KOULU MIELENOSOITUKSESSA – Vinkkejä ja ohjeita osallistuville ja ei-osallistuville

Koululaiset ovat osallistuneet mielenilmauksiin kautta aikain, mutta aiheeseen suhtaudutaan Suomessa monesti hiukan arkaillen. Asiantuntijoiden mukaan tarvetta sellaiselle  ei ole, kunhan tietyt demokratian periaatteisiin ja oppilaiden ja vanhempien kuulemiseen liittyvät seikat huomioidaan toiminnassa. 

Yhteiskunnassa vaikuttamisen taitojen opettelu on yksi keskeinen asia, jota koulussa tulee opiskella. Opiskelu voidaan tehdä erilaisilla tavoilla ja mielenosoitukseen osallistuminen tai sellaisen järjestäminen voi olla yksi näistä tavoista. Nykyiset opetussuunnitelmat kannustavat monipuolisten oppimisympäristöjen hyödyntämiseen ja mielenosoitus voi olla oppimisympäristö siinä missä luokkahuone, museo tai koulupuutarhakin.

Suomen perustuslaki takaa jokaiselle kokoontumisvapauden eli oikeuden järjestää mielenosoituksia ja osallistua niihin. Mieltään osoittamalla kansalaiset voivat käyttää kahta merkittävää oikeuttaan: sananvapautta ja kokoontumisvapautta.

Mielenosoituksessa voidaan esimerkiksi käyttää ääntä, marssia, liikkua, pitää kylttejä, banderolleja ja kynttilöitä, jakaa materiaalia, käyttää äänentoistolaitteita ja pitää puheita. Mielenosoitukset voivat olla monenlaisia. Helsingissä eduskuntatalolla portailla istuminen on yksi esimerkki siitä, miten monin tavoin kiinnitetään huomiota yhteiskunnallisesti tärkeisiin kysymyksiin. Mielenosoitus voi olla myös esimerkiksi perinteinen vappumarssi puheineen, hiljainen kynttilätilaisuus jonkin tapahtuman muistoksi tai iloinen puistopiknik.

Tästä tekstistä voit lukea lisää taustaa siihen, kun koulu osallistuu tai järjestää mielenilmauksen. Lisäksi tarjotaan vinkkejä siihen, mitä asioita kannattaa huomioida käytännössä. Nuorten kansainväliset ilmastolakot ovat nostaneet mielenosoitukset pinnalle kouluissa myös Suomessa. Tässä tekstissä ja siihen liittyvissä kuvissa ilmasto on teeman ajankohtaisuuden vuoksi näkyvästi esillä. Koulu voi kuitenkin osallistua tai järjestää mielenosoituksia monenlaisista opetussuunnitelman arvojen mukaisista teemoista ja ohjeet ja vinkit erilaisten mielenosoitusten järjestämiseen ovat samankaltaisia.

Teksti koostuu seuraavista osista. Pääset haluamaasi kohtaan sisällysluettelon linkkiä klikkaamalla.

Taustaa, joka kannattaa lukea

Vuonna 2017 julkaistun kansainvälisen ICCS-tutkimuksen mukaan suomalaisnuorten halukkuus ja kiinnostus osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan on laimeaa ja heidän luottamus omiin kykyihinsä yhteiskunnallisina toimijoina oli kansainvälisesti vertailtuna heikkoa. Tutkimuksen mukaan luottamus omiin kykyihin on yhteydessä tulevaan aktiiviseen osallistumiseen. Parempi luottamus ennakoi todennäköisyyttä osallistua laillisiin mielenilmauksiin, äänestää ja osallistua muihin poliittisen toiminnan muotoihin. Tutkimus toteutettiin 8.-luokkalaisille, eli 13–17-vuotiaille nuorille yli 20 maassa ympäri maailmaa.

Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan ajatella, että tukemalla lasten ja nuorten vaikuttamistaitoja heistä kasvaa aktiivisia yhteiskunnallisia toimijoita. Mielenilmaukseen osallistuminen koulun puitteissa voi olla siihen yksi tapa.

Oppilaita tulee kannustaa vaikuttamaan

Opetussuunnitelmien mukaan koulun tehtävä on tukea oppilaiden kasvua aktiiviseen ja osallistuvaan kansalaisuuteen, eli tarjota vaikuttamiskasvatusta ja mahdollistaa oppilaille vaikuttamisen kokemuksia käytännössä. Oppilaista kumpuavan vaikuttamisen tarpeen huomioon ottaminen on oleellista.

