Agenda 2030 -toimintaohjelman tavoite 2 on poistaa nälkä, saavuttaa ruokaturva, parantaa ravitsemusta ja edistää kestävää maataloutta. Tältä sivulla on tietoa sekä valmiita tehtäviä tavoitteen käsittelyyn nuorten kanssa.
ANNA PALAUTETTA! Tällä lomakkeella voit jättää palautetta tästä tehtäväpaketista sekä muista Toivoa ja toimintaa -hankkeessa syksyllä 2024 julkaistuista tehtäväpaketeista. Toivomme ruusuja ja risuja opettajilta, kasvattajilta sekä muilta nuorten parissa työskenteleviltä. Lämmin kiitos avustasi! <3
VINKKI! Muita Agenda-tavoitteita esitteleviin tehtäväpaketteihin pääset tutustumaan täällä.
Tietoa tavoitteesta
Sivun tässä osiossa on koottuna tietoa, joka auttaa hahmottamaan, mistä tavoitteessa oikeastaan on kyse. Aloita katsomalla sivun alusta löytyvä video.
Alatavoitteet
Agenda 2030 -toimintaohjelma sisältää 17 päätavoitetta, jotka maiden tulisi yhdessä saavuttaa vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi kullakin päätavoitteella on useita alatavoitteita.
Tavoitetekstit ovat toisinaan vaikealukuisia. Alta löydät alatavoitteet, jotka on mukautettu yksinkertaisemmiksi selkokielen periaatteita hyödyntäen. Tällä sivulla kaikki Agenda 2030 -alatavoitteet noudattavat selkokielen periaatteita myös visuaalisesti. Tulostettava versio yksinkertaistetuista tavoitteista löytyy täältä.
Tavoitteen 2 viralliset alatavoitteet löydät tältä Valtioneuvoston kanslian verkkosivulta.
Tavoite 2. Ei nälkää
Maailmassa ei ole nälkäisiä ihmisiä. Turvallista ruokaa on kaikille. Terveellistä ruokaa on kaikille. Maatalous on ympäristöä suojelevaa.
2.1 Kaikissa maissa täytyy varmistaa, että kaikki ihmiset saavat ympäri vuoden riittävästi terveellistä ruokaa.
2.2 Alle 5-vuotiaiden kasvu ei saa hidastua aliravitsemuksen takia. Murrosikäisten tyttöjen, raskaana olevien ja imettävien naisten ja vanhusten pitää saada tarpeeksi terveellistä ruokaa.
2.3 Maatalouden pitää tuottaa kaksi kertaa enemmän kuin aiemmin. Pienviljelijöillä, naisilla, alkuperäiskansoilla, paimentolaisilla ja kalastajilla on tasa-arvoinen oikeus maahan. Heillä on tietoa, rahoitusmahdollisuuksia ja tarvikkeita. Heillä pitää olla mahdollisuus tehdä muutakin kuin maataloustyötä.
2.4 Ruokaa pitää tuottaa mahdollisimman paljon. Maatalouden pitää suojella ympäristöä mahdollisimman hyvin. Maataloudessa pitää ottaa huomioon sääolot kuten kuivuus, tulvat ja muut tuhot. Maataloudessa yritetään parantaa maaperän laatua.
2.5 Siementen, viljelykasvien ja tuotantoeläinten monimuotoisuus säilytetään. Kaikkiin maihin perustetaan siemenpankkeja ja kasvipankkeja. Niissä säilytetään perinnetietoja ja edistetään oikeudenmukaista maataloutta maiden välillä.
2.a Maiden pitää tehostaa yhteistyötä. Yhdessä pitää kehittää teknologiaa, parantaa maaseudun palveluita ja perustaa geenipankkeja kasveille ja tuotantoeläimille. Köyhien maiden maatalouden tuottavuutta pitää parantaa.
2.b Maatalousmarkkinoihin liittyvät kansainvälisen kaupan rajoitukset ja epäoikeudenmukaisuudet pitää poistaa. Esimerkiksi vientituet voivat olla epäoikeudenmukaisia.
