Kestävä kehitys matematiikan opetuksessa

Matematiikan osaaminen on keskeistä kestävän tulevaisuuden rakentamisessa. Sitä tarvitaan esimerkiksi kestävän kehityksen tavoitteiden seurannassa ja silloin kun aiheeseen liittyviä yhteiskunnan, talouden tai luonnon ilmiöitä mallinnetaan, hallitaan tai ennustetaan. Tältä sivulta saat ideoita ja valmiita tehtäviä, joiden avulla voit käsitellä kestävän kehityksen teemoja nuorten kanssa helposti ja monipuolisesti osana matematiikan opetusta.



Miten huomioida kestävä kehitys matematiikan opetuksessa? 

Kestävän tulevaisuuden rakentaminen on mahdotonta ilman matematiikan osaamista. Valtakunnallisissa opetussuunnitelmissa kestävän kehityksen ja matematiikan osaamisen välinen yhteys tulee kuitenkin esille valitettavan huonosti, mikä jättää paljon vastuuta yksittäisten opettajien hartioille.

Peruskoulun matematiikan opetussuunnitelmassa kestävään kehitykseen ei valitettavasti viitata lainkaan. Koska opetuksen laaja-alaisena tavoitteena on kestävän tulevaisuuden rakentaminen, kuuluu kestävän kehityksen käsittely myös matematiikan opetukseen. 

Lukion opetussuunnitelman osalta tilanne on hiukan parempi. Joitakin suoriakin viittauksia kestävään kehitykseen löytyy. Niitä on kerätty alle, ja lisäksi mukaan on otettu sellaisia matematiikan teemoja, jotka hyödyttävät kestävyyskasvatusta erityisen selkeästi:  

  • Opetus ohjaa opiskelijaa huomaamaan matematiikan välttämättömyyden eri aloilla, kuten tekniikassa, lääke-, talous-, yhteiskunta- ja luonnontieteissä sekä taiteissa. (oppiaineen tehtävä)
  • Opetus kehittää laskemisen, luovan ajattelun sekä ilmiöiden mallintamisen, ennustamisen ja ongelmien ratkaisemisen taitoja. (oppiaineen tehtävä)
  • Opetuksessa pohditaan, kuinka matematiikan taitoja voidaan hyödyntää kestävään kehitykseen ja ihmiskuntaan liittyvien ongelmien ratkaisussa. (laaja-alainen osaaminen)
  • Opiskelija ymmärtää matematiikan sekä ainutlaatuisena itsenäisenä tieteenalana että käyttökelpoisena välineenä, kun mallinnetaan, hallitaan tai ennustetaan yhteiskunnan, talouden tai luonnon ilmiöitä (opetuksen yleiset tavoitteet)
  • Opiskelija kykenee arvioimaan eri muodoissa tarjottua informaatiota (opetuksen yleiset tavoitteet)

Vaikka mainintoja kestävyysteemoista on opetussuunnitelmissa vähänlaisesti, sopivat kestävyysteemat tehtävien sisällöiksi erinomaisesti. Kuten tästäkin tehtäväpaketista huomataan, voidaan monia matematiikan opetuksen sisältöjä käsitellä yhdessä kestävän kehityksen sisältöjen kanssa.


Miten tätä materiaalia käytetään?

Kestävä kehitys on liian iso aihe käsiteltäväksi yhdellä oppitunnilla. Sen sijaan aihetta kannattaa sivuta opetuksessa ja ohjauksessa säännöllisesti eri yhteyksissä – vaikka lyhyestikin.

Tälle sivulle on koottu valmiita tehtäviä, joiden avulla kestävän kehityksen teemoja on helppo tuoda osaksi matematiikan opetusta. Matematiikan opetukseen on aiemmin ollut tarjolla hyvin rajallisesti kestävän kehityksen teemoja käsittelevää opetusmateriaalia, ja tämäkin materiaali tarjoaa vain pintakosketuksen mahdollisuuksien valtamereen. Toivomme, että tulevaisuudessa vastaavaa materiaalia on tarjolla paljon laajemminkin!

Voit käyttää tämän sivun tehtäviä sellaisenaan, napata niistä opetukseen vain pienen osan tai soveltaa tehtäviä vielä paremmin omaan opetukseesi sopivaksi. Mainitsethan aina tehtävien tekijän sekä materiaalien alkuperäisen lähteen tehtäviä käyttäessäsi. Ethän hyödynnä tehtäviä kaupallisessa tarkoituksessa! Oppikirjojen tekijät voivat kuitenkin linkata Toivoa ja toimintaa -sivuston tehtäviä osaksi materiaalejaan.

