Nuorikin voi vaikuttaa politiikkaan

Politiikka voi tuntua hankalalta ja kaukaiselta, mutta oikeasti siinä on kyse ihmisten yhteisiin, arkisiin asioihin vaikuttamisesta, ongelmien ratkomisesta ja asioiden päättämisestä. Usein ajattelemme, että kansalaisten tai kuntalaisten pääasiallinen vaikuttamismahdollisuus on muutaman vuoden välein järjestettävien vaalien aikaan. Käytännössä voimme kuitenkin vaikuttaa jatkuvasti. Myös lapsilla ja nuorilla on oikeus ja monenlaisia mahdollisuuksia vaikuttaa yhteisiin asioihin myös ennen äänestysiän saavuttamista. 

Politiikan käsittelyä on pitkään vierastettu suomalaisissa kouluissa, osin historiallisista syistä. Tutkimusten mukaan suomalaisten nuorten halukkuus ja kiinnostus osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan on tällä hetkellä laimeaa ja heidän luottamus omiin kykyihinsä yhteiskunnallisina toimijoina on kansainvälisesti vertailtuna heikkoa. Olisikin tarpeellista, että koulut ja opettajat pyrkisivät nykyistä aktiivisemmin edistämään sitä, etteivät nuoret kokisi voimattomuutta yhteiskunnallisten kysymysten edessä.

Tältä sivulta löydät taustatietoa politiikkaan vaikuttamisesta koulussa. Lisäksi sivulta löytyy kymmenen käytännön vinkkiä politiikkaan vaikuttamiseen. Niistä osa voidaan toteuttaa koulussa, osa ei. Kaikista vaikuttamistavoista kannattaa koulussa kuitenkin keskustella!

Taustaa, joka kannattaa lukea

Kansanliikkeet, joissa ihmiset ovat kokoontuneet yhteen vaatimaan poliitikoilta uusia lakeja tai toimintatapoja, ovat lähes kaikkien isojen yhteiskunnallisten muutosten takana. Kuuluisia historiallisia esimerkkejä tästä ovat mm. naisten äänioikeustaistelu Suomessa ja Etelä-Afrikan kansalaisoikeustaistelu apartheidin lopettamiseksi. 2000-luvulla mm. Suomessa ja Iso-Britanniassa kansanliikkeet olivat keskeisessä roolissa ilmastolain saamisessa maihin. Tuoreita esimerkkejä globaaleista kansanliikkeistä ovat viime vuosien Fridays for Future -mielenosoitukset, jossa miljoonat nuoret ovat vaatineet kunnianhimoisempia ilmastotoimia ympäri maailmaa, sekä kesällä 2020 USA:sta maailmanlaajuiseksi levinneet #BlackLivesMatter-mielenosoitukset. Niiden lopullisia yhteiskunnallisia vaikutuksia ei tässä vaiheessa vielä tiedetä. 

Sana politiikka juontaa juurensa antiikin kreikan kielen sanaan politikos, joka merkitsee kansalaisia koskevaa. Alunperin politiikalla on siis tarkoitettu yleisesti vaikuttamista toisiin ihmisiin globaalilla, kansallisella tai yksilöllisellä tasolla. Nykyisin politiikasta puhuessamme tarkoitamme usein lähinnä puoluepolitiikkaa. Se on kuitenkin vain laajan kokonaisuuden yksi osa. Yhteisiin asioihin vaikutetaan myös muualla kuin puolueissa. Toivoa ja toimintaa -hankkeessa poliittinen vaikuttaminen nähdään puoluepolitiikkaa laajempana ilmiönä.

Voit edistää kestävän kehityksen mukaista politiikkaa esimerkiksi näin:

• Puolusta lähiympäristöäsi, kuten metsän, puiston, vesistön tai paikallisten eläinten suojelua esim. antamalla palautetta rakennussuunnitelmista.
• Kampanjoi Reilun kaupan puolesta: voisiko oman paikkakuntasi koulu, seurakunta tai koko kunta suosia Reilun kaupan tuotteita?
• Vaadi parempia pyöräteitä ja mahdollisuuksia käyttää julkisia kulkuneuvoja
• Vaadi opetukseen enemmän kestävän kehityksen sisältöjä ja vaikuttamisen mahdollisuuksia hyvien muutosten edistämiseen. Järjestäkää koulussa päättäjäpaneeli tai laittakaa viestejä kunnan virkamiehille tai päättäjille.
• Edistä kouluruokailussa kasvisruoan lisäämistä ja ruokahävikin vähentämistä, anna palautetta oppilastoimikunnassa tai sen kautta
• Anna palautetta palveluista, oli se sitten kiitos toimivasta palvelusta tai turhautunut kehitysehdotus huonosta palvelusta
• Ilmoita ilkivallasta ja roskaamisesta, pyydä tehokkaampaa siivoamista ja kierrätystä, tee omia näkyviä kylttejä tai tempauksia
• Anna palautetta esim. harrastusryhmäsi kautta – joukossa on voimaa.