Koulussa opetellaan laatimaan yleisönosastokirje, tutustutaan yhdistystoimintaan ja harjoitellaan varjovaalien avulla äänestyksen käytäntöjä. Rauhanomaiset mielenosoitukset ovat tärkeä kansalaisten osallistumisen keino ja siksi myös niitä voidaan opiskella muiden laillisten vaikuttamistapojen ohella. Koulun kanssa voidaan osallistua sellaisiin mielenilmauksiin, jotka vastaavat koulun arvopohjaa ja kasvatustavoitetta. 

Mielenosoituksessa oppimisen tapa on hiukan tavallisuudesta poikkeava, mutta opetuksen sisältö vastaa luokkahuoneessa opittua. Asian käytännönläheinen ja perusteellinen työstäminen yhdessä syventää oppilaan ymmärrystä kansalaisvaikuttamisesta ja mielenilmauksen aihepiiristä ja voi näin olla jopa pedagoginen etu. 

Mielenosoittamisen on perustuttava vapaaehtoisuuteen

Pakollinen mielenosoittaminen ei kuulu demokratiaan. Onkin tärkeää huolehtia siitä, että tämä on myös koulussa lapselle tai nuorelle vapaaehtoista. Mielenilmauksiin liittyy usein tietynlaista ryhmäpainetta ja opettajan olisikin kyettävä luomaan ilmapiiri, jossa kukaan ei joudu hankalaan asemaan kantansa vuoksi, oli se millainen hyvänsä. Vaikka oppilas ei haluaisi osallistua mielenosoitukseen, voi hän silti lähteä opintoretkelle mukaan havainnoimaan tapahtumaa. Opittavaa ja seurattavaa on paljon: mitä mielenilmauksessa tapahtuu, ketä on mukana, minkä puolesta, tai mitä vastaan mieltä osoitetaan ja miten osallistujat ilmaisevat kantojaan.

Voidakseen tehdä itsenäisen päätöksen mielenosoitukseen osallistumisesta, on oppilaan tunnettava sen aihe. Kuten missä tahansa opintokäynnissä, on mielenilmauksessakin tärkeää tehdä pohjatyöt hyvin. Etukäteen voidaan keskustella mielenosoitusten yhteiskunnallisesta merkityksestä ja mielenilmauksen aiheen taustoista ja tavoitteista, sekä tehdä mukaan kyltit ja hioa iskulauseet. Myös huolellinen jälkityöstö on tarpeen. Näin käynti ei jää irralliseksi ohjelmanumeroksi, vaan tarjoaa oppilaalle omakohtaisen merkityksen. Jos mahdollista, voi esi- ja jälkityöt olla hedelmällistä toteuttaa eri oppiaineiden yhteistyönä.

Päätös osallistumisesta tehdään koulutasolla

Opetushallitus tai muutkaan tahot eivät ole antaneet mielenilmauksiin liittyen erillistä ohjeistusta, vaan ratkaisut asiassa tehdään paikallisesti koulun tasolla. Perusopetusasetuksen mukaan osa koulun työajasta saadaan käyttää yhteisiin tapahtumiin, ja mielenilmauksiin osallistuminen voidaan tällaiseksi tulkita.

Mielenilmaukseen osallistuminen ei saa olla pelkästään yhden opettajan näkemykseen perustuva asia, vaan päätäntävalta asiasta on opetuksen järjestäjällä ja koulun rehtorilla. Tärkeää on, että mielenilmaus on muiden koulun tapahtumien tavoin uskonnollisesti, katsomuksellisesti ja puoluepoliittisesti sitoutumaton. Myös huoltajien näkemyksiä on hyvä huomioida etukäteen. 

Vastuukysymysten vuoksi tarkat tiedot tapahtumaan osallistumisesta tulee merkitä koulun lukuvuosisuunnitelmaan, jota monissa kunnissa voidaan täydentää lukuvuoden aikana. Oman kunnan ja vakuutusyhtiön käytännöt kannattaa selvittää erikseen.