Materiaali on koottu Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL ry:n sekä Liikunnan ja Terveystiedon Opettajat LIITO ry:n yhteistyössä toteumassa Kaikki mukaan koulujen globaalikasvatukseen -hankkeessa vuonna 2026. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama ja se on osa laajempaa Connect for Global Change -hanketta, jota koordinoi Suomessa Fingo. Tehtäväkokonaisuuden ovat koonneet matematiikan opettajat Elina Rautiainen-Heinonen ja Sonja Meuronen sekä kemian ja biologian opettaja Maria Kröger yhteistyössä Biologian ja maantieteen opettajien liiton kanssa.

Lisätietoa antaa Biologian ja maantieteen opettajien liiton kestävyyskasvatuksen asiantuntija Pinja Sipari (pinja.sipari at bmol.fi). Antoisia hetkiä kestävän kehityksen teemojen parissa!

Tämä tehtäväpaketti on Euroopan unionin osarahoittama. BMOL ry ja Liito ry vastaavat sen sisällöstä, eikä sisältö välttämättä vastaa Euroopan unionin näkemyksiä.

Vinkki! Tämän tehtäväpaketin lisäksi olemme tehneet kestävän kehityksen tehtäväpaketin myös jokaiseen muuhun oppiaineeseen. Kaikki tehtäväpaketit löytyvät täältä, ja niistä saa mielellään vinkata kollegoille! Kestävä kehitys eri oppiaineiden opetuksessa -tehtäväpaketit soveltuvat hyvin myös monialaiseen oppimiseen. Siihen löydät vinkkejä täältä.


Tehtäviä yläkouluun

Tehtävien oheen on linkattu tehtävän aiheisiin liittyviä lyhyitä videopätkiä, joilla kestävän kehityksen sisältöjä voi halutessaan syventää opetuksessa.

1) Kouluniityn perustaminen ja kasvitutkimus

a) Kouluniityn perustaminen 

Matematiikan aihealueet: Geometria, verranto, todennäköisyys

Kukkivien niittykasvien lisääminen koulunpihalle lisää luonnon monimuotoisuutta. Niitty tarjoaa pölyttäjille ravintoa ja pölyttäjät vuorostaan linnuille. Niityn hoitaminen vie vähemmän resursseja kuin ruohon leikkuu, sillä se niitetään vain kerran tai kahdesti vuodessa.

Luokkanne haluaa kylvää niityn koulun viereiselle nurmialueelle.

  • Piirrä nurmialuetta esittävä suorakulmio, jonka sivujen mitat on 30 m ja 5 m. 
  • Laske nurmialueen pinta-ala.
  • Eräässä nettikaupassa niittysiemeniä voi ostaa eri kokoisissa pakkauksissa. Pieni pakkaus maksaa 33 e ja sen siemenet riittää 50 m² kokoiselle alueelle. Keskikokoinen pakkaus maksaa 59 e ja riittää 100 m² ja suuri pakkaus maksaa 90 e ja riittää 200 m². Ovatko hinnat suoraan verrannollisia?
  • Minkä kokoiset siemenpussit teidän kannattaa hankkia? Paljonko valitsemanne tuotteet maksavat?
  • Alla on lista siemenseoksen kasvilajeista. Kaikkia siemeniä on laitettu seokseen yhtä paljon. Millä todennäköisyydellä satunnaisesti valittu siemen on päivänkakkara? Entä millä todennäköisyydellä satunnaisesti valittu siemen on jokin apilalaji? 
  • Saatte luvan kylvää niityn myös toiselle puolelle koulua. Päättele 2. niityn pinta-ala. Millaiset siemenpussit teidän kannattaa hankkia? Paljonko ne maksavat?
  • Myös koulun tasaiselle katolle voisi perustaa viherkaton. Laske ao. kuvaan merkittyjen tietojen avulla kuinka paljon niittypinta-alaa se toisi? Kuinka monta kertaa enemmän niittyä saataisiin hyödyntämällä katto pihan niittyjen lisäksi?

Lisätehtävät:

  • Selvittäkää, miltä siemenseoksen eri kasvilajit näyttävät. 
  • Selvittäkää, mitä hyötyä niityistä on luontokadon torjumisen kannalta? Mitkä eliöryhmät hyötyisivät niittyjen lisäämisestä kasvien lisäksi?
  • Selvittäkää kuka voisi auttaa teitä toteuttamaan niityn koulunne pihalle.