2.c Elintarvikkeiden hinnat eivät saa vaihdella yhtäkkiä ja rajusti. Siksi pitää olla elintarvikevarastoja, joiden sisällöstä kerrotaan avoimesti. Lisäksi raaka-ainemarkkinoista pitää huolehtia hyvin ja oikeudenmukaisesti.
KATSO VIDEO! Videolla (kesto 15 min.) Food and Forest Development Finland:in (FFD) toiminnanjohtaja Tiina Huvio ja Maailman tuottajajärjestö WFO:n hallituksen jäsen sekä MTK:n johtokunnan jäsen Kati Partanen esittelevät tavoitetta ja kertovat, mitä sen edistämiseksi tehdään.
Huom! Jos kiinnostut aiheesta enemmän, on luennosta saatavilla myös pidempi versio (n. 50 min.).
Keskeiset käsitteet
Tähän osioon on koottu muutamia keskeisiä tavoitteeseen liittyviä käsitteitä.
Ruokaturva = Ruokaturva toteutuu, kun kaikilla ihmisillä kaikkina aikoina on mahdollisuus hankkia riittävästi turvallista ja ravinteikasta ruokaa terveellisen ja aktiivisen elämän ylläpitämiseksi.
Oikeus ruokaan = Oikeus ruokaan – periaate perustuu Ihmisoikeuksien yleismaailmalliseen julistukseen. Se velvoittaa sopimusvaltiot toimimaan sekä yksin että yhdessä kansainvälisen yhteisön kanssa niin, että sopimuksessa mainitut ihmisoikeudet toteutuvat.
Aliravitsemus = Aliravitsemus on tila, jossa henkilö ei saa riittävästi energia- tai suojaravintoaineita. Se on virheravitsemuksen muoto. Aliravitsemus voi johtaa kuolemaan. Aliravitsemuksesta erotetaan neljä eri tyyppiä: pitkäaikainen aliravitsemus, tietyn ravintoaineen aiheuttama puutostila, akuutti aliravitsemus ja uusiutuva aliravitsemus. *
Tavanomainen maatalous = Tuotantomenetelmälle on tyypillistä teollisesti valmistettujen väkilannoitteiden ja torjunta-aineiden käyttö, erikoistuminen ja tuotannon yleinen tehostaminen sekä melko avoin ravinnevirta. Vallitseva tuotantomenetelmä teollistuneissa maissa.
Kestävä maatalous = Kestävä maataloustuotanto on ekologisesti ja ympäristöllisesti kestävää, taloudellisesti kannattavaa, yhteiskunnallisesti oikeudenmukaista ja kulttuurisidonnainen prosessi, joka takaa maatalouden pitkän aikavälin tuottavuuden.
Luonnonmukainen maatalous = Kansainvälisesti sertifioitu tuotantotapa, joka kieltää väkilannoitteiden ja kemiallisten torjunta-aineiden käytön. Kasvunsääteiden, antibioottien ja geneettisesti muunneltujen organismien käyttö on kielletty tai käyttöä rajoitetaan tiukasti. Viljelyssä hyödynnetään viljelykiertoa, seosviljelyä, viherlannoitusta, kompostointia sekä eloperäistä lannoitusta.
Ruokahävikki = Ruokahävikki on pellolta korjattu sato, jota ei käytetä ruuaksi. Arviolta kolmasosa maailman ruokatuotannosta menetetään ruokahävikin seurauksena.
Sadonkorjuun jälkeinen hävikki = Kehitysmaissa merkittävä osa ruokahävikistä syntyy sadonkorjuun jälkeen maatiloilla. Puutteellisen varastoinnin takia vesi, linnut, jyrsijät ja tuhohyönteiset pääsevät pilaamaan viljaa ja muuta varastoitua ruokaa. Lisäksi ruuan laatu voi kärsiä sadonkorjuu- ja kuljetusvaiheessa.