Muista, että merkittävimmät muutokset saadaan aikaan yhdessä tekemällä!

Politiikkaa tehdään monilla tasoilla, myös paikallinen vaikuttaminen on tärkeää

Yhteisiin asioihin voidaan vaikuttaa monilla tasoilla: kansainvälisesti, YK:ssa, EU:ssa, Suomessa, maakunnissa, kunnissa ja paikoin kaupunginosissakin. Mitä laajempiin ihmisjoukkoihin tai alueisiin päätöksillä on vaikutusta, sitä laajempia ihmisjoukkoja tarvitaan päätösten taakse. Kun haluaa lähteä itse vaikuttamaan asioihin, on hyvä huomata, että paikallisiin asioihin on usein paljon helpompaa vaikuttaa kuin globaaleihin kysymyksiin. Toisaalta paikallisilla päätöksillä voi olla myös globaaleja vaikutuksia.

Monissa kestävän kehityksen kysymyksissä päteekin tuttu sanonta ”Think globally, act locally”. Esimerkiksi kunnissa tehdään jatkuvasti kestävän kehityksen kysymyksiin liittyviä päätöksiä. Kuntien pakollisia palveluja ovat esimerkiksi päivähoito, perusopetus, terveydenhuolto, sosiaalihuolto ja vanhustenhuolto. Kunnan tulee huolehtia myös mm. kirjastopalvelujen järjestämisestä, teiden ja katujen ylläpidosta, kaavoituksesta (eli esimerkiksi siitä, mihin ja millaisia taloja rakennetaan) sekä suurelta osin myös vesi-, jäte- ja energiahuollosta. Kaikki nämä asiat liittyvät tavalla tai toisella kestävään kehitykseen. Päätökset kunnan toimista tekee viime kädessä kunnan- tai kaupunginvaltuusto, ja lopulta ratkaisut vaikuttavat myös yksittäisten kuntalaisten toimiin.

Kunnissa pannaan käytännössä toimeen monia kansainvälisiäkin sopimuksia. Hyvä esimerkki tästä on Pariisin ilmastosopimus. Kunnilla on tärkeä rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä sekä kunnallisten organisaatioiden omien päästöjen vähentämisen kautta että luomalla yhteistyömahdollisuuksia alueensa toimijoille. Ihannetilanteessa kunnan kaikki toimialat ja muut kunnan alueen toimijat suunnittelevat ja edistävät ilmastonmuutoksen hillintää ja siihen sopeutumista yhteistyössä. Sama pätee muihinkin kestävän kehityksen kysymyksiin.

Toivoa ja toimintaa -hankkeen toimintaosiossa käsitellään koulujen mahdollisuuksia toimia yhteiskunnallisena vaikuttajana. Kuntien rooli on nostettu tässä poliittisen vaikuttamisen toimintamallissa vahvasti esiin siksi, että kunnan toimintaan ja päätöksiin vaikuttaminen on nuorille koulukontekstissa realistisen kokoinen haaste. On usein työläämpää ja hitaampaa saada aikaan havaittavia vaikutuksia esimerkiksi EU-tasolla tai Suomen valtion tasolla. Tämä ei toki tarkoita sitä, etteikö kansanedustajia, europarlamentaarikkoja tai presidenttiä kannattaisi lähestyä vaikkapa sähköpostein tai kirjein. Vaikuttamistoiminnassa kannattaa kuitenkin pyrkiä suuntaamaan energiansa oikein: oma aika ja voimavarat kannattaa käyttää siellä, missä ne saavat aikaan suurimman vaikutuksen.

Kouluissa politiikkaan suhtaudutaan ehkä turhankin varovaisesti

Suomen kouluissa ei tällä hetkellä juuri painoteta yhteiskunnallista opetusta. Sen sijaan opetuksessa korostuvat esimerkiksi matematiikka ja luonnontieteet. Opetusohjelmaan kuuluu enemmän esimerkiksi uskonnon opetusta kuin yhteiskuntaoppia.

Osa suomalaista kasvatusta kriittisesti tarkastelevista tutkijoista on huolissaan maamme yhteiskuntakasvatuksen tilasta. Fornaciari ja Männistö (2015) kirjoittivat Kasvatus & Aika -lehdessä suomalaisen yhteiskunta- ja demokratiakasvatuksen sudenkuopasta. Artikkelissa kerrotaan, että suomalaisten opettajien mielestä yhteiskunnalliset asiat ovat kyllä tärkeitä, mutta niiden pohtimiselle ei löydy opetuksessa aikaa. Yhteiskunnallista tiedostamista lisäävät lähestymistavat, kuten demokratia- ja osallisuuskasvatus tai kriittisen ajattelun taidot ovat kuitenkin vähäisessä roolissa niin peruskouluissa kuin opettajankoulutuksessakin. 

