millaiset arvot ja toimintatavat ovat kestäviä.
Tehtäväkokonaisuuden on toteuttanut filosofian opettaja Aki Saariaho.
8) Ilmastonmuutos, turpeentuotanto ja reilu siirtymä
Tässä tehtäväkokonaisuudessa pohditaan, miten turvetuotannosta luopuminen ratkaisee ilmastonmuutosta ja vaikuttaa eri toimijoihin paikallisesti.
Tehtävät soveltuvat erityisesti moduuleihin FI2 ja FI3.

8a) Ilmastomuutos ja reiluus: Kuka maksaa laskun?
Kesto: 30 minuuttia (Ryhmäkeskustelu 20 min + luokan yhteenveto 10 min)
Työskentelymuoto: 3–5 henkilön pienryhmät (Roolipeli). Soveltuu erityisesti moduuliin FI3.
TAUSTA JA SKENAARIO
Mistä on kyse?
YK:n ilmastotavoitteet vaativat valtioita luopumaan nopeasti fossiilisista polttoaineista, jotka ovat erityisen saastuttavia, kuten turpeesta ja kivihiilestä. Muutos on ekologisesti välttämätön biosfäärin ja tulevaisuuden turvaamiseksi, mutta se kohtaa kovaa vastustusta polttoaineiden käyttöä lobbaavien tahojen toimesta. Polttoaineiden käytön vähentäminen uhkaa perinteisten energia-alojen työntekijöiden toimeentuloa ja kokonaisten paikkakuntien elinvoimaa.
Tämän hetken tilanne (roolipelin kehys):
Kotikunnassanne on tehty päätös: kunnan suurin työllistäjä ja lämmönlähde, paikallinen turvevoimala ja sen turvesuot, aiotaan sulkea 3 vuoden kuluessa. Sulkemisella saavutetaan kunnan ilmastotavoitteet, mutta samalla yli 100 ihmistä menettää työpaikkansa ja kunnan verotulot romahtavat.
Osapuolet kokoontuvat kunnan hätäkokoukseen päättämään, miten asiassa edetään.
TEHTÄVÄ
Jakaantukaa ryhmässä rooleihin. Pitäkää 10 minuutin kokous, jossa jokainen tuo oman roolinsa näkökulman ja arvot esiin. Ette hae helppoa kompromissia, vaan pyritte ymmärtämään eri osapuolten vaatimuksia.
ROOLIT (valitkaa jokaiselle 1 rooli):
- Turveyrittäjä / työntekijä: Vaadit taloudellista turvaa ja oikeutta työhön. Miksi juuri sinun perheesi ja kotiseutusi pitää maksaa ilmastopolitiikan lasku?
- Ympäristövirkamies: Vaadit voimalan nopeaa sulkemista. Luonnon kantokyky ja tulevien sukupolvien oikeudet ajavat yksittäisen kunnan tai elinkeinon ohi.
- Kunnanjohtaja: Murehdit verotulojen menetystä ja palveluiden säilymistä. Miten kunnan koulu- ja terveyspalvelut järjestetään, jos pääelinkeino tapetaan?
- Nuori kuntalainen: Pelkäät ilmastonmuutoksen seurauksia ja vaadit tekoja, mutta haluat myös, että kotipaikkakunnallasi on tulevaisuutta ja työpaikkoja.
- Toimittaja / kokouksen puheenjohtaja: Jaat puheenvuorot, kysyt tiukkoja jatkokysymyksiä ja huolehdit, että kaikkia kuullaan.
RYHMÄN LOPPUTUOTOS (5 min)
Ryhmät voivat tuottaa lopputuotoksena jomman kumman seuraavista vaihtoehdoista:
a) Yhteinen sopimus. Keskustelun päätteeksi muotoilkaa yhdessä yksi lause (kirjoittakaa paperille/taululle): “Vihreä siirtymä on oikeudenmukainen vain, jos…” . Olkaa valmiit kertomaan luokalle myös, mikä oli ryhmässä roolienne välinen suurin arvoristiriita.
b) Ehdoton ei! Sopimuksen sijaan jokainen ryhmä määrittelee yhden asian, josta heidän roolinsa ei voi joustaa. Esim: “Työntekijä ei jousta toimeentulosta, virkamies ei jousta päästörajoista.” Tästä saa pidemmänkin keskustelun: voiko perustavanlaatuisia oikeuksia (toimeentulo vs. elinkelpoinen planeetta) laittaa paremmuusjärjestykseen?
KÄSITEPANKKI AVUKSI
Oikeudenmukainen siirtymä (Just Transition): Vihreä siirtymä toteutetaan niin, ettei muutoksen alle jääviä ihmisiä tai alueita hylätä, vaan heitä tuetaan (esim. uudelleenkoulutuksella ja tuilla).
