Kestävä kehitys psykologian opetuksessa


Miten huomioida kestävä kehitys psykologian opetuksessa?

Kestävän kehityksen teemoja käsitellään psykologian valtakunnallisessa opetussuunnitelmassa valitettavan vähän. Selkeät teemaan liittyvät maininnat rajoittuvat seuraaviin:

  • Psykologian opiskelu antaa välineitä ymmärtää ihmisten arvojen, asenteiden ja käyttäytymisen eroja eettisissä kysymyksissä. Psykologian sisällöt lisäävät ymmärrystä maailmankuvan merkityksestä ihmisen ajattelulle ja toiminnalle tukien ympäristöosaamisen kehittymistä. (laaja-alainen osaaminen)
  • Psykologian opiskelu kehittää  valmiuksia ymmärtää yksilöiden välisiä eroja ja kulttuurien moninaisuutta ja kehittää siten globaali- ja kulttuuriosaamista.  (laaja-alainen osaaminen)
  • Opiskelija osaa soveltaa psykologian tietoja erilaisuuden ymmärtämiseen ja kestävän tulevaisuuden rakentamiseen (PS5)
  • Kulttuurin ja sosiaalisen ympäristön vaikutus ihmisen toimintaan, mm.esimerkkejä yksilöiden ja yhteisöjen toiminnasta kestävän tulevaisuuden rakentamisessa (PS5) 

Psykologian taitoja kuitenkin tarvitaan kestävämmän tulevaisuuden rakentamisessa, ja toisaalta monet kestävän kehityksen teemat liittyvät luontevasti psykologian opetuksen sisältöihin, vaikkei niitä opsissa mainitakaan. Kestävää kehitystä voidaankin käsitellä esimerkiksi seuraavien psykologian sisältöjen yhteydessä: 

  • Ihmisen tiedonkäsittelyn rajoitusten ja mahdollisuuksien käsittely tukee kriittisen ajattelun kehittymistä ja monilukutaitoa. (laaja-alainen osaaminen)
  • Opiskelija osaa eritellä ihmisen toimintaan liittyviä psyykkisiä, biologisia, sosiaalisia ja kulttuurisia tekijöitä (PS1)
  • perustietoa tiedonkäsittelystä, motiiveista ja tunteista (PS1)
  • Identiteetin muuttuvuus elämänkulun aikana (PS2)
  • Opiskelija ymmärtää kielen merkitystä ihmisen toiminnalle (PS3)
  • Opiskelija ymmärtää päätöksenteon kognitiivista perustaa (PS3)
  • Päätöksenteko; esimerkkejä kognitiivisista vinoumista ja heuristiikoista (PS3)
  • Opiskelija ymmärtää tunteiden merkityksen ihmisen kognitiiviseen toimintaan, vuorovaikutukseen ja psyykkiseen hyvinvointiin sekä saa valmiuksia soveltaa tätä tietoa itseymmärryksen ja vuorovaikutuksen välineenä (PS4)
  • Psyykkinen hyvinvointi ja psyykkisen tasapainon ylläpitäminen; hallintakeinojen ja defenssien merkitys, resilienssin merkitys hyvinvoinnille, kriisit psyykkisen tasapainon uhkana ja niistä selviytyminen (PS4)
  • Kulttuurin ja sosiaalisen ympäristön vaikutus ihmisen toimintaan, mm.tiedonkäsittely sosiaalisissa tilanteissa: stereotypioiden, attribuutioiden, asenteiden ja ennakkoluulojen muodostuminen (PS5)

Miten tätä materiaalia käytetään?

Koska kestävä liittyy moniin psykologian opetuksen sisältöihin, kannattaa aihetta sivuta opetuksessa säännöllisesti eri yhteyksissä – vaikka lyhyestikin. Tälle sivulle on koottu valmiita tehtäviä, joiden avulla kestävän kehityksen teemat on helppo tuoda osaksi psykologian opetusta.

Tehtävät on tarkoitettu opetuskäyttöön. Voit käyttää tehtäväkokonaisuutta sellaisenaan, napata niistä opetukseen vain pienen osan tai soveltaa tehtäviä vielä paremmin omaan opetukseesi sopivaksi. Kunkin tehtävän yhteydessä on kerrottu mihin moduulin tehtävä sopii erityisen hyvin, mutta tässäkin opettaja voi toki soveltaa.