Huoltajille viestiminen on tärkeää

Mielenilmauksiin osallistuminen ei ole kouluissa aivan tavallista, ja on ymmärrettävää, että se saattaa herättää kysymyksiä oppilaiden huoltajien keskuudessa. Avoimuus on erittäin tärkeää: huoltajille kannattaa etukäteen selvittää millaisesta tapahtumasta on kyse, ja miksi toiminta on luonteva osa koulun toimintaa. Oppilailla on monenlaisia taustoja, ja käsitykset suomalaisten mielenilmausten luonteesta saattavat vaihdella. Voi olla, että oppilaiden vanhemmatkaan eivät ole koskaan osallistuneet mielenilmaukseen eivätkä tiedä, mistä on kyse. Mielenosoittamisen kulttuuri myös vaihtelee eri maissa.

Oppilaiden turvallisuus on luonnollisesti koulun ykkösprioriteetti, eikä se ole ristiriidassa mielenilmauksiin osallistumisen kanssa. Suomalaiset mielenosoitukset ovat lähes poikkeuksetta rauhallisia, ja niistä ilmoitetaan etukäteen poliisille, joka valvoo tapahtumaa ja huolehtii tarvittaessa myös liikennejärjestelyistä.  Koulun viestinnässä kannattaa kuitenkin jo etukäteen lievittää turvallisuuskysymyksiin liittyvää huolta. Lisäksi esimerkiksi rehtorin kannattaa valmistautua vastaamaan huoltajien mieltä mahdollisesti askarruttaviin kysymyksiin.

Hyvästä viestinnästä huolimatta negatiivisen huoltajapalautteen mahdollisuus on olemassa. Koulun ja opettajan on hyvä muistaa, ettei palautteesta tarvitse hätääntyä tai lannistua. Uudenlaiset opetusmuodot voivat herättää keskustelua, ja huoltajalla on oikeus saada tietää, millaiseen tapahtumaan lapsi on osallistumassa ja millaiset pelisäännöt mielenilmausvierailua varten on sovittu.

Rehtorin tuki opettajalle on tärkeää niin huoltajien palautteen käsittelyssä kuin monipuolisten oppimisympäristöjen, myös mielenilmausten hyödyntämisessä koulussa. Myös oppilaiden ja huoltajien kiitokset ja positiivinen palaute voivat kannustaa koulua.

Muutama huomio koulusta ja nuorten ilmastolakoista

Syksyllä 2018 julkaistu IPCC:n arviointiraportti nosti ilmastokysymykset yhteiskunnallisen keskustelun ytimeen. Iso osa suomalaisista lapsista, nuorista ja aikuisista on tällä hetkellä huolissaan ilmastonmuutoksesta tai kokenut siihen liittyen jopa pelon ja ahdistuksen tunteita. Ilmastoahdistusta ei kuitenkaan torjuta vaikenemalla aiheesta, vaan vaikenemisella voi olla jopa vastakkainen vaikutus ongelmaan. 

Ruotsalainen Greta Thunberg on noussut parin vuoden aikana maailman maineeseen nuorena ilmastosankarina. Hän jäi koululakkoon ennen Ruotsin syksyn 2018 eduskuntavaaleja, koska aikuiset eivät hänen mielestään ole tarpeeksi huolissaan ilmastonmuutoksesta. Vaalien jälkeen Greta jatkaa lakkoilua perjantaisin. Gretaa alettiin tukea mielenilmauksissa ympäri maailmaa jo heti syksyllä 2018 – myös Suomessa. Sen jälkeen tuhannet ja taas tuhannet lapset, nuoret ja aikuiset ovat osallistuneet ilmastolakkoihin ja -mielenosoituksiin eri puolilla Suomea. Moni koululainen on saapunut lakkotapahtumiin opettajan kanssa koulupäivän osana, toiset yksinään ja ilman koulun lupaa. 

Suomessa tapahtumia kutsutaan kansainvälisen esimerkin mukaisesti lakoiksi, mutta ne ovat käytännössä enemmän mielenosoituksia. Vaikka ilmastolakkojen toimintatapa on se, että lakossa ollaan koulussa opiskelun sijaan, tarjoavat lakot oivia oppimiskokemuksia. Koulu voi valita suhtautumistapansa asiaan ja nähdä lakot ongelmien sijaan hyvinä mahdollisuuksina käsitellä ilmastoaiheita, aktiivisen kansalaisuuden kysymyksiä ja demokratian toimintaa ajankohtaisesta ja suoraan nuorten maailmaa koskettavasta näkökulmasta.