Opettajan työ on yhteiskunnallista toimintaa, jota toteutetaan yhteiskunnallisessa instituutiossa ja jota ohjaavat yhteiskunnalliset, sitovat asiakirjat, kuten opetussuunnitelma. Siksi se asettuu myös osaksi politiikkaa ja poliittisen päätöksenteon taustalla vaikuttavia ideologioita. Suomalaista opettajuutta on kuitenkin läpi sen historian leimannut maltillisuus ja pidättäytyvyys yhteiskunnallisesta keskustelusta. Mielikuva opettajan toimen puolueettomuudesta ja neutraaliuudesta on vahva, ja julkisen keskustelun lisäksi se on tarttunut myös kasvatustieteeseen ja opettajankoulutukseen. Opetussuunnitelmien tavoitteista huolimatta koulussa ja opetuksessa korostuu usein tavoite ihmisten sopeuttamisesta vallitsevaan yhteiskuntaan eikä niinkään vallitsevan yhteiskunnan rakenteiden ja toimintamallien kyseenalaistaminen tai uudenlaisten toimintamallien etsiminen. 

Opettajien asema yhteiskunnallisina ei-vaikuttajina on ongelmallinen varsinkin aktiiviseen kansalaisuuteen kasvattamisen ja demokratiakasvatuksen näkökulmasta. Puolueettomuusretoriikan taakse kätkeytyminen johtaa siihen, että koulun ja koulutuksen rooli monimutkaisten ja yhteiskunnallista analyysiä vaativien ongelmien ratkaisemisessa sivuutetaan. Lisäksi nuoret kokevat opetuksen avaavan yhteiskunnan toimintaperiaatteita, mutta jättävän heidät paitsi vaikuttamisen taidoista. Jotta opettajien yhteiskunnallinen tietoisuus kehittyisi, nykyisen opettajankoulutuksen pitäisi antaa enemmän tilaa yhteiskunnallisten ilmiöiden tarkastelulle ja ehkä myös yhteiskunnallisen vaikuttamisen harjoittelemiselle. 

Monet näkevät, että koulun ja opettajakunnan rakentuminen yhteiskunnallisen neutraaliuden varaan ei ole ollut sattumaa, vaan se on historiallisesti rakentunutta. 1970-luvulla kouluissakin tapahtuneen ylipolitisoitumisen jälkeen politiikan kitkeminen kouluista oli joidenkin mukaan hyvinkin tietoista. Peruskoulu ja sen yhteiskunnallinen opetus kehittyivät Suomessa eri suuntaan kuin muissa Pohjoismaissa. Tästä syystä suomalaisessa opettajakunnassa on edelleen ajatuksia siitä, että politiikkaa tulisi kouluissa välttää.

Muutoksen tuulia on kuitenkin ilmassa. Puoluepolitiikkaa voidaan käsitellä kouluissa siinä missä matematiikan yhtälöitä, kieliopin kiemuroita ja ympäristöongelmien syitäkin. Kansanedustajien tai ministerien määrän sijaan olisi tärkeää oppia, ettei kaikkien tarvitse olla asioista samaa mieltä, oli kyseessä sitten valtion budjettiratkaisut tai koulun välipalakioskin tarjonta. Politiikka on arkeemme tiiviisti liittyvää yhteisten asioiden ratkomista, ja olisi tärkeää saada kaikki ihmiset tuntemaan, että asiat koskettavat myös heitä. Politiikan teemojen laajempi käsittely kouluissa voi innostaa nuoria myös seuraamaan politiikkaa ja kannustaa äänestämiseen.

• Dokumentti koulujen politisoitumisesta on katsottavissa Ylen Elävässä arkistossa.
• Tutustu Allianssin marraskuussa järjestämään Poliitiikka-viikkoon ja sen materiaaleihin täällä!

Oppilaita tulee kannustaa vaikuttamaan

Opetussuunnitelmien mukaan koulun tehtävä on tukea oppilaiden kasvua aktiiviseen ja osallistuvaan kansalaisuuteen, eli tarjota vaikuttamiskasvatusta ja mahdollistaa oppilaille vaikuttamisen kokemuksia käytännössä. Oleellista on huomioida oppilaista kumpuava vaikuttamisen tarve. Myös Lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan lapsilla ja nuorilla on oikeus osallistumiseen ja vaikuttamiseen kaikissa heitä koskevissa asioissa sekä heitä kiinnostavissa yleisissä ja julkisissa asioissa. Nuorten äänen ja mielipiteiden kuuleminen demokratiassa ei kuitenkaan toteudu itsestään.

Vuonna 2017 julkaistun kansainvälisen ICCS-tutkimuksen mukaan suomalaisnuorten halukkuus ja kiinnostus osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan on laimeaa ja heidän luottamus omiin kykyihinsä yhteiskunnallisina toimijoina on kansainvälisesti vertailtuna heikkoa. Tutkimuksen mukaan luottamus omiin kykyihin on yhteydessä tulevaan aktiiviseen osallistumiseen. Parempi luottamus ennakoi todennäköisyyttä osallistua laillisiin mielenilmauksiin, äänestää ja osallistua muihin poliittisen toiminnan muotoihin. Tutkimus toteutettiin 8.-luokkalaisille, eli 13-17-vuotiaille nuorille, yli 20 maassa ympäri maailmaa. 