Mainitsethan aina tehtävien tekijän sekä materiaalien alkuperäisen lähteen tehtäviä käyttäessäsi. Ethän hyödynnä tehtäviä kaupallisessa tarkoituksessa! Oppikirjojen tekijät voivat kuitenkin linkata Toivoa ja toimintaa -sivuston tehtäviä osaksi materiaalejaan.

Materiaali on koottu Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL ry:n sekä Liikunnan ja Terveystiedon Opettajat LIITO ry:n yhteistyössä toteuttamassa Kaikki mukaan koulujen globaalikasvatukseen -hankkeessa vuonna 2026. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama, ja se on osa laajempaa Connect for Global Change -hanketta, jota koordinoi Suomessa Fingo. Tehtäväkokonaisuuden on koonnut psykologian opettaja Johanna Kälkäjä yhteistyössä Biologian ja maantieteen opettajien liiton kanssa. 

Lisätietoa antaa Biologian ja maantieteen opettajien liiton kestävyyskasvatuksen asiantuntija Pinja Sipari (pinja.sipari at bmol.fi). Antoisia hetkiä kestävän kehityksen teemojen parissa!

Tämä tehtäväpaketti on Euroopan unionin osarahoittama. BMOL ry ja Liito ry vastaavat sen sisällöstä, eikä sisältö välttämättä vastaa Euroopan unionin näkemyksiä.

Vinkki! Tämän tehtäväpaketin lisäksi olemme tehneet kestävän kehityksen tehtäväpaketin myös jokaiseen muuhun oppiaineeseen. Kaikki tehtäväpaketit löytyvät täältä, ja niistä saa mielellään vinkata kollegoille! Kestävä kehitys eri oppiaineiden opetuksessa -tehtäväpaketit soveltuvat hyvin myös monialaiseen oppimiseen. Siihen löydät vinkkejä täältä.


Tehtävät

1) Miksi ihmiset tekevät ympäristötekoja?

Tehtävä soveltuu erityisesti moduuliin PS1.

Sara on huolissaan ilmastonmuutoksesta. Hän kulkee usein pyörällä, suosii kasvisruokaa ja lajittelee jätteensä. Hänen ystävänsä Oskari pitää ympäristönsuojelua tärkeänä, mutta ei juurikaan muuta omaa käyttäytymistään.

Selitä Saran ja Oskarin käyttäytymistä kolmen näkökulman avulla.

  • Biologinen näkökulma: Voivatko esimerkiksi temperamentti, stressireaktiot tai yksilölliset erot vaikuttaa siihen, miten ihmiset suhtautuvat ympäristöongelmiin?
  • Psyykkinen näkökulma: Miten skeemat, arvot, motivaatio, tunteet tai minäkäsitys voivat vaikuttaa ympäristötekoihin?
  • Sosiokulttuurinen näkökulma: Miten perhe, ystävät, media, koulu tai kulttuuri voivat vaikuttaa ihmisen ympäristökäyttäytymiseen?

Pohdi lopuksi:

  • Mikä näkökulmista selittää käyttäytymistä mielestäsi parhaiten?
  • Miksi yksittäinen näkökulma ei yksin riitä selittämään ihmisen toimintaa?

Tehtävän on tehnyt psykologian opettaja Johanna Kälkäjä.


2) Sukupuoleen liittyvät oletukset

Tehtävä soveltuu erityisesti moduuliin PS2. Tehtävän kautta voi syventää sukupuoli-identiteettin kehittymisen käsittelyä ja huomata, kuinka sosiaalisaatioprosessin kautta opimme lukuisia eri normeja sukupuolen representointiin liittyen. Kestävään kehitykseen aihe linkittyy sukupuolten tasa-arvon kautta. Saako jokainen olla sellainen kuin on sukupuolesta riippumatta?

a) Sukupuolisilmälasit

Valitse yksi seuraavista:

  • mainos
  • somevideo
  • verkkokauppa
  • pelin kansikuva
  • oppikirjan kuva
  • lasten leluluettelo
  • musiikkivideo

Analysoi:

  • Millaisia sukupuoleen liittyviä oletuksia kuvassa tai materiaalissa näkyy?
  • Millaisia ominaisuuksia miehiin, naisiin tai muihin sukupuoliin yhdistetään?
  • Mitä tapahtuu, jos henkilö ei sovi näihin oletuksiin?
  • Miten esitys voisi vaikuttaa katsojan ajatteluun tai käyttäytymiseen?
Kuva: Patricia Prudente / Unsplash

 b) Sukupuolibingo

Tämän tehtävän voi toteuttaa bingolappuna, johon opiskelijat täydentävät havaintonsa, tai yksinkertaisesti kirjallisena tai keskustelutehtävänä.