Lakkoliike on joka tapauksessa aiheuttanut suomalaisillekin kouluille tarpeen pohtia, miten lakkoileviin nuoriin tulisi suhtautua. Näkemykset vaihtelevat kouluittain suuresti. Joissakin kouluissa koulu kannustaa lakkoiluun yhteiskunnallisen vaikuttamisen tapana, jos oppilas on sopinut asiasta vanhempiensa kanssa. Joissain kouluissa oppilaat lähtevät lakkotapahtumiin yhdessä opettajan kanssa. Joissain kouluissa lakkoilu on kielletty, mutta oppilaskunta tai opettajat järjestävät päivän aikana teemaan liittyvää ohjelmaa. Joissain kouluissa lakkoilu on yksiselitteisesti kielletty. Jos koulu kieltää oppilaiden osallistumisen tapahtumaan, on koulussa mietittävä tarkkaan, miten voidaan tukea huolestuneiden ja ahdistuneiden oppilaiden halua ilmastovaikuttamiseen ja aiheeseen liittyvien tunteiden käsittelyyn. 

Koulujen valtakunnallisten opetussuunnitelmien arvoperustoissa ilmastonmuutoksen hillinnän taidot, globaali vastuu, vaikuttamisen taidot yhteiskunnassa ja aktiiviseen toimijuuteen kannustaminen on asetettu keskeiseen rooliin jo vuosia sitten. 

Miten opetussuunnitelmien hienot tavoitteet näkyvät teidän koulussanne käytännön tasolla koulun arjessa ja erikoistilanteissa, kuten ilmastolakkopäivinä?

Miten toimia, jos koulu osallistuu muun tahon järjestämään mielenosoitukseen?

Mielenosoitukseen lähteminen on vähän kuin mille tahansa muulle opintoretkelle lähteminen: se vaatii hiukan erilaisia valmisteluja ja jälkitöitä, kuin luokkahuoneessa opiskelu. Tähän alle on koottu tarkistuslistan muotoon tärkeitä hoidettavia ja pohdittavia asioita. Vinkit pohjautuvat paljolti vantaalaisen Ruusuvuoren koulun kokemuksiin reissuista mielenosoituksiin. Suoraan koulun omia kokemuksia voit lukea täältä.

Tärkeimpien hoidettavien asioiden lisäksi on paljon muutakin mahdollista mietittävää ja tehtävää. Kannattaa aloittaa kiireellisistä ja ottaa käsittelyyn muu pohdittava siinä määrin kun se on käytettävissä olevan ajan ja muiden resurssien puitteissa mahdollista. Aluksi lista kannattaa joka tapauksessa lukaista läpi kokonaisuudessaan, ja jättää lisäpohdittavat hautumaan. 

Uutta toimintaa suunnitellessa kannattaa harjoittaa lempeyttä itseään kohtaan. Täydellisyyteen ei ehkä ensimmäisellä kerralla yllä, mutta seuraavalla kerralla voi sitten taas kehittyä hiukan lisää!

– Aloite voi lähteä oppilaista tai koulun aikuisista. On hienoa, jos aloite lähtee oppilaista, mutta on myös hienoa, jos opettaja hiukan tuuppaa oikeaan suuntaan tai jopa ehdottaa suoraan mielenilmaukseen osallistumista. Ketään ei kannata pakottaa mukaan, mutta kannustaminen on aivan suotavaa.

– Neuvottele rehtorin kanssa. Koska mielenilmauksiin osallistuminen ei ole suomalaisissa kouluissa aivan perustoimintaa, kannattaa opettajan keskustella aiheesta heti alkuun rehtorin kanssa. Tukena keskustelussa voi käyttää tätä sivua tai Biologian ja maantieteen opettajien liiton Ilmastoterveisiä Etelästä -hankkeessa tehtyä selvitystä nimeltä Kun koulu kannustaa mielenosoituksiin.

Varsinkin jos oppilaat ovat itse ehdottaneet mielenilmaukseen osallistumista, kannattaa heidät ottaa mukaan valmisteluihin. Ruusuvuoren koulussa rehtorin ja oppilaiden välisessä keskustelussa reunaehdoiksi sovittiin seuraavat asiat. Voisiko niitä soveltaa teidänkin käyttöönne?

