8 oivallusta kestävän kehityksen opetuksesta

Biologian ja maantieteen opettajien liiton Toivoa ja toimintaa -hankkeessa on tapahtunut paljon vuosina 2021 ja 2022. Julkaisimme verkkosivuillamme neljä laadukasta tehtäväpakettia kestävän kehityksen eri teemoista sekä Voima-lehdessä artikkelisarjan Agenda2030-tavoitteista. Lisäksi olemme kouluttaneet satoja opettajia, opeopiskelijoita ja oppilaita. 

Hankkeen perusideana on, että kestävästä kehityksestä opitaan parhaiten, kun tiedon opettelun ohella käsitellään aiheeseen liittyviä tunteita ja harjoitellaan vaikuttamistaitoja. Uusissa materiaaleissa olemme nostaneet tiedon, tunnetaitojen ja vaikuttamisen ohella tärkeäksi teemaksi myös medialukutaidon kehittämisen.

Materiaaleja tehdessä sekä erityisesti koulutuksissa olemme oppineet ja oivaltaneet yhdessä koulutuksiin osallistuneiden kanssa paljon uutta kestävän kehityksen kasvatuksesta. Toivottavasti seuraavista kahdeksasta yhteisestä oivalluksestamme on iloa sinullekin!

Tekstissä on kursiivilla osallistujiemme koulutuksissa syntyneitä oivalluksia.

1) Moni löysi koulutuksissamme itsestään vaikuttajan

Olemme viime vuosina kohdanneet lukemattomia opettajia, jotka eivät ole pitäneet itseään yhteiskunnallisina vaikuttajina. Iloksemme olemme tänä syksynä kohdanneet paljon myös heitä, jotka yllättäen ovatkin löytäneet itsestään ainakin pienen vaikuttajan!

Apuna oivalluksien tuottamisessa oli Minä vaikuttajana -harjoitus, jossa tehdään käsitekartta itsestä vaikuttajana. Harjoituksessa käytetään vaikuttamistapojen listaa sekä vaikuttamistaitojen ja -vahvuuksien listaa. Niiden avulla mietitään mitä vaikuttamisen tapoja kukin on jo kokeillut ja mitä haluaisi vielä kokeilla tai harjoitella lisää. Lisäksi pohditaan, mitkä omat taidot ja vahvuudet voivat auttaa itseä vaikuttamisessa.

Listat ovat auttaneet osallistujiamme laajentamaan käsitystään siitä, mitä kaikkea vaikuttaminen voi olla. Samalla on ollut helpompaa nähdä, että jos on jo kokeillut yhtä sun toista vaikuttamisen tapaa, on väistämättä myös jonkinlainen vaikuttaja. Uskomme, että vain aktiivisina kansalaisina toimivat opettajat voivat kasvattaa oppilaista aktiivisia kansalaista. Siksi nämä oivallukset ovat huipputärkeitä!

“Oivalsin koulutuksessa, että vaikuttamisen keinoja on lukemattomia ja itse toteutan niistä jo yllättävän montaa.”

“Oivalsin paljon siitä, mitä kaikkea vaikuttaminen on!”

“Opin, että vaikuttamistapoja on monia, ja itseasiassa olen vaikuttanut jo usealla tavalla tietämättäni.”

Huom! Listoja saa vapaasti hyödyntää ja muokata omiin tarkoituksiin sopivaksi!

2) Omien mielipiteiden tuominen esille saattaa arastuttaa

Pääsimme tänä syksynä kouluttamaan Helsingin yliopiston luokanopettajaopiskelijoita vaikuttamistaidoista. Yli sadan opiskelijan kanssa käydyissä keskusteluissa nousi usein esiin arkuus osallistua kestävää kehitystä koskevaan julkiseen keskusteluun. 

Moni koki, että oma tietomäärä ei ole riittävä, jotta keskusteluun voisi osallistua vakuuttavasti. Myös nykyinen keskusteluilmapiiri herätti varovaisuutta – konfliktin pelossa voi olla helpompi jättää keskustelu muille. Pohdiskelua herätti myös vanha myytti siitä, että omien kulutusvalintojen tai hiilijalanjäljen pitää olla kunnossa, ennen kuin voi lunastaa oikeuden osallistua keskusteluun ja vaatia parempaa maailmaa.

Yhteiskunnalliseen keskusteluun tarvitaan mukaan mahdollisimman monia. Nämä keskustelut opiskelijoiden kanssa käytiin vasta aivan hankkeen viime metreillä, joten ratkaisuja niihin ehdimme pohtia vasta seuraavissa hankkeissa. Vinkkinä muillekin: oman äänen vahvistamisessa riittää tekemistä, oli kyse opeopiskelijoista, lapsista, nuorista tai aikuisista!