Käsitteet määrittelyineen on poimittu ulkoministeriön julkaisemasta Ruokaturvan ja maatalouden sanastosta, josta löydät myös monia kestävään ruokaan liittyviä käsitteitä. Tähdellä (*) merkitty määritelmä on Wikipediasta.
Kuka toimii tavoitteen edistämiseksi?
Hyvin monenlaiset toimijat tekevät työtä nälän poistamiseksi ja kestävän ruoantuotannon edistämiseksi. Tässä joitain toimijoita, jotka työskentelevät tavoitteen 2 saavuttamiseksi:
- YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO, YK:n World Food Programme
- EU, Suomen valtio, maakunnat ja kunnat
- Ruokavirasto, Luonnonvarakeskus
- Ruoka-apu kriisialueilla, mm. Punainen Risti, Pelastakaa Lapset, Suomen World Vision jne.
- Ruoka-apua Suomessa tarjoavat toimijat, mm. seurakunnat ja järjestöt (Punainen Risti, Pelastusarmeija, Hurstin Valinta jne.)
- Kehitysjärjestöt, kuten Suomen Lähetysseura, Suomen World Vision, Food and Forest Development Finland (FFD)
- Ympäristöjärjestöt, mm. WWF Suomi, Siemenpuu
- Maatalousjärjestöt, kuten MTK, Luomuliitto, Pro Luomu ry, Biodynaaminen yhdistys
Moni taho seuraa kestävän kehityksen tavoitteiden tilannetta Suomessa:
- Tilastokeskus kerää tietoa kestävän kehityksen tilanteesta Suomessa hyödyntäen globaaleja indikaattoreita. Selvitä täältä millä indikaattoreilla tavoitteen 16 edistymistä seurataan! Tiedon löytäminen vaatii hiukan klikkailua. Mene sivun alareunaan kohtaan Kestävän kehityksen YK-indikaattorit -> Kestävän kehityksen YK-indikaattorit 1990-2023
- Globaalien indikaattorien seurannan perusteella julkaistaan raportti 4-5 vuoden välein. Viimeisin raportti on vuodelta 2020 ja seuraava julkaistaan vuonna 2025.
- Valtioneuvoston kanslia seuraa kansallista kestävän kehityksen strategian etenemistä. Tieto kootaan seuranta-artikkeleihin.
- Valtionkonttori tekee vuosittain koonnin ministeriöiden, virastojen ja valtion laitosten vastuullisuusraporteista. Vuoden 2021 raportissa kuvataan erityisen selkeästi, miten valtion eri organisaatiot ajattelevat itse toteuttavansa Agenda-tavoitteita. Katso raportin sivulta 19, mitkä organisaatiot edistävät tavoitetta 2, mitä tavoitteen edistämiseksi on tehty ja mitä mittareita käytettiin!
Tavoitteeseen liittyvät teemapäivät
Kestävää kehitystä voi käsitellä esimerkiksi aiheeseen sopivina kansainvälisinä tai eri tahojen lanseeraamina teemapäivinä, kansallisina liputuspäivinä tai kun aihe on muuten runsaasti esillä esim. mediassa.
- Maailman palkokasvien päivä, 10.2.
- Kestävän ruokakulttuurin päivä, 18.6.
- Punaisen Ristin Nälkäpäivä (vuosittain syyskuun lopussa)
- Kansainvälinen päivä ruokajätteen ja -hävikin tietoisuuden lisäämiseksi 29.9.
- Maailman ruokapäivä, 16.10.
- Maailman vegaanipäivä, 1.11.
- Ihmisoikeuksien päivä, 10.12.
Vinkki! Useisiin teemapäiviin sopivia opetusvinkkejä löydät Rauhankasvatusinstituutin teemapäiväsivulta.