• Mukaan saa lähteä kuka vaan, mutta vain ilmoittautumalla etukäteen. Osallistuminen on vapaaehtoista.
• Opettajalta ei tarvitse erikseen pyytää lupaa poissaoloon.
• Koulusta lähtee viesti koteihin.
• Läksyt yms. pitää hoitaa kuntoon.
• Kuljemme yhdessä. Koulu maksaa junamatkat.
• Mielenosoituksessa ollaan noin 90 min. Paikalta ei saa lähteä muualle kuin vessaan tms.
• Kaikkien on palattava retken jälkeen koululle, kaupungille ei saa jäädä. Koulupäivä jatkuu mielenilmauksen jälkeen normaalisti.

– Informoikaa kaikkia oppilaita tapahtumasta. On todennäköistä, että valmisteluissa on mukana pieni joukko innokkaita oppilaita. Lähes yhtä todennäköistä on, että koulussa on muitakin, joita aihe kiinnostaa. Valmisteluissa mukana olevat oppilaat voivat kertoa heille lähestyvästä tapahtumasta esimerkiksi tekemällä käytäville julisteita, somettamalla tai kuuluttamalla asiasta keskusradion kautta.

– Ketkä lähtevät mukaan? Voidakseen tehdä itsenäisen päätöksen mielenosoitukseen osallistumisesta, on oppilaan tunnettava sen aihe. Ketään ei tietenkään voi pakottaa osoittamaan mieltään. Mielenilmauksiin liittyy usein tietynlaista ryhmäpainetta ja opettajan olisikin kyettävä luomaan ilmapiiri, jossa kukaan ei joudu hankalaan asemaan kantansa vuoksi, oli se millainen hyvänsä. Vaikka oppilas ei haluaisi osallistua mielenosoitukseen, voi hän silti lähteä opintoretkelle mukaan havainnoimaan tapahtumaa. Opittavaa ja seurattavaa on paljon: mitä mielenilmauksessa tapahtuu, ketä on mukana, minkä puolesta, tai mitä vastaan mieltä osoitetaan ja miten osallistujat ilmaisevat kantojaan.

Opettajia voi lähteä mukaan suunnilleen saman verran kuin koulun retkille yleensäkin (esim. 1 opettaja / 24 oppilasta). Lähtijöiden määrä selviää jossain vaiheessa ennen mielenosoitusta (ks. alempi kohta).

– Informoi muita opettajia tapahtumasta ja sen vaikutuksista päivän kulkuun esimerkiksi opekokouksessa tai sähköpostiviestillä. Osa oppilaista on mielenilmauksen aikaan poissa oppitunneilta ja mielenilmaukseen jälkeen oppilaiden tunnelmat voivat olla hiukan tavallisesta poikkeavia. Niinpä opettajien kannattaa varautua keskustelemaan mielenilmauksen tapahtumista oppilaiden kanssa heidän palattuaan retkeltä. 

– Ilmoittautumisten kerääminen. Jos on sovittu, että mukaan mielenilmaukseen voivat lähteä vain etukäteen mukaan ilmoittautuneet oppilaat, täytyy ilmoittautuminen järjestää tavalla tai toisella. Ruusuvuoren koulussa tämä tehtiin niin, että oppilaat keräsivät ilmoittautumisia koulun kirjastossa kahtena päivänä ruokavälitunnin aikana.

– Wilma-viesti koteihin. Viestin lähettäminen on tärkeää. Sen ajoitus määritetään sen mukaan, mikä on viestin tavoite. Tavoitteena voi olla saada lapsille huoltajilta lupa lähteä mukaan mielenilmaukseen tai vain informoida heitä siitä, että koulu järjestää retken mielenilmaukseen. Voit käyttää wilma-viestin mallina Ruusuvuoren koulun viestipohjaa (löytyy sivun loppupuolelta kuvagallerian jälkeen).

– Sovi ruokalan kanssa mahdollisista muutoksista. Ruokalaa voi olla tarpeen informoida, jos mielenilmaus osuu päällekkäin ruokailujen kanssa. Ehkä mukaan tarvitaan eväät tai tilanteessa riittää se, että mukaan lähtevät oppilaat voivat tulla syömään vähän tavallista myöhemmin?

– Pukeutukaa tapahtumaan sään mukaisesti ja ottakaa tarvittaessa mukaan eväitä. 

– Muistakaa somettaa joko suoraan tapahtumasta tai viimeistään tapahtuman jälkeen!

– Wilma-merkinnät kuntoon. Ruusuvuoressa wilma-merkinnät hoidettiin päivän osalta seuraavasti: Koululla opettajat merkitsivät Wilmaan poissaolijat normaalisti. Mukana mielenilmauksessa olleet opettajat muuttivat merkinnät retken jälkeen muotoon ”opetus muualla”.