Keksi mahdollisimman monta esimerkkiä tavoista, joilla sukupuoli näkyy seuraavissa kategorioissa:

  • lelut ja lastenvaatteet
  • harrastukset
  • opiskelu- ja uravalinnat
  • mainonta
  • sosiaalinen media
  • televisio, elokuvat ja pelit
  • ulkonäköön liittyvät odotukset
  • tunteiden ilmaiseminen
  • ihmissuhteet ja seurustelu
  • käyttäytyminen ja vuorovaikutus
  • kotityöt ja hoivavastuu
  • johtajuus ja auktoriteetti

Tehtävä voidaan purkaa keskustellen, ja samalla pohtia, mitä merkitystä näillä havainnoilla on esimerkiksi tasa-arvon ja hyvinvoinnin kannalta. 

Tehtävän on tehnyt psykologian opettaja Johanna Kälkäjä.

Vinkki! Alla olevia lyhyitä videoita voi käyttää aiheeseen orientoitumiseen!


3) Kognitiivisia vinoumia – Miksi ihmiset eivät aina tee ympäristön kannalta parhaita päätöksiä?

Tehtävä soveltuu erityisesti moduuliin PS3.

Lue seuraavat tilanteet. Pohdi, mikä ajattelun vinouma tai heuristiikka saattaa vaikuttaa henkilön päätökseen.

  • Emma matkustaa Helsingistä Tampereelle. Hän tietää, että juna aiheuttaa vähemmän päästöjä kuin auto. Hän päättää kuitenkin ajaa autolla, koska muistaa nähneensä uutisissa jutun junien myöhästelyistä. (saatavuusheuristiikka)
  • Henkilö tietää ilmastonmuutoksesta paljon, mutta ei pidä sitä kovin vakavana, koska ei ole itse kokenut sen vaikutuksia. (saatavuusheuristiikka)
  • Kouluruokailussa kasvisruoka on tavallisesti listan alimpana vaihtoehtona. Eräänä päivänä kasvisruoka nostetaan listan ensimmäiseksi, sen kohdalle lisätään kuva annoksesta ja teksti ”päivän suosituin ilmastoystävällinen valinta”. Tänä päivänä huomattavasti useampi oppilas valitsee kasvisruoan. (priming)
  • Antti pitää sähköautoja epäkäytännöllisinä eikä usko niiden olevan ympäristölle merkittävästi parempia vaihtoehtoja. Hän lukee mielellään artikkeleita sähköautojen akkujen ongelmista ja jakaa niitä sosiaalisessa mediassa. Sen sijaan hän jättää huomiotta tutkimukset, joissa sähköautojen elinkaaripäästöjä verrataan polttomoottoriautoihin. (vahvistusvinouma)
  • Sari suhtautuu epäilevästi ilmastonmuutokseen liittyviin rajoituksiin. Hän lukee mielellään artikkeleita ja somepäivityksiä, jotka kyseenalaistavat ilmastopolitiikan vaikutukset, mutta ohittaa tutkimuksia, jotka tukevat tieteellistä konsensusta. (vahvistusvinouma)
  • Liisa omistaa vanhan bensiiniauton, jonka korjaamiseen pitäisi käyttää 2500 euroa. Hän on viime vuosina käyttänyt autoon jo paljon rahaa. Vaikka ympäristöystävällisemmän auton hankkiminen voisi pitkällä aikavälillä olla sekä taloudellisesti että ympäristön kannalta järkevä ratkaisu, Liisa päättää korjauttaa vanhan auton vielä kerran, koska hän ei halua ”heittää hukkaan” siihen jo käyttämiään rahoja. (menetysten harha) 

Tehtävän on tehnyt psykologian opettaja Johanna Kälkäjä.