Tämänkin tutkimuksen tuloksen perusteella voidaan ajatella, että koulun ja opettajien tulisi pyrkiä nykyistä aktiivisemmin edistämään sitä, etteivät nuoret kokisi voimattomuutta yhteiskunnallisten kysymysten edessä. Nuoret ovat varsinkin tulevaisuuden yhteiskunnallisia vaikuttajia, minkä vuoksi koulutusta ja yhteiskunnallista kasvatusta ei saisi missään tapauksessa erottaa toisistaan.

Monet tutkimukset osoittavat, että suurin vaikutus nuorten yhteiskunnallisen vaikuttamisen taitoihin on kodeilla. On väitetty, että nykyisellään vain pieni osa väestöstä saavuttaa valmiudet käyttää demokraattisia oikeuksia laajamittaisesti. Tarjotakseen kaikille yhtäläiset mahdollisuudet yhteiskunnalliseen osallisuuteen tulisi koulun tietoisesti tukea nuorten kykyä kasvaa aktiivisiksi ja demokraattisia oikeuksiaan laaja-alaisesti käyttäviksi kansalaisiksi. Nuorten vähäinen osallistuminen on huolestuttavaa tasa-arvoisen päätöksenteon kannalta. Tasa-arvoisten demokratiakäytäntöjen säilyminen voidaan taata vain, jos valtaosalla kansalaisista on tarvittavat taidot käytössään. Samalla turvataan se, ettei demokraattisesta politiikasta tule harvojen etuoikeus. 

Demokraattisen ajattelun voi nähdä lähtevän liikkeelle mahdollisuudesta vapaaseen valintaan. Koulun kontekstissa tämä tarkoittaisi sitä, että oppilaalle annetaan mahdollisimman paljon vaihtoehtoisia toimintatapoja ja ajatusmalleja, jotta aidosti vapaa valinta toteutuisi.

10 tapaa vaikuttaa politiikassa

Keskustelu kääntyy helposti yksilön vaikuttamismahdollisuuksiin ja vastuisiin varsinkin silloin, kun puhutaan kestävän kehityksen kysymyksistä ja kun kyseessä ovat lapset ja nuoret. Yksilöiden valinnoilla on oma merkityksensä, mutta ne eivät riitä kestävän kehityksen haasteiden ratkaisemiseen, olivatpa ne miten kunnianhimoisia tahansa. Merkittävimmät muutokset saadaan aina aikaan yhdessä tekemällä ja yhteisiin asioihin vaikuttamalla.

Lapset ja nuoret ovat osa erilaisia yhteisöjä siinä missä aikuisetkin. Heillä on oikeus ja mahdollisuus vaikuttaa yhteiskunnassa myös ennen äänestysiän saavuttamista. Muutos lähtee liikkeelle esimerkiksi kysymällä, kyseenalaistamalla ja keskustelemalla niistä aiheista ja asioista, jotka ovat tärkeitä omassa tai läheistemme arjessa. 

Alta löydät kymmenen vinkkiä erilaisiin poliittisen vaikuttamisen tapoihin, kuten keskusteluun osallistumiseen ja aloitteiden tekemiseen. Suurin osa vinkeistä sopii myös koulussa toteutettavaksi. Puoluepolitiikka on yksi poliittisen vaikuttamisen osa-alueista, ja siksi viimeisinä vaikuttamisen tapoina esitellään puolueeseen liittyminen, vaaleissa äänestäminen ja ehdokkaaksi asettuminen. Nämä eivät tietenkään voi olla koulutehtäviä, mutta niistäkin kannattaa keskustella koulussa toteutettavien vaikuttamistekojen ohella.

Lähetä viesti tai anna palautetta

Monet poliitikot toivovat jatkuvaa, avointa keskustelua kuntalaisten ja kansalaisten kanssa sekä tekevät mielellään päätöksiä, joita tietävät nykyisten tai tulevien äänestäjiensä kannattavan. Siksi poliitikkoihin kannattaa olla yhteydessä!

Helpoiten yhteydenotto käy sähköpostilla. Kansanedustajien, europarlamentaarikoiden ja kunnan- tai kaupunginvaltuutettujen yhteystiedot löytyvät avoimesti netistä. Viestin tai palautteen on oltava asiallinen ja rakentava, jotta sillä olisi oikeasti vaikutusta. Kerro viestissäsi selkeästi, kohteliaasti ja hyvin perustellen oma mielipiteesi asiasta, josta olet päättäjään yhteydessä. Jos sinulla on ratkaisuehdotus, kerro myös siitä. Nuorten velvollisuus ei ole ratkaista maailman ongelmia, joten voit hyvin myös vain ilmaista huolesi valitsemastasi aiheesta tai esittää kiitoksen mielestäsi hyvästä päätöksestä. Päättäjät kaipaavat kiitoksia ja tsemppiä siinä missä me muutkin ihmiset. Voit myös kysyä päättäjältä hänen mielipidettään tai neuvoa mielesi päällä olevasta asiasta. Ystävällinen yhteistyö on suotavaa, mutta toisaalta meillä on oikeus ja velvollisuuskin vaatia päättäjiltä vastauksia epäselviin kysymyksiin sekä riittävän kunnianhimoisia päätöksiä paremman maailman puolesta.