– Purkutilaisuus. On mahdollista, että mielenilmaus nostaa joissain oppilaissa tunteita pintaan. Siksi voi olla järkevää järjestää vaikkapa tyhjään luokkatilaan mielenilmauksen purkutilaisuus halukkaille. Riittää, että tila on turvallinen keskusteluun, erityisempää ohjelmaa ei välttämättä tarvita. Luokassa voi päivystää vaikkapa yhden oppitunnin ajan opettaja, rehtori, koulukuraattori tai muu turvallinen aikuinen tai kaksi. Jos purkutilaisuus järjestetään, siitä kannattaa tiedottaa oppilaille etukäteen. 

MIETI MYÖS NÄITÄ:

– Pohjatyöt ja jälkityöstö koululla. Kuten missä tahansa opintokäynnissä, on mielenilmauksessakin tärkeää tehdä pohjatyöt hyvin. Etukäteen voidaan keskustella esimerkiksi mielenosoitusten yhteiskunnallisesta merkityksestä ja mielenilmauksen aiheen taustoista ja tavoitteista. Jotta mielenosoitus ei jää irralliseksi ohjelmanumeroksi, vaan tarjoaa oppilaalle omakohtaisen merkityksen ja monipuolisen oppimiskokemuksen, on myös aiheen jälkityöstö on tarpeen. Minkä oppiaineen tunnilla tai missä muussa tilanteessa tämä voidaan tehdä? Voidaanko pohjatyöt ja jälkityöstön toteuttaa eri oppiaineiden yhteistyönä?

– Järjestäkää kylttipaja. Paja voidaan pitää koulun jälkeen tai oppituntien aikana päivää tai kahta ennen itse tapahtumaa. Selvitä, voidaanko kylttien tekoon käyttää kuvataideluokan materiaaleja, kuten maaleja. Kylttipohjia voidaan kaivaa koulun pahviroskiksesta. Itseilmaisun harjoittelu on tärkeä kylttien tekemistä. 

Oppilaiden luontevaksi kokemat ilmaisutavat tunteita herättävässä aiheessa saattavat joskus yllättää kokeneenkin opettajan. Opettajan kannattaa valmistautua siihen, että kyltteihin saattaa ilmestyä vaikkapa kirosanoja tai muuta karkeaa kieltä. Jos mahdollista, kannattaa suhtautuminen asiaan miettiä valmiiksi. Ruusuvuoressa tehtiin linjaus, jonka mukaan oppilaat ovat mielenosoituksessa edustamassa itseään, eivät koulua tai opettajia. Oppilaan oma ääni saa siis kuulua ja karkeakin kieli hyväksytään. Ketään ei kuitenkaan saa tieten tahtoen loukata. Linjauksen mukaan kenenkään kylttejä ei sensuroida, ellei ole pakko. Opettaja voi valmistautua tilanteeseen lukemalla Ruusuvuoren koulun kylttipajakokemuksen. 

– Huomioi myös ne, jotka eivät lähde mielenosoitukseen mukaan. Kaikki eivät halua tai voi lähteä mielenosoitukseen mukaan. Siitä huolimatta voi olla järkevää käsitellä mielenilmauksia vaikuttamistapana ja mielenilmauksen aihetta tavalla tai toisella myös heidän kanssaan. Tähän löydät vinkkejä ja lisätietoja tekstin lopusta kohdasta “Miten toimia jos koulu ei voi osallistua mielenosoitukseen?”.

– Huomioi median kiinnostus. Jos haluatte parantaa tempauksen näkyvyyttä, ottakaa yhteyttä mediaan hyvissä ajoin ennen mielenilmausta ja kutsukaa heidät mukaanne kylttipajaan tai itse mielenilmaukseen. Muutamalla (aktiivi)oppilaalla on hyvä olla tätä varten kuvaus- ja haastattelulupa kunnossa, mutta jos mahdollista, tämä kannattaa järjestää myös vaikka ette itse olisikaan aktiivisesti mediaan yhteydessä. Aihe kiinnostaa mediaa ja spontaaneja haastattelupyyntöjä voi tulla paikanpäälläkin.