Niittypussin lajilista (inspiraatio Niittysiemen -yrityksen siemenseoksista):

  • Ahdekaunokki, Centaurea jacea
  • Kyläkellukka, Geum urbanum
  • Piharatamo, Plantago major
  • Pietaryrtti, Tanacetum vulgare
  • Puna-apila,  Trifolium pratense
  • Päivänkakkara, Leucanthemum vulgare
  • Ruiskaunokki, Centaurea cyanus
  • Valkoapila, Trifolium repens
  • Veriapila, Trifolium incarnatum

b) Kasvitutkimus

Matematiikan aihealue: tilastomatematiikka

Koululuokka tutkii kasvien määrää niityllä vuosina 2027 ja 2028. Tutkimus tehdään laskemalla kasvien määrää 1 m x 1 m kasviruutujen avulla, jotka laitettiin samoille paikoille molempina vuosina. Oppilaat laskevat kasvit 20 ruudun alueelta ja kirjaavat ylös lajit ja kuinka monta jokaisen lajin yksilöä ruudussa on yhteensä. Lajeja oli yhteensä 36. Alla oleviin taulukkoihin on kirjattu kahden lajin, jänönapilan ja ruusuruohon lajimäärät vuonna 2027 ja 2028. 

  • Mikä on kasviruudun pinta-ala?
  • Kuinka monessa ruudussa kasvoi jänönapilaa vuonna 2027? Entä vuonna 2028?
  • Kuinka monessa ruudussa kasvoi ruusuruohoa vuonna 2027? Entä vuonna 2028?
  • Laske taulukkoon jokaiselle lajille keskiarvot. 
  • Kuinka monta prosenttia ruusuruohon määrä on kasvanut vuodessa?
  • Kuinka monta prosenttia jänönapilan määrä on kasvanut vuodessa?

Vuosi 2027

Ruu-dun nu-mero12345678910Keski-arvo
Jänön-apila00240365410
Ruusu-ruoho3001131022

Vuosi 2028

Ruu-dun nu-mero12345678910Keski-arvo
Jänön-apila10355656612
Ruusu-ruoho4023131432

Tehtävän on tehnyt Maria Kröger.


2) Kestävä liikkuminen -tehtäväkokonaisuus

Matematiikan aihealue: kertolaskut, tilastot 

Ilmastopäästöt syntyvät suurelta osin ihmisten arjen toiminnoista – voimme vaikuttaa sillä, miten syömme, asumme, liikumme ja kulutamme. Traficomin mukaan Suomessa tehdään päivittäin lähes 3 miljoonaa lyhyttä automatkaa – kävelyn ja pyöräliikenteen potentiaali on valtava. Jokainen koulumatka voi olla ympäristö- ja terveysteko. Yhdessä kaikkien koulun tai Suomen oppilaiden ja koulujen henkilökunnan koulumatkat voivat olla iso teko kestävämmän tulevaisuuden kannalta. 

Tehtävässä pohditaan, kuinka koulumatkoista voidaan tehdä mahdollisimman vähäpäästöisiä. Tehtävän muut osiot ohjaavat pohtimaan myös autoilun vähentämisen vaikutuksia terveyteen sekä koulun pihan turvallisuuteen ja viihtyisyyteen. Lopuksi vertaillaan koulumatkojen päästöjä ruoan ja lomamatkojen päästöihin.

Huomio opettajalle! Tehtävässä on paljon laskettavaa.  Kaikkien tehtävien tekeminen antaa kattavan kuvan liikkumisvalintojen kestävyysnäkökulmista, ja suuremmassa projektissa kannattaakin tehdä kaikki tehtävät. Yksinkertaisimmillaan oppilas voi tehdä osion 1 tehtävät a) ja b). Lisätehtävänä taulukoiden arvoista voi tehdä myös havainnollistavia diagrammeja.

Osio 1: Koulumatkan päästöt

a) Piirrä alla oleva taulukko itsellesi. Laske eri oppilaiden koulumatkojen päästöjä ja täydennä vastaukset taulukkoon.

Oppilas ja kulkuneuvoYhdensuuntaisen matkan päästötEdestakaisen matkan päästötKouluvuoden päästöt
Perttu, mopo
Perttu, pyörä
Kaisa, bussi
Vili, bensa-auto
Lotta, bensa-auto
Luka, bensa-auto
Lotta, Vilin kyydillä(2 matkustajaa)
Luka, Vilin kyydillä (3 matkustajaa)
Vili, kimppakyyti kotoa (huom! eri verran matkustajia)
Sinun tyypillinen koulumatka

b) Tutustu tehtävän lopusta löytyvään Kulkutapojen päästökertoimet henkilöä kohden -taulukkoon. Yksikkö CO2ekv tarkoittaa tuotettujen eri kasvihuonekaasujen ilmastovaikutusta ilmaistuna hiilidioksidina.

c) Perttu asuu 2 km päässä koulusta.