Distributiivinen oikeudenmukaisuus: Yhteiskuntafilosofinen kysymys siitä, miten hyödyt (raha, hyvinvointi) ja haitat (verot, työttömyys) pitäisi jakaa reilusti ihmisten kesken.
Sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus: Pohdinta siitä, mitä eettisiä velvollisuuksia meillä nykyään elävillä on tulevaisuudessa syntyviä sukupolvia kohtaan.
8b) Rawlsin tietämättömyyden verho ja 100 miljoonan euron siirtymäbudjetti
Tehtävätyyppi: Strukturoitu neuvotteluharjoitus ja distributiivisen oikeudenmukaisuuden soveltaminen (3–4 hengen ryhmät).
Kesto: 25–30 minuuttia. Soveltuu moduuleihin FI2 ja FI3.
Tehtävä antaa selkeän kokeellisen esimerkin siitä, miten Rawlsin teoria toimii käytännössä. Se auttaa opiskelijoita huomaamaan, että kun emme tiedä omaa kohtaloamme, vältämme luonnostaan äärimmäistä riskinottoa ja pyrimme varmistamaan, ettei huono-onnisinkaan putoa tyhjän päälle.
Lähtötilanne: Valtio lakkauttaa turpeen käytön nopealla aikataululla. Päätös uhkaa syrjäisen kunnan taloutta. Valtio myöntää kunnalle 100 miljoonan euron kertaluontoisen siirtymäbudjetin. Teidän ryhmänne tehtävänä on jakaa nämä varat.
VAIHE 1: JAKO TIETÄMÄTTÖMYYDEN VERHON TAKANA(10 min)
Jakakaa 100 miljoonaa euroa alla olevien kohteiden kesken. Ette vielä tiedä, kuka tulette olemaan tässä kunnassa päätöksen jälkeen! Pyrkikää ratkaisuun, joka turvaa asemanne riippumatta siitä, mihin rooliin päädytte.
- Kori A: Turveyrittäjien ja työntekijöiden suorat korvaukset (konevelkojen kuittaus, irtisanomiskorvaukset): ______ M€
- Kori B: Vihreät investoinnit ja uusi elinkeinoelämä (aurinko- ja tuulivoima, uusien yritysten tuet, koulutus): ______ M€
- Kori C: Kunnan peruspalvelut (koulut, terveyskeskus, vanhustenhoito velkaantumisen estämiseksi): ______ M€
- Kori D: Luonnon ennallistaminen ja suojelu (turvesoiden ennallistaminen, vesistöjen puhdistus): ______ M€
(Yhteensä tasan 100 M€)
VAIHE 2: VERHO AUKEAA – ROOLIEN JAKO (5 min)
Ottakaa ryhmässä (tai arpokaa) kullekin yksi seuraavista rooleista:
- Rooli 1: 58-vuotias turveyrittäjä. Sinulla on 150 000 euroa velkaa koneista, joiden arvo putosi nollaan. Uutta työpaikkaa ei syrjäseudulta löydy ilman merkittävää tukea.
- Rooli 2: 17-vuotias toisen asteen opiskelija. Haluat kouluttautua ja toivot kotiseudullesi tulevaisuuden työpaikkoja. Pelkäät, että kotikuntasi näivettyy ilman elinvoimainvestointeja.
- Rooli 3: Kunnallinen lähihoitaja. Teet työtä alimitoitetuilla resursseilla. Pelkäät, että kunnan verotulojen laskiessa palveluja leikataan ja vanhustenhoito romahtaa.
- Rooli 4: Tulevaisuuden asukas (syntyy vuonna 2040). Sinulla ei ole nyt ääntä eikä edustajaa. Etusi on, että kuntasi elinympäristö ja vesistöt ovat puhtaita eikä kunta ole velkaantunut piloille.
VAIHE 3: MAKSIMIN-SÄÄNNÖN ARVIOINTI (10 min)
Tarkastelkaa lukitsemaanne 100 M€ budjettia uusien roolienne kautta:
- Kuka rooleista jäi päätöksessänne kaikkein heikoimpaan asemaan?
- Toteutuiko John Rawlsin maksimin-sääntö (järjestely on oikeudenmukainen vain, jos se tekee kaikkein heikoimmassa asemassa olevan tilanteen mahdollisimman siedettäväksi)?
- Muuttaisitteko jakoa nyt, jos voisitte päättää uudestaan?