Tavoite opetuksessa
Kestävä ruoantuotanto ja -kulutus on laaja aihe, jota käsitellään koulussa monenlaisista näkökulmista. Maantieteen ja biologian oppitunneilla aihetta käsitellään niin luonnonvarojen kestävän käytön, kestävän ravinnontuotannon kuin ravinnon riittävyydenkin näkökulmista. Kemiassa näkökulmana voi olla esimerkiksi vihreä maatalous tai tuotteiden elinkaaret. Arjen ruokaosaamista kehitetään kotitalousopetuksessa ja terveyden näkökulmasta ruokateemaa käsitellään etenkin terveystiedon tunneilla. Historian opetuksessa käsitellään sitä, miten maatalous on ja on ollut luomassa pohjaa yhteiskuntien kehitykselle.
Tehtäviä aiheen käsittelyyn
Tästä osiosta löydät erilaisia tehtäviä, joita voit hyödyntää vaikkapa kouluissa, oppilaitoksissa ja nuorisotyössä. Tehtävät on suunnattu nuorille, mutta ne sopivat myös aikuisryhmille.
1) Ei nälkää – videotehtävä ja alatavoitteisiin tutustuminen
a) Katso Agenda-tavoitetta esittelevä video (2:50)
- Mihin kaikkiin asioihin riittävä ravinnonsaanti vaikuttaa ihmisen elämässä?
- Mitä syitä on sille, että noin joka kymmenes maailman ihmisistä kärsii aliravitsemuksesta?
- Mitä tarkoittaa ruokaturva?
- Minkälaisia asioita huomioidaan kestävässä ruokajärjestelmässä?
- Millaisia toimia tarvitaan nälän poistamiseen ja kestävään ruoantuotantoon?
b) Tutustu tavoitteen 2 alatavoitteisiin. Valitse niistä kolme, jotka tuntuvat sinusta kaikkein tärkeimmiltä. Perustele valintasi!
Tehtävä on tehty Toivoa ja toimintaa -hankkeessa.
2) Miten ihmiskunta ruokitaan? – artikkelitehtävä
- Lue Voima-lehdessä ilmestynyt artikkeli Miten ihmiskunta ruokitaan? Nälän lisäksi pitäisi puhua ruokaturvattomuudesta
- Pohdi millaisia oivalluksia artikkeli sinussa herättää. Kerää artikkelista 5 kiinnostavaa faktaa, näkökulmaa tai oivallusta.
- Jakautukaa pareihin. Vertaile keräämisiä näkökulmia parin kanssa. Valitsitteko samoja vai eri näkökulmia? Miksi pidätte valitsemianne näkökulmia kiinnostavina?
Tehtävä on tehty Toivoa ja toimintaa -hankkeessa.
3) Ajatuksiani ruoasta – arvojanakävely
Tehtävän tarkoituksena on kannustaa pohtimaan omia ruokaan liittyviä käsityksiä ja herättää keskustelua aiheesta.
Mitä mieltä minä oikeasti olen? Joitakin asioita ei ehkä ole tullut ajatelleeksi arjessa, vaan on toiminut vaan tutulla tavalla tai kuten kaverit tai perhe toimivat. Tässä harjoituksessa keskustellaan ja otetaan kantaa useisiin ruokaan ja ympäristöön liittyviin väitteisiin. Harjoituksessa ei ole oikeita tai vääriä vastauksia, vaan kyse on henkilökohtaisesta mielipiteestä ja kokemuksesta, ja mieltä voi muuttaa milloin tahansa harjoituksen aikana.
TEHTÄVÄN KULKU:
- Asettele tuolit kehäksi. Tuoleja pitää olla joka oppilaalle ja lisäksi yksi ylimääräinen.
- Oppilaat istuvat ja opettaja lukee listalta ääneen yhden väitteen ja antaa oppilaille hetken pohtia väittämää. Sen jälkeen hän antaa merkin ja oppilaat toimivat mielipiteensä mukaan: samaa mieltä olevat pysyvät paikoillaan, ja eri mieltä olevat nousevat ylös ja vaihtavat paikkaa. Mielipiteestään epävarmat jäävät istumaan käsivarret ristissä. Harjoitusta vetävä opettaja istuu koko ajan samalla tuolilla.