Kuva Dan Gold / Unsplash

4) Miksi ihmiset sivuuttavat ilmastokriisin?

Tehtävä soveltuu erityisesti moduuliin PS3.

a) Ilmastonmuutos ja kognitiivinen dissonanssi

Tutustu Ylen artikkeliin “Psykologi Julia Sangervo kertoo, miksi ihmiset sivuuttavat ilmastokriisin”.

Vastaa sitten kysymyksiin:

  • Määrittele, mitä kognitiivinen dissonanssi tarkoittaa.
  • Keksi esimerkkejä, miten ilmiö voi näkyä siinä, tekevätkö ihmiset ympäristöystävällisiä valintoja.
  • Millaisia ratkaisuja Sangervo ehdottaa artikkelissa esiteltyihin ongelmiin?

Tehtävän on tehnyt psykologian opettaja Johanna Kälkäjä.

b) Ilmastonmuutoksen kieltäminen

Lue seuraava ote, joka on peräisin teoksesta 12 käsitettä maailmasta (Ville Lähde, Tere Vadén ja BIOS-tutkimusyksikkö, 2026).

Ympäristötoimia vastustetaan tietoisesti ympäri maailman, myös vauraissa demokratioissa kuten Suomessa. Ympäristöongelmien suoranaisella kieltämisellä on vuosikymmenten historia, ja niistä varoittavia tutkijoita vastaan on hyökätty julkisuudessa yhä uudelleen ja uudelleen vuosikymmenten ajan. [ ] Viime vuosina ongelmien kieltämisen, denialismin, rinnalle ja ehkä sitä tärkeämmäksi on noussut ympäristöongelmien merkityksen vähättely ja pyrkimys hidastaa toimia.

Pohdi: 

  • Mitä erilaisia syitä ihmisillä voi olla kieltää ilmastonmuutoksen olemassaolo, vähätellä sen merkitystä tai pyrkiä hidastamaan ilmastotoimia? Syyt voivat liittyä mm. tunteisiin, tapoihin tai talouteen. 
  • Ovatko syyt mielestäsi hyvin perusteltuja? Miksi tai miksi ei?

(aihe pelottaa liikaa, tilanne aiheuttaa liikaa syyllisyyden tunteita tai häpeää, nykytilanne on itselle taloudellisesti kannattava, elämäntapojen muutos tuntuu vaikealta jne.)

Tehtävä on tehty Toivoa ja toimintaa -hankkeessa.

Kuva: Caleb Woods / Unsplash

5) Kieli ohjaa ajattelua

Tehtävä soveltuu erityisesti moduuliin PS3.

a) Sanavalintojen merkitys

Tutki seuraavia ilmauksia:

Ilmaus 1Ilmaus 2
IlmastonmuutosIlmastokriisi
KasvisruokaKasvipohjainen ruoka
JätteetMateriaalit
Luopuminen autoilustaKestävien kulkutapojen valitseminen

Pohdi:

  • Millaisia mielikuvia sanat herättävät?
  • Kumpi ilmaus saa asian vaikuttamaan vakavammalta?
  • Kumpi kuulostaa myönteisemmältä?
  • Voiko sanavalinta vaikuttaa ihmisen käyttäytymiseen?
Kuva: nextbike / Unsplash

b) Mainoskampanjoiden viestit  

 Suunnittelet mainoskampanjaa, jossa tavoitteenasi on saada mahdollisimman moni oppilas kulkemaan pyörällä kouluun. 

Minkä seuraavista teksteistä valitsisit mainoskampanjaasi?

  • Pyöräile kouluun auton tai mopon sijasta. Liikenteen päästöt kuormittavat ympäristöä, ja jokainen voi omilla valinnoillaan vähentää ilmastonmuutosta. Valitse pyörä, jos välität ympäristöstä.
  • Yhä useampi opiskelija tulee kouluun pyörällä. Pyöräily on helppo tapa liikkua, ja monet ovat jo vaihtaneet auton tai mopon pyörään ainakin osana matkoistaan. Tule mukaan!
  • Pyöräile kouluun ja aloita päivä virkeämpänä. Saat päivittäistä liikuntaa, säästät rahaa eikä sinun tarvitse etsiä parkkipaikkaa. Samalla teet myös ympäristön kannalta hyvän valinnan. 