  • Laske mitkä ovat Pertun yhdensuuntaisen koulumatkan päästöt, jos hän kulkee kouluun mopolla? 
  • Entä jos hän kulkee sen pyörällä?
  • Perttu kulkee samalla tavalla myös kotiin. Laske edestakaisen matkan päästöt ja täydennä ne taulukkoon.
  • Vuodessa on 188 koulupäivää. Laske paljonko edestakaisten koulumatkojen päästöt ovat vuodessa.

d) Kaisan koulumatka koostuu 0,5 km kävelystä ja 3,5 km bussimatkasta. Laske mitkä ovat Kaisan koulumatkan päästöt, jos hän käyttää aina bussia?

e) Tutki alla olevaa kuvaa. Vilillä, Lotalla ja Lukalla ei ole hyvää bussiyhteyttä kouluun. Heidän vanhempansa vievät heidät kouluun autolla. Vanhemmat pohtivat kimppakyydin järjestämistä lapsille, jolloin joku vanhemmista kuskaisi kouluun kaikki nuoret. Kuskin päästöjä ei huomioida seuraavissa laskuissa.

  • Laske jokaisen koulumatkan yhdensuuntaiset päästöt bensa-autolla.
  • Laske paljonko Lotan päästöt ovat, jos Lotta pääsee Vilin äidin kyydillä. Kimppakyydissä voit puolittaa Lotan päästöt, koska autossa on jo Vili.
  • Laske paljonko Lukan päästöt ovat, jos Vilin äiti hakee sekä Lotan että Lukan.
  • Laske Vilin koulumatkan päästöt, jos hän on ainoa kyyditettävä.

f) Laske oman tyypillisen koulumatkasi päästöt.

Kulkutapojen päästökertoimet henkilöä kohden

KulkutapaPäästökerroin
(yksikkö kg CO2ekv/km/henkilö)
bussi0,073
juna, metro tai raitiovaunu0
koulutaksi0,134
auto tai autokyyti (bensa tai diesel)0,18
auto tai autokyyti (sähkö, hybridi tai kaasu)0,168
kävely, pyöräily tai potkulauta0
sähköpyöräily0,0015
sähköpotkulautailu0,0016
mopo0,082
traktori0,2143
mönkijä0,2111
moottoripyörä0,11367
laiva0,315
lennot0,22295

Taulukon lähde: Koulun korjausopas, hiililaskurin lähdeviitteet 2024

Osio 2: Lihasvoiman lisäämisen muut hyvät puolet

Tekemämme matkat vaikuttavat myös esimerkiksi koulun pihan turvallisuuteen ja lihasvoiman käyttö terveyteen. Arkielämämme eri osa-alueiden päästöjen suuruutta on hyvä verrata myös toisiinsa (esim. koulumatkan päästöt verrattuna ruoka-annoksen päästöihin).

a) Hyötyliikunta. Lilli harrastaa rumpujensoittoa 4.5 km päässä kotoa. Ennen isä vei hänet soittotunnille, mutta nyt Lilli alkaa pyöräillä harrastukseensa. Laske kuinka monta minuuttia hyötyliikuntaa Lilli saa, jos hän pyöräilee edestakaisin harrastukseen vauhdilla 10 km/h.

b) Koulun pihan tuvallisuus ja viihtyisyys. Tutustu tähän kuvaan eri liikennevälineiden viemästä tilasta: https://www.explainxkcd.com/w/images/0/0f/road_space_comparison_2x.png
Arvioi sanallisesti, kuinka paljon enemmän autot vievät tilaa kuin pyörät. Miettikää miten teidän koulunne pihan ja läheisten katujen turvallisuus ja viihtyisyys paranisi, jos autoilua vähennettäisiin.

c) Ruoan päästöt. Miettikää vielä päästöjen suuruutta vertailemalla liikkumisen ja ruoan päästöjä. Tutustukaa WWF:n Pallon paras ruokapeli -kortteihin. Jokaisessa kortissa näkyy annoksen tekemisestä tulleet päästöt (CO2ekv).

  • Etsi ruoka, jonka päästöt ovat suunnilleen saman suuruiset kuin Lotan koulumatkan päästöt, kun hän on yksin isän kyydissä.
  • Montako herne-kasvis-pähkinäwokki-annosta voisi tehdä Lotan koulumatkan päästöillä?
  • Millä ruoalla on suunnilleen samat päästöt, kuin sinun edestakaisen matkan päästöt?

d) Lomamatkojen päästöt. Lomamatkojen päästöt ovat yleensä koulumatkojen päästöjä isompia, koska matkat ovat pidempiä. Kulkuneuvo vaikuttaa päästöjen suuruuteen hyvin paljon.