- Jokaisen väittämän jälkeen opettaja voi kysyä, haluaisiko joku oppilas puolustaa valintaansa. Tämän tulee kuitenkin olla vapaaehtoista. Väittämien läpikäyntiä jatketaan yksi toisensa jälkeen. Jokaisen väittämän lukemisen jälkeen on oltava riittävästi aikaa pohdiskeluun ja keskusteluun.
EHDOTUKSIA VÄITTÄMIKSI:
Oppilailla tulee olla riittävästi aikaa pohtia ennen kuin heidän on päätettävä oma kantansa. Alustavia keskusteluja kannattaa käydä koko ryhmän kesken. Keskustelua herättäviä väittämiä voi vapaasti keksiä itsekin.
- Kuluttajilla on valtaa.
- Kuluttajilla on vastuu toimia kestävän kehityksen mukaisesti.
- Jos ei ole varaa ostaa vastuullisesti tuotettua suklaata, ei pitäisi ostaa suklaata lainkaan.
- Ruoka on liian halpaa.
- Kasviproteiinien tuotantoa tulisi edistää.
- Sikojen hyvä kohtelu on yhtä tärkeää kuin koirien hyvä kohtelu.
- Vihanneksia, joiden satokausi ei ole meneillään, ei pitäisi voida ostaa.
- On parempi, että suomalaiset viljelijät tuottavat tarvitsemamme elintarvikkeet kuin että ulkomaiset viljelijät tuottavat ne.
- Voin vaikuttaa ilmastopäästöihin ruokavalinnoillani.
- Kaikilla ei ole varaa ostaa ravitsevaa ruokaa.
- Lihavero, joka nostaisi lihan hintaa kaupassa, olisi hyvä keino vähentää lihankulutusta.
Tehtävä on osa WWF Suomen Meidän kaupunki 2030 – Opettajan opasta. Lisää WWF:n kouluille suunnattuja materiaaleja löydät täältä.
4) Ruoantuotannon vaikutukset meitä ympäröivään maailmaan – pohdintatehtävä
- Katsokaa ensin video Suunnistusopas supermarkettiin (5 min.)
- Tutustukaa sitten suklaasta, maissista ja lihasta kertoviin infografiikoihin (esim. 1 infografiikka/pienryhmä). Infografiikat voi tulostaa tästä.
- Pohtikaa infograafien avulla millaisia vaikutuksia ruuan tuotannolla ja kulutuksella on meitä ympäröivään maailmaan. Kootkaa yhdessä mahdollisimman pitkä lista asioita!
Video ja tehtävä on tuotettu Biologian ja maantieteen opettajien liiton Global Meal -hankkeessa. Lisää ruoka-aiheisia tehtäviä maantieteen opetukseen löydät Open ruoka-oppaasta.
5) Sanaselityksiä kestävästä ruuasta
- Tulosta sanaselityskortit WWF:n ympäristökasvatuksen materiaalipankista täältä.
- Jaa luokka ryhmiin.
- Jokaisesta ryhmästä tulee vuoron perään yksi selittämään jotakin valituista sanoista. Sanan tietää ennalta vain selittäjä itse.
- Ryhmät yrittävät arvata, mikä sana on kyseessä. Kun sana on arvattu, ryhmältä kysytään vielä, mitä sanalla tarkoitetaan (mikäli tämä on tarpeen).
- Sanoja voidaan selittää monta tai vain muutamia, kuitenkin vähintään yksi selitys per ryhmä.
Sanaselityskortit on toteuttanut WWF Suomi. Lisää WWF:n ruoka-aiheisia opetusmateriaaleja löydät täältä. Tehtäväohjeistus on peräisin Open ruokaoppaasta.
6) Tietovisa ruoan tuotannosta ja kulutuksesta
Kaupankäynti ja kuluttaminen yhdistävät meidät moniin alueisiin eri puolilla maailmaa. Missä tuotetaan ja kulutetaan eniten banaania, kahvia, teetä ja kaakaota? Merkitään tai piirretään arvaukset kartalle! (Oikeat vastaukset tässä suluissa kunkin kysymyksen jälkeen).