Pohdi sitten:

  • Millaisia keinoja eri viestit käyttävät, ja mitä seikkoja ne korostavat? 
  • Mitä merkitystä tällä voi olla viestin houkuttelevuuden kannalta?

(velvollisuus ja vastuu, sosiaalinen normi, henkilökohtainen hyöty)

 Tehtävän on tehnyt psykologian opettaja Johanna Kälkäjä.


6)  Ilmastotunteiden käsittely

Tehtävä soveltuu erityisesti moduuliin PS4.

  • Opettaja käy aluksi läpi diaesityksen “Ilmasto- ja ympäristöahdistus – mitä ne ovat?”. Tästä löydät diaesityksen pdf-version ja tästä voit ladata diat käyttöösi google slides-muodossa.
  • Lisäksi katsotaan video “Syvenny ilmastotunteisiin” (kesto 6:53).
  • Sitten opiskelijat tekevät käsitekartan omista ilmastotunteista tai maailman tilaan liittyvistä tunteista. Käsitekartan ohjeet löytyvät videon alta.

Käsitekarttatehtävän ohje:

Tarvitset harjoitukseen avuksi tunnesanojen listan. Voit ladata pidemmän tunnesanojen listan täältä (A4) tai täältä (A5) TAI lyhyemmän ja helpommista sanoista koostuvan listan täältä (A4) tai täältä (A5). Avaa sopiva tunnesanalista omaan välilehteen tai tulosta se.

Sitten voit aloittaa käsitekartan tekemisen tyhjälle paperille. 

Kirjoita ensi paperin keskelle “Ilmastonmuutos ja tunteeni” tai “Maailman tila ja tunteeni”. Poimi sitten listasta (tai keksi itse) sanoja, jotka kuvaavat omia tunteitasi ja kirjoita niitä käsitekarttaan.

  • sanoja voi kirjoittaa isolla tai pienellä, jos haluaa sillä tavoin kuvata yksittäisten tunteiden voimakkuutta
  • sanoja voi yhdistää toisiinsa viivoilla, katkoviivoilla tai nuolilla
  • käsitekarttaan voi halutessaan lisätä myös kuvia tai muita graafisia elementtejä
  • voit halutessasi myös kirjoittaa tunnesanojen yhteyteen tilanteita, joissa kyseinen tunne usein herää

Aikaa käsitekartan tekemiseen kannattaa varata noin 20 min. 

Vinkki! Kuten kaikissa tunneharjoituksissa, kannattaa kasvattajan kokeilla tätä harjoitusta ensin itsekseen tai kollegan kanssa yhdessä ja pohtia omia harjoituksen herättämiä tunteitaan.

Vinkki! Lisää ilmastonmuutokseen ja muihin kestävän kehityksen haasteisiin liittyviä tunnetehtäviä löydät Toivoa ja toimintaa -sivustolta.

Tehtävä on tehty Toivoa ja toimintaa -hankkeessa.


7) Tunteita, arvoja ja vahvuuksia – minä ja kestävä kehitys


Kestävän kehityksen haasteet ja ratkaisut liittyvät elämäämme monin sellaisinkin tavoin, joita emme tule aina ajatelleeksi. Omien ajatusten, tunteiden ja arvojen äärelle pysähtyminen voi selkiyttää oloa sekä auttaa löytämään itselle sopivia vaikuttamisen tapoja ja rakentamaan ympäristötoivon kokemuksia. 

Kesto: Tehtävä on melko laaja. Sen tekemiseen kannattaa varata noin 45 min. Voi olla hyvä idea jakaa työskentelyä pienempiin paloihin eri oppitunneille. Yhdellä tunnilla voi täyttää vaikka vain yhden lohkon, jolloin 5 min silloin tällöin riittää!

Valmistelu: Tulosta ao. kuva tai ota tyhjä paperi ja piirrä itse siihen kuva, joka täyttää koko paperin. Lohkoja tulee olla kahdeksan (8), kuten kuvassakin on. 