Ennen viestin tai palautteen lähettämistä kannattaa vielä pysähtyä miettimään, että olet lähettämässä viestiä sopivalle taholle. Kenen päätäntävallassa pohtimasi asia on? Onko oikea osoite kunnan tai kaupungin edustaja, maakunnan edustaja, eduskunnan tai hallituksen jäsen, viranomainen, oppilaitoksen edustaja vai jokin muu päättävässä asemassa oleva taho? Voit myös kysyä viestissäsi, kuka olisi oikea taho tai henkilö vastaamaan.

Usein on hyödyllistä kerätä kasaan ison joukon viestit ja toimittaa ne perille kerralla. Ehkä voitte kerätä viestejä koko luokalta tai vaikka koko koululta ja osoittaa ne vaikkapa kunnanhallitukselle? 

Osallistu keskusteluun mediassa

Ihan tavalliset somessa ja muualla mediassa tehtävät asiat voivat olla yllättävänkin tehokasta vaikuttamista, olivatpa esille nostetut asiat isoja tai pieniä. 

Julkiseen keskusteluun voi osallistua monenlaisilla tavoilla:

• Jaa uutisia tai mielipidekirjoituksia sosiaalisessa mediassa
• Reagoi muiden postauksiin somessa tykkäyksillä tai kommenteilla (esim. Facebook, Instagram, YouTube)
• Seuraa poliitikkojen, puolueiden ja vaikuttajaryhmien omia some-sivuja – tykkää, kommentoi, jaa jne.
• Kirjoita mielipidekirjoitus paikallislehteen

Muista keskusteluun osallistuessasi asiallisuus, ystävällisyys, kohteliaisuus ja hyvät perustelut!

Allekirjoita vetoomus

Eräs tehokas viestintätapa on ison ihmisjoukon mielipiteen välittäminen sopivalle taholle. Esimeriksi monet järjestöt tekevät tätä keräämällä nimiä vetoomuksiin ja luovuttamalla ne poliitikoille tai yrityksille, jotka tekevät asiaan liittyviä päätöksiä tai lakialoitteita. 

Tarkista, onko sinulle tärkeällä järjestöllä parhaillaan käynnissä vetoomuskampanjaa ja allekirjoita vetoomus. Jos et ole minkään järjestön jäsen tai aktiivinen seuraaja, voi tästä listasta olla apua sinua kiinnostavien vetoomusten löytämisessä:

– Ihmisoikeuksiin pyrkivät vaikuttamaan mm. Amnesty, Ihmisoikeusliitto ja Pelastakaa lapset ry
– Ympäristökysymyksiin pyrkivät vaikuttamaan mm. WWF, Greenpeace ja Hiilivapaa Suomi
– Eläinten oikeuksiin pyrkivät vaikuttamaan mm. SEY Suomen Eläinsuojelu ja Oikeutta Eläimille
– Mm. Finnwatch, Eettisen kaupan puolesta ry ja Avaaz pyrkivät eri kampanjoissaan vaikuttamaan ympäristökysymyksiin ja ihmisoikeuksiin

Voit mennä suoraan järjestön verkkosivustolle tai kirjoittaa hakukoneeseen järjestön nimen ja sanan vetoomus.

Vetoomuksen allekirjoittamisen vaikuttavuutta lisää se, että kerrot sosiaalisessa mediassa allekirjoittaneesi vetoomuksen.

Osallistu mielenosoitukseen

Suomen perustuslaki takaa jokaiselle kokoontumisvapauden eli oikeuden järjestää mielenosoituksia ja osallistua niihin. Mielenosoituksessa ihmisjoukko kertoo, että mielenosoituksen aihe on heille tärkeä ja että he ovat siitä samaa mieltä. Mielenosoituksen luonteesta riippuen sanomaansa voi halutessaan vahvistaa kirjoittamalla viestin kylttiin tai huutamalla iskulauseita.

Mielenosoituksessa voidaan esimerkiksi käyttää ääntä, marssia, liikkua, pitää kylttejä, banderolleja ja kynttilöitä, jakaa materiaalia, käyttää äänentoistolaitteita ja pitää puheita. Mielenosoitukset voivat olla monenlaisia. Helsingissä eduskuntatalolla portailla istuminen on yksi esimerkki siitä, miten monin tavoin kiinnitetään huomiota yhteiskunnallisesti tärkeisiin kysymyksiin. Mielenosoitus voi olla myös esimerkiksi perinteinen vappumarssi puheineen, hiljainen kynttilätilaisuus jonkin tapahtuman muistoksi tai iloinen puistopiknik.