  • Kaisan perhe lentää lomalle Thaimaaseen. Lentomatka Helsingistä Bangkokiin on noin 7900 km. Laske Kaisan edestakaisen lomalennon päästöt. 
  • Laske kuinka monta kertaa suuremmat päästöt lomamatkalla on kuin Kaisan vuoden koulumatkoilla bussilla.
  • Pertun perhe menee junalla Helsingistä Rovaniemelle ja takaisin. VR ilmoittaa matkustajajunan päästöiksi 1,1g CO2e/hkm. Paljonko Pertun lomamatkan päästöt ovat? Vertaa niitä Kaisan lomamatkan päästöihin. Huomioi eri yksikkö!
  • Pohtikaa yhdessä, miksi lentämistä kannattaisi vähentää ja maata pitkin matkustamista suosia.
  • Keksikää muita lomamatkoja ja laskekaa niiden päästöjä.

Tehtävän on tehnyt Maria Kröger.


3) Vaatteiden korjaus

Matematiikan aihealue: verranto 

Tavaroiden ostaminen, esimerkiksi vaatteiden ostaminen, vaikuttaa jokaisen meidän hiilijalanjälkeen. Tuotteiden valmistaminen vie paljon luonnonvaroja ja tuottaa päästöjä. Korjaaminen on arvokas tapa vähentää vaatteiden aiheuttamia ympäristöpäästöjä.

Käsityönopettaja on saanut lahjoituksena lastenvaatteita. Ne ovat muuten hyväkuntoisia, mutta jokaisessa on reikä tai kaksi. Opettaja ehdottaa, että korjaatte reiät ja järjestätte kirpparin kerätäksenne rahaa luokkaretkeä varten. 

Yhden vaatteen korjaamiseen menee 30 minuuttia.

  • Kuinka monta vaatetta yksi oppilas korjaa 90 minuutin oppitunnilla?
  • Kuinka monta vaatetta 20 oppilasta korjaa 90 minuutin oppitunnilla? Laske verrannolla.
  • Korjaatte 20 paitaa ja 40 housut. Jokaisesta paidasta pyydätte 3 e ja housuista 3,5 e. Kaikki menee kaupaksi. Paljonko rahaa saatte?

Tehtävän on tehnyt Maria Kröger.


4) Koulun ruokahävikkiprojekti

Projekti koostuu seuraavista vaiheista:

  • Kerätkää koulunne ruokalasta tietoa 1-2 viikkoa biojätteen määrästä/päivä.
  • Opiskelkaa tiedon (datan) keruun aikana teoria tilastomatematiikasta (keskiarvo, moodi, mediaani).
  • Laskekaa biojätteen määrästä oppilaskohtaiset tilastoluvut (keskiarvo, moodi ja mediaani, tarkemmat ohjeet alla).
  • Tutkikaa Tilastokeskuksen sivuja ja selvittäkää kuinka paljon Suomessa on peruskoulua käyviä oppilaita.
  • Laskekaa kuinka paljon Suomen kouluissa menee päivittäin/viikottain ruokaa biojätteeseen. Käyttäkää oman koulunne oppilaskohtaista tietoa, kun suhteutatte biojätteen määrää koko Suomeen.
  • Pohtikaa a) mitä erilaisia hyötyjä ruokahävikin vähentämisestä on, b) keinoja, miten hävikkiruoan määrää pystyttäisiin kouluissa vähentämään ja c) mitä muita tapoja on ruoan ympäristövaikutusten vähentämiseen. Tässä voidaan tehdä yhteistyötä esim. biologian tai kotitalouden opettajien kanssa!
  • Tehkää ryhmissä infograafi tai posteri kokoamastanne tilastosta sekä aiheeseen liittyvistä pohdinnoistanne.

Tarkennetut laskentaohjeet:

  • Laskekaa biojätteen määrästä oppilaskohtaiset tilastoluvut (keskiarvo, moodi, mediaani)
    • Keskiarvo: lukujen summa/ lukujen määrä (Esim viikon hävikki 30kg, 40kg, 40kg, 35kg, 20kg, saadaan keskiarvo laskettua 165kg/5=33kg)
    • Moodi: aineistossa useimmiten esiintyvä luku (Esim viikon hävikki 50kg, 40kg, 40kg, 35kg, 20kg, on moodi 40kg)
    • Mediaani: järjestetyn aineiston keskimmäinen arvo (Esim viikon hävikki 40kg, 40kg, 35kg, 30kg, 20kg, on mediaani 35kg)
  • Mikäli oppilaita on koulussa 150, on oppilaskohtainen hävikki esimerkissä seuraava:
    • keskiarvo 33kg/150= 0,22kg
    • moodi: 40kg/150= 0,27kg
    • mediaani: 35kg/150= 0,23kg
  • Tilastokeskuksen sivulta voitte selvittää peruskoulun oppilaiden määrän Suomessa
  • Laskekaa kuinka paljon Suomen kouluissa menee päivittäin/viikottain ruokaa biojätteeseen, jos hävikin määrä / oppilas on sama kuin teidän koulussanne
  • Esimerkin perusteella päivän hävikki saadaan laskettua
    • keskiarvo 0,22kg kerrotaan Suomen kouluikäisten lukumäärällä
    • moodi 0,27kg kerrotaan Suomen kouluikäisten lukumäärällä
    • mediaani 0,23kg kerrotaan Suomen kouluikäisten lukumäärällä
  • Jos laskette koko viikon hävikkiruuan koko Suomessa, täytyy päiväkohtaiset luvut (keskiarvo, moodi ja mediaani) kertoa viidellä, koska koulupäiviä on viikossa viisi.

Tehtävän on tehnyt matematiikan opettaja Sonja Meuronen.


Tehtäviä lukioon

Tehtävien oheen on linkattu tehtävän aiheisiin liittyviä lyhyitä videopätkiä, joilla kestävän kehityksen sisältöjä voi halutessaan syventää opetuksessa.

1) Hiilinielurajan saavuttaminen

Matematiikan aihealueet: geometrinen summa, logaritmi, eksponentiaalinen kasvu

Tehtävän soveltuvuus: MAB4, MAB8, MAA5, MAA7

Vuonna 2026 globaalit hiilidioksidipäästöt olivat 37,0 miljardia tonnia (GtCO₂). Kansainvälisten ilmastosopimusten ansiosta päästöjen ennustetaan vähenevän eksponentiaalisesti 4,0 % joka vuosi. 

Tutkijat arvioivat, että maapallon luonnolliset nielut (kuten metsät ja valtameret) pystyvät tällä hetkellä sitomaan tehokkaasti 12,5 miljardia tonnia ihmisen CO₂-päästöjä vuodessa. 

Tehtävä:

  • MAB4, MAB8: muodosta yhtälö ja ratkaise milloin ihmiskunnan vuotuiset päästöt saavuttavat luonnon hiilinielurajan. Ilmoita vastaus vuoden tarkkuudella.
  • MAA5, MAA7: kuinka paljon hiilidioksidia ilmakehään ehtii kertyä yhteensä näiden vuosien aikana ennen rajan saavuttamista? 
  • Lisätehtävä pitkään matematiikkaan: jos hiilinielut heikentyvät esimerkiksi 1 % vuodessa, miten se vaikuttaa aikaan?

Lisätietoa aiheesta:

  • Hiilidioksidin määrän kehitystä ilmakehässä voi tutkia NOAA:n Global Monitoring Laboratory -sivulta: Trends in CO2 – NOAA Global Monitoring Laboratory
  • Global Carbon Project (GCP): Julkaisee vuosittain Global Carbon Budget -raportin, joka on tarkin lähde ihmisen aiheuttamille hiilidioksidipäästöille (miljardeina tonneina eli gigatonneina, GtCO₂).
  • IPCC (Intergovernmental Panel on Climate Change): Hallitustenvälisen ilmastopaneelin raportit kokoavat yhteen tiedon siitä, kuinka paljon maapallon biosfääri ja valtameret (luonnon nielut) pystyvät sitomaan hiilidioksidia.
  • Our World in Data: Erinomainen, helppokäyttöinen ja avoin tietokanta, josta voi ladata globaalia päästödataa Excel- tai CSV-muodossa suoraan visualisoituna.

Tehtävän on tehnyt matematiikan opettaja Elina Rautiainen-Heinonen.


2) Lapsikuolleisuuden väheneminen kehittyvässä maassa

Matematiikan aihealueet ja tehtävän soveltuvuus: binomijakauma, todennäköisyyslaskenta tilastot ja todennäköisyys (MAA09) tai todennäköisyyslaskenta (MAA10 /MAB 5)

YK:n globaalien terveystilastojen mukaan eräällä kehittyvällä alueella alle 5-vuotiaiden lapsikuolleisuusindeksi (U5MR) on saatu tehokkaiden terveydenhuolto-ohjelmien ansiosta laskemaan tasolle 2,4 % (eli satunnaisesti valitun elävänä syntyneen lapsen todennäköisyys menehtyä ennen 5-vuotispäiväänsä on p = 0,024).