Tehtävän ohje: Kirjoita keskelle Minä ja kestävä kehitys. Kirjoita lohkoihin kuvan mukaisesti sanat kiinnostuksen kohteet, tunteet, arvot jne. Lähde sitten täyttämään lohkoihin omia ajatuksiasi. Koska vastausten keksiminen tyhjästä voi olla haastavaa, löydät alta tukimateriaaleja kuhunkin kohtaan. Niitä kannattaa hyödyntää laajasti!

Kiinnostuksen kohteet. Pohdi mitkä kestävän kehityksen teemat kiinnostavat sinua erityisesti. Pyri löytämään vähintään 5 mahdollisimman tarkkaa, kestävään kehitykseen liittyvää teemaa ja kirjoita ne Kiinnostuksen kohteet -lohkoon. Voit käyttää pohdinnassa apuna Agenda 2030 -toimintaohjelman tavoiteruudukkoa tai kestävän kehityksen kuvagallerian valokuvia. 

Tunteet. Muistele millaisia tunteita kestävän kehityksen aiheet ovat sinussa joskus herättäneet. Mitkä tunteista ovat sinulle erityisen tuttuja? Käytä apuna tunnesanalistaa. Pyri löytämään ainakin 10 sinulle tuttua tunnetta ja kirjoita ne Tunteet-lohkoon. 

Arvot. Pohdi mitkä asiat ja millaiset arvot ovat sinulle tärkeitä elämässä. Käytä apuna arvolistaa. Valitse noin 10 sinulle tärkeintä arvoa ja kirjoita ne Arvot-lohkoon. Pohdi lopuksi mitkä arvoistasi kannustavat sinua rakentamaan kestävää tulevaisuutta. Alleviivaa nämä arvot.

Taidot ja vahvuudet. Pohdi millaisia taitoja ja vahvuuksia sinulla on. Pohdi erityisesti niitä taitoja ja vahvuuksia, joita voit hyödyntää kestävää kehitystä edistävässä toiminnassa tai vaikuttamisessa. Pyri löytämään ainakin 10 taitoasi tai vahvuuttasi. Käytä apuna taitojen ja vahvuuksien listaa.

Tukiverkostot. Pohdi mikä auttaa ja tukee sinua kestävän kehityksen haasteiden maailmassa. Kirjoita lohkoon sinulle tärkeiden ihmisten, eläinten ja paikkojen nimiä.

  • Ketkä kannustavat sinua kestävän kehityksen mukaisessa toiminnassa? 
  • Ketkä auttavat ja tukevat sinua hankaluuksien hetkellä? 
  • Mitkä paikat tuntuvat turvallisilta? 
  • Missä oleskelu palauttaa tai lohduttaa? 

Esteet ja haasteet. Pohdi asioita, jotka estävät sinua toimimasta kestävän kehityksen mukaisesti. Mitkä asiat aiheuttavat ongelmia ja haasteita? Keksi ainakin 3 estettä, ongelmaa tai haastetta.

Unelmat. Millainen olisi unelmiesi kestävän kehityksen mukainen tulevaisuus? Keksi ainakin 5 mahdollisimman konkreettista asiaa, jotka ovat osa unelmiesi kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta.

Vaikuttaminen. Käy läpi vaikuttamistapojen listaa ja poimi sieltä vähintään 10 sinua kiinnostavaa vaikuttamisen tapaa. Kirjoita ne lohkoon. Alleviivaa sinua kiinnostavista vaikuttamisen tavoista ne, joita olet jo kokeillut.

Tehtävä on tehty Toivoa ja toimintaa -hankkeessa.


8) Ilmastoahdistuksen ja -surun prosessimalli

Dosentti ja ympäristötunteiden tutkija Panu Pihkala Helsingin yliopistosta on luonut ympäristöahdistuksen ja -surun prosessimallin, jonka lähtökohtana on, että maailman ympäristötilanteen kohtaaminen herättää ihmisissä erilaisia ahdistuksen ja surun tunteita, jotka usein muodostavat kokonaisvaltaisen prosessin.

Malli on kuvattu kokonaisuudessaan englanninkielisessä kuvassa alla. Kahdessa alemmassa kuvassa malli on kuvattu suomeksi.