Täältä voi lukea lisää mielenosoitukseen osallistumisesta ja sen järjestämisestä erityisesti koulukontekstissa.

Tee tai allekirjoita kuntalais- ja kansalaisaloite

Aloitteiden tekeminen, allekirjoittaminen tai jakaminen on eräs tapa vaikuttaa asioihin. Vaaleilla valituilla päättäjillä on oikeus tehdä aloitteita (esimerkiksi kunnanvaltuutetut voivat tehdä valtuustoaloitteita), mutta myös tavalliset ihmiset voivat tehdä aloitteita tiettyjen sääntöjen puitteissa.

Kuntalaisaloite. Kunnan asukkailla ja muilla jäsenillä on oikeus tehdä kunnalle aloitteita sen toimintaa koskevissa asioissa. Aloitteessa esitetään yleensä parannusta johonkin asiantilaan ja pyritään usein edistämään jonkin laajemman ryhmän etua. Aloiteoikeus ei ole sidottu äänioikeuteen kunnallisvaaleissa, joten myös alle 18-vuotiaat voivat tehdä kuntalaisaloitteen.

Jokainen kuntalaisaloite käsitellään. Aloitetta käsittelee se viranomainen, jonka toimialueeseen se kuuluu (esim. lautakunta, kunnanhallitus tai valtuusto) ja käsittelyajat ovat kuntakohtaisia. Aloitteeseen voi kerätä mukaan myös muita osallistujia. Jos tekijöinä on vähintään kaksi prosenttia kunnan asukkaista, on asia otettava käsiteltäväksi kuuden kuukauden kuluessa asian vireille tulosta. Kunnan on ilmoitettava aloitteen tekijälle aloitteen johdosta suoritetut toimenpiteet sekä valtuustolle vähintään kerran vuodessa sen toimivaltaan kuuluvissa asioissa tehdyt aloitteet ja toimenpiteet.

Kansalaisaloite. Äänioikeutettu Suomen kansalainen voi tehdä kansalaisaloitteen yhdessä vähintää neljän muun henkilön kanssa. Kansalaisaloitteella ehdotetaan uutta lakia, muutosta olemassaolevaan lakiin tai olemassaolevan lain kumoamista. Kansalaisaloite etenee eduskunnan käsiteltäväksi, jos se on kerännyt vähintään 50 000 kannatusilmoitusta kuuden kuukauden kuluessa. Myös aloitteen kannattajien tulee olla täysi-ikäisiä.

Kansalaisaloitteet tarvitsevat taakseen laajan joukon ihmisiä. Vaikka et voisi ikäsi puolesta vielä tehdä tai allekirjoittaa aloitetta, voit toimia aloitteiden puolesta kampanjoimalla niiden puolesta, jotta mahdollisimman moni täysi-ikäinen allekirjoittaisi aloitteen. Voit jakaa aloitteesta tietoa sosiaalisessa mediassa tai kertoa aloitteesta tutuille aikuisille. 

Osallistu järjestöjen toimintaan

Suomessa keskeinen osa kansalaistoimintaa tehdään kansalaisjärjestöissä. Kansalaisjärjestöillä on merkittävä rooli esimerkiksi julkisessa keskustelussa sekä kotimaassa että myös kansainvälisesti. 

Yhdistysten ja järjestöjen jäsenet pyrkivät edistämään yhteisiä tavoitteita tai arvoja, mutta kansalaisjärjestöillä voi olla monenlaisia tavoitteita. Monien kansalaisjärjestöjen tavoitteet kuitenkin liittyvät tavalla tai toisella kestävän kehityksen tavoitteisiin. Järjestöjen päämäärät saattavat olla esimerkiksi poliittisia, sosiaalisia tai ympäristöön liittyviä. 

Monet kansalaisjärjestöt valvovat, että kansalaisten ääni kuuluu päätöksenteossa, ja monet järjestöt tekevät myös suoraa poliittista vaikuttajaviestintää eli lobbaavat poliittisia päättäjiä.

Järjestöt kokoavat yhteen samalla tavalla ajattelevia ihmisiä ja välittävät kanaviensa kautta isojen ihmismäärien mielipiteitä ja ajatuksia päättäjien tietoon erilaisilla tavoilla. Siksi järjestöjen toiminta ja siihen osallistuminen on eräs tärkeä poliittisen vaikuttamisen osa.

Yleensä järjestöjen nettisivuilla lukee, minkälaiseen toimintaan se tarjoaa mahdollisuuksia. Asiasta myös kysyä sähköpostitse tai puhelimitse. Haluaisitko sinä toimia esimerkiksi vapaaehtoisena jossakin tapahtumassa, auttaa sinua kiinnostavan kampanjan viestien levittämisessä tai liittyä järjestön hallituksen jäseneksi?