LOPPUTUOTOS: Kirjoittakaa paperille jakonne (M€) sekä ryhmän yhteinen perustelu: ”Päätöksemme oli / ei ollut rawlsilaisittain oikeudenmukainen, koska…”
Pisteytysohjeet, jos tehtävä arvioidaan (0–6 p.):
- 5–6 p: Ryhmä osaa analysoida budjettia täsmällisesti Rawlsin maksimin-säännön ja tietämättömyyden verhon käsitteistöllä. Ryhmä kykenee perustelemaan, kuka jäi heikoimpaan asemaan ja miksi.
- 3–4 p: Budjetti on jaettu ja rooleihin eläydytään, mutta rawlsilainen analyysi jää yleiseksi pohdinnaksi ”tasapuolisuudesta” ilman heikoimman aseman analyysia.
- 1–2 p: Pelkkää numeroiden pyörittelyä ilman filosofista reflektointia.
KÄSITEPANKKI AVUKSI
John Rawls ja tietämättömyyden verho (veil of ignorance): Ajatuskoe, jossa yhteiskunnan perussäännöistä sovitaan ilman tietoa omasta asemasta, varallisuudesta, iästä tai kyvyistä.
Maksimin-periaate (maximin): Periaate, jonka mukaan vaihtoehdoista valitaan se, jonka huonoin mahdollinen lopputulos on mahdollisimman hyvä (maksimoidaan minimi). Tavoitteena on heikoimmassa asemassa olevan suojeleminen.
Kestävän kehityksen hääkakkumalli (Rockström ym.): Talous (100 M€ budjetti) on olemassa yhteiskunnan ja ihmisten perusoikeuksien turvaamiseksi, mutta kumpikin nojaa aina luonnon ja biosfäärin asettamiin elinehtoihin (Kori D).
Tehtäväkokonaisuuden on toteuttanut filosofian opettaja Aki Saariaho.
Kestävä kehitys filosofian ylioppilaskirjoituksissa
Kestävän kehityksen teemoja käsitellään säännöllisesti filosofian ylioppilaskirjoitusten tehtävissä. Koska kestävä kehitys on laaja aihealue, ei aina ole itsestään selvään mikä tehtävä käsittelee kestävän kehityksen teemoja ja mikä ei. Alle on kuitenkin koottu joitakin aihetta sivuavia tehtäviä vuosien varrelta.
- Kevät 2026: Vapaus, tasa-arvo ja etuoikeudet (5), Tutkimusperustainen tieto ja poliittinen päätöksenteko (8), Tiedollinen epäoikeudenmukaisuus (9)
- Syksy 2025: Tuiskun valinta (4), Ihmis- ja perusoikeudet yhteiskunnan perustana (8)
- Kevät 2024: Martha Nussbaumin eläinetiikka (8)
- Syksy 2024: Väittämiä filosofian eri osa-alueilta (1), Filosofian panos nykyaikana (7), Abortti, etiikka ja yhteiskunta (8)
- Syksy 2023: Gandhin etiikka (4), Totuus historiallisissa tapahtumissa (6)
- Kevät 2023: Luonnon arvo (2), Kaivosteollisuus ja yhteiskunnalliset vastakkainasettelut (8)
- Syksy 2022: ”Jokainen on oman onnensa seppä” (5), Moraalin yleispätevyys (7), Koulutus ja naisten yhteiskunnallinen asema (8)
- Kevät 2022: Elollisen luonnon monimuotoisuus (4), Marx ja oikeudenmukainen yhteiskunta (5), Demokratian luonne (8)
Kiinnostavaa lisämateriaalia
Materiaaleja Globaalikasvatus.fissä
Globaalikasvatuksen vinkkipankista löytyy lukuisia ideoita siihen, miten globaalikasvatusta voi toteuttaa käytännössä. Vinkkeihin on koottu järjestöjen tuottamia materiaaleja ja opetusmenetelmiä globaalikasvatuksen teemoista. Tarjolla on myös koulutusvinkkejä ja moneen oppiaineeseen sopivia kouluvierailuja. Vinkkipankkia ja koko globaalikasvatus.fi -verkkosivustoa ylläpitää Fingo.
Materiaaleja MAPPAssa
MAPPA.fi on hakupalvelu ja jakamisalusta opettajille, kasvattajille ja nuoriso-ohjaajille. Löydät sieltä tuhansia eri toimijoiden materiaaleja, menetelmiä, tapahtumia ja palveluita. Teemoina ovat mm. ympäristökasvatus, kestävyyskasvatus, seikkailukasvatus, tiedekasvatus, kestävyysosaaminen ja tulevaisuustaidot. MAPPA.fi -palvelua ylläpitää Suomen luonto- ja ympäristökoulujen liitto ry.