– Informoi mielenilmauksen järjestäjää. Jos koululta lähtee mielenilmaukseen iso määrä oppilaita, kannattaa järjestäjälle ehkä ilmoittaa tästä, jotta esimerkiksi liikenneturvallisuusjärjestyihin voidaan tarvittaessa kiinnittää erityistä huomiota.

– Kutsukaa myös naapurikoulut mukaan. Mitä isompi porukka, sitä parempi meininki ja suurempi toiminnan vaikuttavuus. Lisäksi oppilaille tarjoutuu tällä tavalla mahdollisuus tavata muitakin kuin oman koulun oppilaita. Naapurikoulujen opettajiin tai rehtoriin kannattaa olla yhteydessä hyvissä ajoin.

– Kutsukaa mukaan kansanedustajia tai paikallispoliitikkoja ja pyytäkää heitä tapaamaan teidät tapahtumassa.

Miten toimia, jos koulu haluaa järjestää mielenosoituksen itse?

Jos koulu päättää järjestää mielenilmauksen itse, on tiedossa monenlaista antoisaa järjestelytyötä, kuten suunnittelua, tiedottamista ja turvallisuussuunnitelmien tekoa. Tässä tilanteessa kannattaa lukea huolellisesti läpi myös tekstin edellinen osio, sillä siinä olevat asiat pätevät myös silloin, kun koulu järjestää mielenosoituksen itse. Järjestelyissä tulee huomioida myös muutamia lakiin perustuvia seikkoja, joista tietoa seuraavassa. Tässä tekstin osassa on hyödynnetty laajasti Poliisin Usein kysyttyjä kysymyksiä mielenosoituksista -sivua. Kyseistä sivua ei enää löydy netistä, mutta voit tutustua Poliisin ohjeisiin tällä uudella sivulla.

– Kokoontumislain mukaan lähtökohtaisesti vain täysi-ikäiset henkilöt voivat järjestää mielenosoituksia. Esimerkiksi alle 15-vuotias voi kuitenkin järjestää mielenosoituksen yhdessä täysi-ikäisen henkilön kanssa. Koulun järjestämän mielenosoituksen suhteen laki ei siis tuota ongelmaa.

– Soveltuva paikka mielenosoituksille on sellainen, jossa se ei häiritse liikennejärjestelyjä, liikkumista yleisellä paikalla tai estä pääsyä esimerkiksi johonkin liiketilaan. Mielenosoituksen saa järjestää ulkona yleisellä torilla, aukiolla, katualueella tai muussa kokoustarkoitukseen soveltavassa yleisessä paikassa ilman omistajan tai haltijan lupaa. Myös koulun piha sopii mielenilmauksen järjestämiseen.

– Virallista lupaa mielenosoituksen järjestämiseen ei tarvita, mutta mielenosoituksen järjestäjän on tehtävä ilmoitus poliisille yleisestä kokouksesta vähintään 24 tuntia ennen tilaisuutta, jotta poliisi pystyy valmistautumaan mielenosoituksen turvaamiseen ja liikennejärjestelyihin. Ilmoitus tehdään täyttämällä sähköinen lomake tai toimittamalla tulostettava lomake tilaisuuden järjestämispaikan poliisilaitokselle. Linkki ilmoitusohjeisiin ja -lomakkeeseen löytyy Poliisin sivulta.

Mielenosoitusilmoituksen tulee sisältää tiedot mm. mielenilmauksen, eli lakitermein kokouksen järjestäjästä ja tarkoituksesta, kokouspaikasta ja mahdollisen kulkueen reitistä, kokouksen alkamis- ja päättymisajasta sekä poliisin kanssa yhteydenpitoa varten nimetyn yhteyshenkilön yhteystiedot. Kun mielenosoituksesta tehdään ilmoitus, poliisi useimmiten ottaa yhteyttä järjestäjään selvittääkseen lisätietoja tulevasta tapahtumasta ja sopiakseen yhteisiä pelisääntöjä. 

– Mielenosoituksen järjestäjän vastuulla on huolehtia turvallisuudesta ja järjestyksestä tapahtumassa, mm. siitä että mielenosoittajat noudattavat poliisin kanssa sovittuja linjauksia. Mielenosoittajien on pysyttävät etukäteen sovitulla alueella tai reitillä ja noudatettava poliisin ohjeita. Poliisi on paikalla mielenosoituksessa, sillä sen tehtävä on turvata yleinen järjestys ja turvallisuus sekä mielenosoittajien ilmaisunvapaus. Lisäksi poliisi esimerkiksi ohjaa liikennettä mielenosoituskulkueen varrella.