Biologit ja demografit tutkivat alueen perhemalleja. Alueella seurataan perheitä, joihin syntyy tasan n = 4 lasta. Oletetaan, että lasten menehtymisriskit ovat toisistaan riippumattomia (ei tarttuvia epidemioita).

a) Pistetodennäköisyyksien laskeminen: Millä todennäköisyydellä tällaisessa nelilapsisessa perheessä:

  • Kaikki lapset selviävät yli 5-vuotiaiksi (x = 0 menehtynyttä)?
  • Täsmälleen yksi lapsi menehtyy ennen 5 vuoden ikää (x = 1)?
  • Anna vastaukset prosentteina kolmen merkitsevän numeron tarkkuudella.

b) Vastatapahtuman hyödyntäminen: Millä todennäköisyydellä perheessä koetaan lapsen menetys, eli vähintään yksi lapsi menehtyy ennen 5 vuoden ikää (X ≥ 1)?

c) Odotusarvo ja suuri otos: Jos alueelta valitaan satunnaisesti 1000 sellaista perhettä, joissa on kaikissa neljä lasta (yhteensä 4000 lasta), kuinka monta lapsikuolemaa näissä perheissä odotetaan tilastollisesti tapahtuvan yhteensä?

Tehtävän on tehnyt matematiikan opettaja Elina Rautiainen-Heinonen.


3) Saariympäristön kasvilajit

Tehtävän soveltuvuus: MAB8, MAA6

Erään järvialueen saarten kasvilajien lukumäärän S ja saaren pinta-alan A (km²) välisen yhteyden oletetaan noudattavan laji-pinta-alakaavaa

S(A)=c⋅AzS(A)=c \cdot A^z

missä c ja z ovat positiivisia vakioita. Pitkittäistutkimusten perusteella saariston ekosysteemille on määritetty c= 15 ratkaise z.

a) Saarella, jonka pinta-ala on 16,0 km², havaittiin elävän täsmälleen 30 eri kasvilajia. Ratkaise tämän tiedon avulla vakion z tarkka arvo.

b) Muodosta lajimäärää kuvaava funktio S(A) ja määritä lajimäärän hetkellistä muutosnopeutta kuvaava derivaattafunktio S'(A).

c) Laske lajimäärän hetkellinen muutosnopeus saarella, jonka pinta-ala on 81,0 km². Mikä on tämän arvon yksikkö ja miten tulkitset tuloksen biologisesti? Mikä on tämän arvon yksikkö ja miten tulkitset tulosta? Piirrä tuloksista kuvaaja. 

d) Pohdi, mitkä luonnolliset ja/tai ihmisen aiheuttamat tekijät voivat vaikuttaa saaren kasvillisuuden muutoksiin saarella.

e) Kuinka monta lajia 81km² kokoiselta saarelta häviää, jos pinta-ala pienenee 5,0km²?

Tehtävän on tehnyt matematiikan opettaja Elina Rautiainen-Heinonen.


4) Ruoan minimipäästöt 

Tehtävän soveltuvuus: MAB6 / MAA9

a) Kasvispihvit (MAB6)

Opiskelijaravintola valmistaa kasvispihvejä härkäpavuista ja kaurasta. Yhden pihviannoksen painon on oltava vähintään 200 grammaa ja vähintään 25% painosta on oltava härkäpapua. 

Raaka-aineiden ominaisuudet 100 grammaa kohden ovat:

  • Härkäpapu: Maksaa 0,60 € ja tuottaa CO₂-päästöjä 0,08 kg.
  • Kaura: Maksaa 0,30 € ja tuottaa CO₂-päästöjä 0,04 kg.

Yhden annoksen raaka-ainekustannukset saavat olla korkeintaan 0,90 €.

Muodosta tilanteesta epäyhtälöryhmä ja määritä lineaarisella optimoinnilla, kuinka monta grammaa härkäpapuja ja kauraa annokseen tulee laittaa, jotta annoksen CO₂-päästöt minimoitasiin. Mikä on tämä minimipäästö?

b) Kasvispihvit (MAA9)

Opiskelijaravintola valmistaa kasvispihvejä kolmesta raaka-aineesta: härkäpavuista (x), kaurasta (y) ja perunasta (z). Yhden pihviannoksen painon on oltava tasan 250 grammaa, ja kaikkia kolmea raaka-ainetta on käytettävä vähintään 10 grammaa.