3) Tunnetaidot ovat tärkeitä kestävän kehityksen opetuksessa

Ympäristötunteet, eli kestävän kehityksen haasteiden herättävät tunteet ja niiden käsitteleminen on ollut Toivoa ja toimintaa -hankkeen keskeinen teema läpi hankkeen. Tunnetaidot auttavat monimutkaisten asioiden oppimisessa. Tunteiden käsitteleminen voi myös motivoida toimimaan itselle tärkeiden asioiden puolesta. Toivon korostamisen ohella on tärkeää sallia itselle ja muille myös vaikeat tunteet ja niiden ilmaiseminen.

Ympäristötunteiden käsittelyn tueksi on muutamassa vuodessa julkaistu iso määrä tehtäviä ja taustamateriaaleja, ja monet tahot käsittelevät aihetta myös koulutuksissaan. Edelleen tunteiden merkitys kestävän kehityksen kasvatuksen osana on monelle iso oivallus ja siihen tarvitaan tukea.

“Oivalsin, että tunteita kannattaa käsitellä kestävän kehityksen aiheiden opetuksen yhteydessä.”

“Tämä oli ensimmäinen kerta kun tein jotain tunteisiin liittyvää harjoitusta, joten Maailman tila ja tunteeni -tehtävä oli avartava. Se toimi myös ”vertaistukena” tyyliin: ”ai sinäkin olet tuntenut näin”.”

“Sain vahvistusta sille, että kestävään kehitykseen liittyvien tunteiden sanoittaminen on tärkeää ja sain voimia tehdä sitä. Oivalsin, että kaipaisin siihen myös opettajayhteisön tukea.”

4) Kestävällä kehityksellä voidaan tarkoittaa montaa asiaa

Kestävää kehitystä käsitellään hankkeessa koko Agenda 2030 -tavoitteiden laajan paletin kautta. Kokonaisuus on haastava myös meille, jotka työskentelemme asian parissa päivittäin. Jopa aiheesta paljon tietävät saattavat hahmottaa käsitteen eri tavoin riippuen siitä, painottuuko oma osaaminen ekologiseen, sosiaaliseen vai taloudelliseen kestävyyteen. Eri teemat myös linkittyvät toisiinsa monin eri tavoin.

Vaikka osa kokee, että kestävästä kehityksestä on puhuttu jo ihan tarpeeksi, osoittavat aiheesta kiinnostuneiden osallistujiemme oivallukset, että opittavaa riittää edelleen. Sama pätee myös meihin kouluttajiin 🙂

“Oivalsin, kuinka laaja käsite kestävä kehitys on. Tulee painotettua opetuksessa enemmän ympäristöön liittyviä teemoja.”

“Oivalsin kestävän kehityksen liittyvän kaikkiin oppiaineisiin.”

“Oivalsin, että asiat ovat todella linkittyneitä toisiinsa.”

5) Journalistiikka ja pedagogiikka voivat tukea toisiaan

Toivoa ja toimintaa -hanke on pääasiassa pedagoginen. Vuosina 2021-22 teimme lisäksi yhteistyötä Voima-lehden kanssa, joka julkaisi 17-osaisen artikkelisarjan Agenda 2030 -tavoitteista. Voima tuotti jokaiseen Agenda 2030 -päätavoitteeseen liittyen yhden artikkelin (viimeinen artikkeli julkaistaan lehden numerossa 1/2023). Sarjan artikkelit on koottu sekä Voiman omille sivuille että Toivoa ja toimintaa -sivuille.

Journalistien ja pedagogien yhteistyöllä hankkeessa saatiin aikaan monipuolisia, mutta selkeitä artikkeleita infografiikoilla höystettyänä. Journalistisesta laadusta ei tingitty, vaikka artikkeleiden kohderyhmänä olivat suuren yleisön ja opettajien lisäksi myös oppilaat. Osaa artikkeleista hyödynnettiin myös tehtäväpaketeissa tausta-aineistona. Opettajille juttusarja on upea tausta-aineisto.