Tutki kuvia ja kirjoita pieni tarina Elli Esimerkkihenkilön elämästä, jossa Elli pikkuhiljaa havahtuu maailman ympäristötilanteen vakavuuteen. Käsittele tarinassa lyhyesti ainakin seuraavia prosessimallin vaiheita:

  • tietämättömyys
  • puolitietoisuus
  • herääminen 
  • järkytys
  • toiminta
  • sureminen (ja muiden tunteiden kohtaaminen)
  • etäisyyden pito (itsestä huolehtiminen sekä välttely)

Miten Elli pärjää maailmassa, jossa hän tietää ympäristötilanteen vakavuudesta?

Vinkki! Jos eri vaiheiden ymmärtäminen tuntuu hankalalta, voit lukea niistä lisää ymparistoahdistus.fi -sivuston artikkelista.

Tehtävä on tehty Toivoa ja toimintaa -hankkeessa.


9) Sosiaalipsykologia ja ympäristönsuojelu

Tehtävä soveltuu erityisesti moduuliin PS5 

a) Miten eri sosiaalipsykologian ilmiöiden kautta voidaan selittää ihmisten suhtautumista ympäristön suojeluun?

  • Konformisuus
  • Sivustakatsojaefekti
  • Sosiaalinen identiteetti, roolit
  • Sosiaalinen attribuointi
  • Mallioppiminen
  • Ehdollistuminen

b) Millä tavalla samoista ilmiöistä voi olla sekä hyötyä että haittaa? Keksi jokaisesta ilmiöstä konkreettinen esimerkki.

c) Mikä olisi tehokkain tapa tuupata eli ohjailla ihmisiä toimimaan ympäristöystävällisemmin?

Tehtävän on tehnyt psykologian opettaja Johanna Kälkäjä.


 Kestävä kehitys psykologian ylioppilaskirjoituksissa

Kestävän kehityksen teemoja käsitellään toisinaan myös psykologian ylioppilaskirjoitusten tehtävissä. Alle on koottu joitakin esimerkkejä tehtävistä, joissa käsitellään jotakin kestävään kehitykseen liittyvää näkökulmaa.

  • Kevät 2026: Ravitsemussuositukset (teht. 7), Vapaaehtoistyö ja hyvinvointi (teht. 8)
  • Kevät 2024: Energian säästäminen (teht. 4)
  • Kevät 2023: Syöminen ja ruokapuhe (teht. 4)
  • Syksy 2022: Käyttäytymisen muuttaminen (teht. 7)
  • Kevät 2022: Salaliittoteoriat (teht. 8)
  • Syksy 2021: Lukion laaja-alaisen osaamisen tavoitteet (teht. 9)
  • Syksy 2020: Ilmastoahdistus (teht. 9)

Kiinnostavaa lisämateriaalia 

Kirjavinkkejä

  • Ilmasto-oivalluksia. Kuinka ihmismielen supervoimat valjastetaan planeetan parhaaksi (Mira Hulkkonen, Gaudeamus, 2023)
  • Päin helvettiä? Ympäristöahdistus ja toivo (Panu Pihkala, Kirjapaja, 2017)
  • Mieli maassa? Ympäristötunteet (Panu Pihkala, Kirjapaja, 2019)

Materiaaleja Globaalikasvatus.fissä

Globaalikasvatuksen vinkkipankista löytyy lukuisia ideoita siihen, miten globaalikasvatusta voi toteuttaa käytännössä. Vinkkeihin on koottu järjestöjen tuottamia materiaaleja ja opetusmenetelmiä globaalikasvatuksen teemoista. Tarjolla on myös koulutusvinkkejä ja moneen oppiaineeseen sopivia kouluvierailuja. Vinkkipankkia ja koko globaalikasvatus.fi -verkkosivustoa ylläpitää Fingo.

Materiaaleja MAPPAssa

MAPPA.fi on hakupalvelu ja jakamisalusta opettajille, kasvattajille ja nuoriso-ohjaajille. Löydät sieltä tuhansia eri toimijoiden materiaaleja, menetelmiä, tapahtumia ja palveluita. Teemoina ovat mm. ympäristökasvatus, kestävyyskasvatus, seikkailukasvatus, tiedekasvatus, kestävyysosaaminen ja tulevaisuustaidot. MAPPA.fi -palvelua ylläpitää Suomen luonto- ja ympäristökoulujen liitto ry.