LISÄKSI:

– Miettikää viestintä kuntoon. Viestiminen on erittäin tärkeä osa kaikkia vaikuttamisprojekteja. Miten muille osallistujille viestitään siitä, mikä tapahtuman idea on? Entä miten katsojat ymmärtävät idean? Miten tieto tapahtumasta saadaan leviämään mahdollisimman laajalle? Koulussa hyviä viestimistapoja voivat olla esim. aamunavaus ja aktiivisten oppilaiden vierailut muissa luokissa. Sopivia viestintäkanavia ovat esim. koulun seinät, sosiaalinen media (esim. Facebook, Instagram ja Twitter), koulun nettisivut ja paikallislehdet. Paikallislehtiin ja -radioon kannattaa lähettää tiedote tapahtumasta viimeistään muutamaa päivää ennen h-hetkeä. Miettikää viestintää varten kuntoon ainakin nämä asiat:

– mitkä ovat kohderyhmät, joille viestitään (esim. muut osallistujat, katsojat ja media)
– mikä on pääviestinne kullekin kohderyhmälle, eli mitä haluatte kenenkin muistavan tapahtumasta
– mitä viestintäkanavia käytetään
– aikataulu: milloin viestitään kenellekin
Viestikää saavutuksistanne myös tapahtuman aikana ja sen jälkeen. Huomioikaa tässä koulun ohjeistukset kuvaus- ja haastatteluluvista.

Miten toimia, jos koulu ei voi osallistua mielenosoitukseen?

Tekstin tämä osio koskee lähinnä kansainvälisiä ilmastolakkopäiviä, jolloin Suomessakin tuhannet koululaiset osallistuvat lakkotapahtumiin. Kaikki koulut tai oppilaat eivät halua tai voi lähteä mielenosoitukseen mukaan. Siitä huolimatta voi olla järkevää käsitellä mielenilmauksia vaikuttamistapana ja mielenilmauksen aihetta tavalla tai toisella myös heidän kanssaan. 

Suuri osa suomalaisista nuorista kokee huolta tai jopa pelkoa ja ahdistusta ilmastonmuutoksen liittyen. Lakkotapahtumat ovat käytännönläheinen ja yhteisöllinen tapa vaikuttaa asiaan. Jos koulu kieltää oppilaiden osallistumisen tapahtumaan, on koulussa mietittävä tarkkaan, miten voidaan tukea huolestuneiden ja ahdistuneiden oppilaiden halua ilmastovaikuttamiseen ja aiheeseen liittyvien tunteiden käsittelyyn. On hyvä huomata, että aina ahdistus ei näy selvästi päällepäin vaan hiljainen ja sulkeutunut tai jopa kovaääninen mölisijä voi itseasiassa olla hyvinkin huolestunut aiheesta. Lisää vinkkejä tunteiden käsittelyyn ja tietoa aiheesta löydät Toivoa ja toimintaa -sivuston Tunteet-osiosta.

Ilmastoaiheiden ja ilmastovaikuttamisen käsittelyyn on olemassa lukemattomia erilaisia tapoja. Tässä niistä joitakin:

– Pidä aamunavaus
– Tehkää lumiukkojen, legoukkojen tai pehmolelujen mielenosoitus ja somettakaa siitä
– Järjestäkää nk. japanilainen lakko
– Tehkää julisteita tai meemejä
– Kirjoittakaa tai piirtäkää viestejä poliitikoille
– Pistäkää käyntiin koulun oman, laajemman ilmastokampanjan suunnittelu
– Osallistukaa järjestötoimintaan
– Järjestäkää oppitunti pienemmille oppilaille
– Keskustelkaa ilmastohuolista
– Keskustelkaa yhteiskunnallisen ilmastovaikuttamisen tavoista tai pitäkää ilmastovaikuttamisvideoiden “levyraati”
– Opiskelkaa ilmastoaiheita eri oppiaineiden näkökulmasta

Tarkemmat ohjeet näihin vaikuttamistapoihin löydät täältä: https://openilmasto-opas.fi/10-ideaa-koulun-ilmastotoimintaan-jos-lakko-tuntuu-hankalalta/

Lue kokemus Iin lukiosta, jossa mieltään osoittivat lumiukot: https://toivoajatoimintaa.fi/lumiukot-osallistuivat-koululakkoon/