Osallistu osallistavaan budjetointiin

Osallistuva budjetointi on joissakin kunnissa käytössä oleva toimintatapa, jossa asukkaat otetaan hyvin käytännöllisellä tavalla mukaan yhteisiä verovaroja koskevaan keskusteluun, suunnitteluun ja päätöksentekoon. Osallistuvan budjetoinnin toteuttamiseen ei ole olemassa yhtä ainoaa oikeaa menetelmää, vaan sitä toteutetaan kunnissa monin eri tavoin. 

Kunnanvaltuustot päättävät kunnissa kuntatalouden isoista linjoista, mutta osallistuvan budjetoinnin kautta kuntalaisia voidaan ottaa mukaan päätöksentekoon esimerkiksi äänestämään rahojen sijoittamisesta käytännönläheisissä kysymyksissä: Miten kevyen liikenteen väylät, viheralueet ja liikuntapaikat toteutetaan? Mihin koulut ja päiväkodit sijoitetaan? Millaisia palveluita ja rakenteita kunnan alueelle toivotaan erityisesti?

Selvittäkää, hyödynnetäänkö teidän kunnassanne osallistuvaa budjetointia. Millä tavoin ja millaiselle aikataululla se toteutetaan? Ketkä voivat osallistua? Voisitteko kannustaa kuntanne päättäjiä ottamaan osallistavan budjetoinnin käyttöön?

Liity puolueeseen tai tue ehdokasta

Puolueet ovat aatteellisia yhdistyksiä, joiden tarkoituksena on valtiollisiin asioihin vaikuttaminen. Puolueen jäseneksi liitytään yleensä puolueen paikallisyhdistyksen kautta.  Jos kiinnostut puoluetoiminnasta, kannattaa ensin olla yhteydessä valitsemasi puolueen paikallisiin toimijoihin. Monilla puolueilla on nuorisojärjestöjä, joihin nuoren henkilön kannattaa tutustua ensimmäisenä.

Puolueen varsinaiseksi jäseneksi voi liittyä 15 vuotta täytettyään. Puolueeseen liittyessäsi sinun tulee hyväksyä puolueen yleiset periaatteet.

Politiikkaan voi mennä mukaan milloin vain, mutta vaalien alusaika on siihen erityisen hyvä hetki. Ehdokkaita voi tukea myös olematta puolueen jäsen. Voit kysyä mahdollisuutta liittyä valitsemasi ehdokkaan tukitiimiin vaalien alla. Samalla tutustut ihmisiin ja näet millaista poliittinen yhdistystoiminta on. Myös esimerkiksi poliitikon tai puolueen viestien jakaminen vaikkapa sosiaalisessa mediassa on tärkeää tukityötä. Ehdokkaita voi tukea myös lahjoittamalla rahaa heidän kampanjaansa varten.

Poliittiseen paikallisyhdistystoimintaan tarvitaan mukaan kaikenlaisia jäseniä. Toiset ihmiset ovat enemmän kiinnostuneita politiikan sisältökysymyksistä ja tähtäävät kenties kansanedustajiksi tai puoluejohtajaksi. Toiset haluavat tehdä vaalityötä ehdokkaiden tukena ja jakavat mielellään ilmapalloja ja kahvia sekä keskustelevat ihmisten kanssa. Kaikkia tarvitaan. Yhdistystoiminnassa kaikille halukkaille löytyy mielekästä tehtävää.

Ryhdy itse ehdokkaaksi

Oikeus asettua ehdokkaaksi vaaleissa on Suomessa perusoikeus. Kunta- ja eduskuntavaaleissa sekä presidentinvaaleissa ja eurovaaleissa ehdokkaan on oltava vähintään 18-vuotias ja äänioikeutettu. Tarkemmat vaalikelpoisuuden ehdot eri vaaleissa voit tarkistaa täältä.

Ehdokkaaksi voi tulla kahdella tavalla: joko puolueen ehdokkaana tai valitsijayhdistyksen ehdokkaana. Jos haluat puolueen ehdokkaaksi, ota suoraan yhteyttä kyseiseen puolueeseen hyvissä ajoin ennen vaaleja. Kukin puolue asettaa ehdokkaansa omien sääntöjensä edellyttämällä tavalla. Jos haluat ehdokkaaksi mutta et minkään puolueen ehdokkaaksi, sinun tulee perustaa valitsijayhdistys. Eri vaaleissa valitsijayhdistykseen tarvitaan mukaan tietty määrä ehdokkuuttasi kannattavia henkilöitä.

Ehdokkaana voit kampanjoida sinulle tärkeiden asioiden puolesta ja parhaassa tapauksessa tulla valituksi päättävään asemaan.

Äänestä vaaleissa

Poliittisen vaikuttamisen tapoja on paljon erilaisia. Äänestäminen on niistä monille tutuin, mutta silti läheskään kaikki äänioikeutetut eivät valitettavasti äänestä vaaleissa. Suomessa viimeisimmissä eduskunta- ja presidentinvaaleissa äänesti n. 70 % äänioikeutetuista, kuntavaaleissa n. 60 % ja eurovaaleissa vain noin 40 %. 

