Koronavirus aiheuttaa paljon vaikeita tunteita. Toivoa ja toimintaa –hankkeen materiaaleja voi soveltaa myös tämän globaalin ongelman käsittelyyn. Tässä tekstissä on käytännön harjoitusten muodossa vinkkejä siihen.
Huomio opettaja! Tee kohtien 2-3 suhteen tilannearvio siitä, antaako etäyhteys riittävän turvallisen mahdollisuuden toteuttaa nämä tehtävät. Lähtökohtaisesti tunteiden ja myös koronatunteiden käsittely on parempi vaihtoehto kuin niistä vaikeneminen, mutta tietenkin olisi tärkeää, että nuorelle olisi tarjolla keskustelukumppani, jos vaikeita tunteita nousee pintaan.
1) Sanoita ääneen koronatunteiden olemassaolo
Hankkeemme nettisivustolla julkaistussa Ilmastokasvatus ja tunteet –artikkelissa esiteltyä kolmiportaista mallia ilmastotunteiden käsittelyyn voi käyttää soveltuvin osin myös koronaviruksen aiheuttamien tunteiden käsittelyyn. Mallin ensimmäisen portaan mukaisesti on tärkeää, että kasvattaja toteaa ääneen sen, että koronakriisi herättää monenlaisia vaikeita tunteita, sekä aikuisissa että lapsissa.
Jos kasvattajalla suinkin on valmiuksia toisen ja kolmannen portaan mukaisiin monipuolisempiin metodeihin, niin ne auttavat osallistujia jäsentämään kokemuksiaan ja kasvattamaan toimintakykyään. Vinkkejä tähän löydät seuraavista kohdista.
Opetushallitus ja eri järjestöt ovat tuottaneet hyviä vinkkejä siitä, miten koronakriisiä voi käsitellä lasten ja nuorten kanssa:
2) Käsitekartta koronatunteista
Käsitekartta-tehtävä soveltuu hyvin koronakriisin aiheuttamien tunteiden käsittelyyn. Tehtävän voi helposti toteuttaa myös etäopetuksessa. Sivustolta löytyvien yksityiskohtaisten ohjeiden mukaisesti anna osallistujille tunnesanalista ja pyydä heitä jäsentelemään käsitekarttaan omia tuntemuksiaan.
3) Eläytyminen toisten ihmisten tilanteisiin
Tunteiden hahmottamista voi tehdä myös toisten ihmisten näkökulmasta. Voidaan esimerkiksi pohtia, millaisia tunteita kriisi herättää:
a) riskiryhmään kuuluvassa ihmisessä
b) ihmisessä joka on ollut epidemia-alueella (siitä tietämättä) ja pelkää, onko tartuttanut toisia
c) yrittäjässä, jonka firma uhkaa kaatua, kun asiakkaat katosivat koronan vuoksi
d) päättäjässä / terveydenhoidon työntekijässä, joka yrittää tehdä parhaansa kriisissä
e) kasvattajassa
f) tietynikäisessä lapsessa / nuoressa
Kuva vuorovaikutustilanteesta –tehtävässä tavoitellaan ymmärryksen ja myötätunnon kasvua, ja sitä voi soveltaa koronakriisiin hivenen muuttaen. Tehtävässä käytetään alun perin kuvaa, jossa kaksi henkilöä kohtaa. Koronatilanteen suhteen voidaan käyttää joko kuvaa, jossa täytetään vain yhden henkilön ajatuskuplia, tai sitten voidaan kuvitella etäyhteyden välityksellä tapahtuva vuorovaikutustilanne.
4) Toimintaa ja toivoa
Ilmastokasvatus ja tunteet –artikkelissa käsitellyt coping-teoriat soveltuvat monin tavoin myös koronakriisin käsittelyyn. Olennaista on tunteiden käsittely, toimintamahdollisuuksien tarjoaminen ja elämän merkityksellisyyden tunnon säilyttäminen. Hankkeen asiantuntijana toimiva dosentti Panu Pihkala käsittelee korona-ahdistuksen eri muotoja luennossaan sekä blogissaan, joista löydät myös linkkejä korona-coping-materiaaleihin.
Toimintamahdollisuuksien tarjoaminen nuorille voi auttaa koronatunteiden kanssa, mutta käytännön keinot tähän on mietittävä tapauskohtaisesti. Ainakin voi soittaa ikääntyneille sukulaisille ja pyrkiä osallistumaan naapuriapuun vaikkapa käymällä kaupassa riskiryhmiin kuuluvan henkilön puolesta.
Koronakriisi liittyy lopulta yhteen ilmastokriisin ja muiden globaalikriisien kanssa. Monet ovat herätelleet toiveita siitä, että kärsimyksen lisäksi koronakriisi voisi vahvistaa yhteiskuntien muuttumista ekologisesti ja sosiaalisesti kestävimmiksi. Tämän vuoksi myös Toivoa ja toimintaa –hankkeessa käsitellään jatkossakin koronakriisin vaiheita.
Teksti: Panu Pihkala