Raaka-aineiden ominaisuudet 100 grammaa kohden ovat:

  • Härkäpapu: Maksaa 0,60 €, sisältää proteiinia 12 g ja tuottaa CO₂-päästöjä 0,08 kg.
  • Kaura: Maksaa 0,30 €, sisältää proteiinia 8 g ja tuottaa CO₂-päästöjä 0,04 kg.
  • Peruna: Maksaa 0,15 €, sisältää proteiinia 2 g ja tuottaa CO₂-päästöjä 0,02 kg.

Annosvaatimukset ovat seuraavat:

  • Annoksen raaka-ainekustannusten on oltava tasan 0,90 € (budjetti käytetään kokonaan tehokkuuden maksimoimiseksi).
  • Annoksen on sisällettävä proteiinia mahdollisimman paljon.

Tehtävän on tehnyt matematiikan opettaja Elina Rautiainen-Heinonen.


5) Uhanalaisen lintulajin pesintä

Tehtävän soveltuvuus: pitkä MAA8, MAA10

Erään erittäin uhanalaisen lintulajin pesivien parien määrä P(t) vähenee elinympäristön häviämisen vuoksi siten, että vähenemisnopeus on suoraan verrannollinen kulloinkin jäljellä olevien parien määrään.

a) Vuonna 2016 (hetki t = 0) pesiviä pareja havaittiin 450. Vuonna 2026 pareja oli enää 280. Kuinka monta prosenttia populaatio vähenee vuosittain? Määritä populaation kokoa kuvaava funktio P(t), kun aika t ilmoitetaan vuosina vuodesta 2016 alkaen.

b) Kansainvälisten kriteerien mukaan laji luokitellaan ”äärimmäisen uhanalaiseksi”, jos sen populaatio laskee alle 50 pariin. Millä vuosikymmenellä tämä raja ylitetään, jos mikään ei muutu?

c) Muodosta populaation parien määrää kuvaava differentiaaliyhtälö ja sen yleinen ratkaisu.

d) Muodosta derivoimalla muutosnopeusfunktio ja laske muutosnopeus vuonna 2026. 

Tehtävän on tehnyt matematiikan opettaja Elina Rautiainen-Heinonen.


6) Kansallispuiston puskurivyöhykkeen kaventaminen

Tehtävän soveltuvuus: MAA9, integraalilaskenta

Kansallispuiston reunaan rajautuvaa metsäistä puskurivyöhykettä kavennetaan asutuksen tieltä. Vyöhykkeen muotoa koordinaatistossa rajoittavat x-akseli, suorat x = 1 ja x = 4 sekä käyrä:

f(x)=6xf(x) = \frac{6}{x}

Yksikkönä koordinaatistossa on kilometri, eli pinta-alan yksikkö vastaa neliökilometriä (km²).

a) Alkuperäinen pinta-ala: Laske integraalilaskennan avulla tämän puskurivyöhykkeen alkuperäinen kokonaispinta-ala. Ilmoita tarkka arvo ja likiarvo yhden desimaalin tarkkuudella.

b) Katoamisen määrä: Ilmastonmuutoksen ja reunavaikutuksen vuoksi vyöhykkeen ekologinen laatu heikkenee sisämaahan päin mennessä. Vyöhykkeestä menetetyn osan pinta-alaa kuvaa uusi käyrä

g(x)=2x2g(x) = \frac{2}{x^2}

samalla välillä 1 ≤ x ≤ 4. Kuinka monta prosenttia suojelualueen pinta-alasta menetetään tämän heikentymisen myötä?

Tehtävän on tehnyt matematiikan opettaja Elina Rautiainen-Heinonen.


Kiinnostavaa lisämateriaalia 

Materiaaleja Globaalikasvatus.fissä

Globaalikasvatuksen vinkkipankista löytyy lukuisia ideoita siihen, miten globaalikasvatusta voi toteuttaa käytännössä. Vinkkeihin on koottu järjestöjen tuottamia materiaaleja ja opetusmenetelmiä globaalikasvatuksen teemoista. Tarjolla on myös koulutusvinkkejä ja moneen oppiaineeseen sopivia kouluvierailuja. Vinkkipankkia ja koko globaalikasvatus.fi -verkkosivustoa ylläpitää Fingo.

Materiaaleja MAPPAssa

MAPPA.fi on hakupalvelu ja jakamisalusta opettajille, kasvattajille ja nuoriso-ohjaajille. Löydät sieltä tuhansia eri toimijoiden materiaaleja, menetelmiä, tapahtumia ja palveluita. Teemoina ovat mm. ympäristökasvatus, kestävyyskasvatus, seikkailukasvatus, tiedekasvatus, kestävyysosaaminen ja tulevaisuustaidot. MAPPA.fi -palvelua ylläpitää Suomen luonto- ja ympäristökoulujen liitto ry.