Edellä mainituissa vaaleissa äänioikeutettuja ovat 18 vuotta täyttäneet. Äänioikeuteen eri vaaleissa vaikuttaa henkilön kansalaisuus ja asuinkunta. Tarkemmat äänioikeuden ehdot eri vaaleissa voit tarkistaa täältä.

Lisäksi on myös muita vaaleja, joissa voit mahdollisesti äänestää. Seurakuntavaaleissa voivat äänestää kaikki seurakunnan 16 vuotta täyttäneet jäsenet. Alaikäiset nuoret voivat monilla paikkakunnilla äänestää myös nuorisovaltuuston vaaleissa.

Tutkimusten mukaan äänestyskynnys yleensä kasvaa, jos vaaleissa ei äänestä ensimmäisellä kerralla, kun se olisi mahdollista. Se, että mahdollisimman moni äänioikeutettu äänestää vaaleissa, olisi kuitenkin demokraattisen yhteiskunnan toiminnan kannalta erittäin tärkeää. Äänestäminen kannattaa aina!

Huomio opettaja! Muistathan, että Allianssi järjestää nuorten vaalit aina valtakunnallisten vaalien yhteydessä. Nuorisovaalit ovat varjovaalit, joissa äänestetään samoja ehdokkaita kuin varsinaisissakin vaaleissa. Vaalipiiri määritetään oppilaitoksen osoitteen mukaan ja äänioikeutettuja ovat kaikki alle 18-vuotiaat nuoret. Nuorisovaalit on loistava oppimis- ja opetustapahtuma kaikille peruskouluille ja toisen asteen oppilaitoksille. Nuorisovaaleissa nuoret tutustuvat vaaleihin ja ehdokkaisiin sekä saavat konkreettisen kokemuksen äänestämisestä. Ehkä teidänkin koulussanne järjestetään nuorisovaalit seuraavien valtakunnallisten vaalien yhteydessä?

Lähteet ja linkit kootusti + lisälukemista

Fornaciari, A., & Männistö, P. (2015). Yhteiskunta- ja demokratiakasvatuksen sudenkuoppa. Opettajien avulla kohti kriittisempää kansalaisuutta. Kasvatus & Aika, 9(4). Noudettu osoitteesta: https://journal.fi/kasvatusjaaika/article/view/68556/29829

Politiikka kouluihin! (Tylkkäri 2010). https://www.tylkkari.fi/ilmiot/politiikka-kouluihin. (Teksti ei ole enää luettavissa netissä)

Koulujen ylipolitisoitumisesta 70-luvulla on toivuttu – politiikan näkyvyys kouluissa on kääntynyt kasvuun (Yle 2019). https://yle.fi/uutiset/3-10618109

Enemmän KUNTAVAIKUTTAMISTA! (Kuntavaikuttamisen malli kouluille)(Open ilmasto-opas) https://openilmasto-opas.fi/enemman-kuntavaikuttamista/

Kun koulu kannustaa mielenosoituksiin (Häiriköt-päämaja). https://hairikot.voima.fi/blogi/koulu-kannustaa-mielenosoituksiin/

Koulu mielenosoituksessa – Vinkkejä ja ohjeita osallistuville ja ei-osallistuville (Toivoa ja toimintaa). https://toivoajatoimintaa.fi/toiminta/mielenosoitus/

Vaalikelpoisuus (vaalit.fi). https://vaalit.fi/vaalikelpoisuus

Äänioikeus (vaalit.fi). https://vaalit.fi/aanioikeus

Vaalit (Tilastokeskus). http://www.tilastokeskus.fi/tup/suoluk/suoluk_vaalit.html

Nuorten vaalit (Allianssi). https://nuorisoala.fi/palvelut/demokratiakasvatus-ja-osallisuus/nuortenvaalit/

Poliittisessa paikallisyhdistyksessä (osallistu.fi) https://www.osallistu.fi/politiikassa/miten-voit-vaikuttaa-paikallises/poliittisessa-paikallisyhdistyks/. (Teksti ei ole enää luettavissa netissä)

Kriittinen pyöräretki (Maan ystävät). https://maanystavat.fi/kriittinen

Osallistuva budjetointi kunnissa ja maakunnissa (Kuntaliitto / Ritva Pihlaja, 2017). https://www.kuntaliitto.fi/julkaisut/2017/1837-osallistuva-budjetointi-kunnissa-ja-maakunnissa

Kuntalaisaloite. https://www.kuntalaisaloite.fi/

Kansalaisaloite. https://www.kansalaisaloite.fi/fi

Politiikkaviikko (Allianssi). https://nuorisoala.fi/palvelut/demokratiakasvatus-ja-osallisuus/politiikkaviikko/

Saako koulussa puhua politiikkaa? Kysymyksiä ja vastauksia yhteiskunnallisten asioiden käsittelystä koulussa (Opetushallitus). https://www.oph.fi/fi/uutiset/2021/saako-koulussa-puhua-politiikkaa-kysymyksia-ja-vastauksia-yhteiskunnallisten-asioiden