Yhteistyön avulla pedagogisen hankkeemme materiaalit tavoittivat myös satojatuhansia Voima-lehden lukijoita. Aivan mutkatonta pedagogiikan ja journalistiikan yhdistäminen ei kuitenkaan ole. Tehtäväpakettien tehtävät on suunnattu yläkoulu- ja lukioikäisille, mutta selkeydestä huolimatta monet artikkelisarjan artikkelit ovat liian haastavia yläkoululaisen luettavaksi. Jatkossa ratkaisuna entistä hedelmällisempään yhteistyöhön voisivat olla esimerkiksi pedagogien tuottamat selkokieliset artikkelit journalistien kirjoittamista artikkeleista.

6) Kestävän kehityksen opetuksen ei tarvitse olla synkistelyä

Tehtäväpaketeissamme vilahtelee niin kuluttajazombeja, humoristia meemejä, vastamainoksia kuin uudenlaisia patsaita, joita ideoidessa nauru voi olla herkässä. Myös opetusvideoissamme on käytetty lisämausteena huumoria. 

Kun puhutaan suurista ja vakavista aiheista, tulee huumoria käyttää harkiten. Parhaimmillaan huumori kuitenkin rohkaisee toimimaan hyvien asioiden puolesta ja auttaa luovien ratkaisujen keksimisessä. Yhdessä hihittely luo myös yhteisöllisyyden kokemuksia. Kukaan ei ole kestävän kehityksen haasteiden kanssa yksin.

Koulutuksissamme ei pelätä vaikeita tunteita, muttei myöskään naurunpyrskähdyksiä. Tämä oli tärkeä oivallus monelle osallistujallemme.

“Keke-opetus voi olla iloista eikä synkistelevää.”

“Kestävän kehityksen opettamisen ja oppimisen voi tehdä myös hauskasti ja ilolla. Ei vakavasti paasaamalla, vaikka kyseessä onkin vakavasti otettava aihe.”

“Oivalsin, että näistä aiheista saa vaikka kuinka kivoja oppitunteja, ja nimenomaan ”kivuutta” ja positiivisuutta täällä tarvitaan.”

7) Materiaaleja on paljon, aikaa vähän

Kestävän kehityksen opetukseen soveltuvaa materiaalia on olemassa runsaasti. Moni aiheen parissa työtä tekevä tietää tämän hyvin. Useat koulutustemme osallistujat halusivat kuitenkin nostaa asian palautteissa esiin. Opetusmateriaalit pitää osata löytää ja niitä pitää muistaa käyttää. Muistetaan myös vinkkailla hyvistä materiaaleista eteenpäin!

“Kaikkea ei tarvitse keksiä itse.”

“On olemassa valtavasti erinomaista valmista opetusmateriaalia, jota pitää muistaa käyttää.”

“Näistä teemoista löytyy valmiina superhienoja materiaaleja vinkattavaksi eteenpäin!”

“Netissä on valmista opetusmateriaalia, kun sen vain löytää ja ottaa käyttöön.”

8) Lyhyet koulutukset kiinnostavat

Korona-aika on vähentänyt ratkaisevasti opettajien mahdollisuuksia osallistua koko päivän mittaisiin tai sitä pidempiin koulutuksiin. Tämä on näkynyt myös meidän hankkeessamme. Sen sijaan lyhyisiin webinaareihin osallistujia riittää varsinkin, jos webinaarin tallenteen voi katsoa itselle sopivana hetkenä. Pidemmät koulutukset kuitenkin mahdollistavat syvemmän oppimisen myös opettajille ja siksi niillekin on tarvetta. Muuttuneet realiteetit tulevat varmasti jatkossa vaikuttamaan myös koulutustarjontaan – aika näyttää miten! 

Toivomme kaikille intoa ja uusia ideoita kestävän kehityksen opetukseen myös jatkossa!

Juttu syntyi Toivoa ja toimintaa työntekijäkolmikon yhteistyöllä. Sen kirjoitti Pinja Sipari Eeva Kemppaisen ja Hanna Niittymäen kanssa käytyjen keskustelujen ja yhdessä tehtyjen havaintojen pohjalta. Hanke on rahoitettu ulkoministeriön kehitysyhteistyövaroin.


Lisää blogissa

Toivoa ja toimintaa NUORI24 -messuilla

NUORI2024 – valtakunnalliset nuorisotyön päivät järjestetään Tampere-talolla 24.-25.4.2024. Biologian ja maantieteen opettajien liiton Toivoa ja toimintaa -hanke on mukana messuilla! ...

Tule mukaan suunnittelemaan entistä parempaa kestävän kehityksen kasvatusta!

Biologian ja maantieteen opettajien liiton Toivoa ja toimintaa -hankkeessa kootaan ja julkaistaan tänä vuonna iso määrä kestävän kehityksen kasvatukseen soveltuvaa ...