Missä tuotetaan?
- Missä tuotetaan eniten teetä? (Kiina, Intia, Kenia, Sri Lanka)
- Missä tuotetaan eniten kahvia? (Brasilia, Vietnam, Kolumbia, Indonesia, Honduras, Etiopia)
- Missä tuotetaan eniten banaania? (Intia ja Kiina (kotimaanmarkkinoille), Ecuador, Filippiinit, Costa Rica, Kolumbia (vientiin))
- Missä tuotetaan eniten kaakaota? (Norsunluurannikko, Ghana, Nigeria, Kamerun (70 % maailman kaakaosta tulee Länsi-Afrikasta))
Missä kulutetaan?
- Missä kulutetaan eniten teetä? (Kiina (kokonaismäärällisesti), Turkki, Irlanti, Iso-Britannia (väestön määrään suhteutettuna))
- Missä kulutetaan eniten kahvia? (Suomi, Norja, Islanti, Tanska, Alankomaat, Ruotsi, Sveitsi, Kreikka)
- Missä kulutetaan eniten banaania? (Vaikea määritellä (onko makea vai keittobanaani, onko kauppatilastoissa vai omavaraistuotantoa). Suurimpia Ecuador, Brasilia, Filippiinit, Angola, Kamerun, toisaalta ruokabanaani saattaa kattaa jopa neljäsosan ruokavaliosta joissain Afrikan maissa (Uganda, Ruanda, Kamerun))
- Missä kulutetaan eniten kaakaota? (Yhdysvallat (kokonaismäärällisesti), Belgia, Sveitsi, Saksa, Slovenia, Ranska (väestön määrään suhteutettuna))
Harjoitus on osa Open ruokaoppaan tehtäviä. Se on toteutettu yhteistyössä Eetti ry:n kanssa BMOL ry:n Global Meal -hankkeessa.
7) Rikotaan ruokamyyttejä – keskustelutehtävä
Kestävään ruokaa liittyvä keskustelu on täynnä syvään juurtuneita myyttejä. Käykää alla oleva väittämälista läpi. Opettaja lukee väittämät ääneen yhden kerrallaan ja oppilaat viittaavat, jos uskovat väittämän pitävän paikkansa. Jokaisen väittämän jälkeen käydään läpi, pitääkö se paikkansa vai ei ja mistä syystä.
Oikeat vastaukset löytyvät täältä.
- Pakkaukset muodostavat merkittävän osan ruuan ympäristövaikutuksista
- Lähiruoka on aina ilmastoystävällistä
- Suomalaisen lehmän liha on ilmastoystävällistä
- Kuljetukset muodostavat merkittävän osan ruuan ympäristövaikutuksista
- Kuluttajien ruokahävikin vähentäminen on keskeinen ympäristöteko
- Tosimies ei saa kasvisruoasta riittävästä energiaa ja proteiinia
- Luomu on viherpiiperrystä
- Soija on pahis
Tehtävä on osa Open ruokaoppaan materiaaleja.
8) Planetaarinen ruokavalio ja kouluruokailu – videotehtävä
Katsokaa opetusvideo “Kouluruokaa pallon ja oman kehon parhaaksi” (kesto 8 min.). Keskustelkaa videon pohjalta alla olevien kysymysten avulla. Voitte katsoa videon osissa eli voit pysäyttää videon kunkin teeman jälkeen. Kysymykset on videon mukaisessa järjestyksessä.
- Millaisia ruokia planetaarisessa ruokavaliossa on eniten? Mitä tällaisia ruokia olet syönyt koulussa?
- Mitä luontojalanjälki tarkoittaa?
- Millä ruuilla on pieni luontojalanjälki?
- Mikä mm. palkokasveissa oleva aine pitää yllä kylläisyyttä ja ruokkii hyviä suolistomikrobeja?
- Mitkä asiat otetaan huomioon, kun suunnitellaan kouluruokaa?
- Videon mukaan, kuka saa syödä kasvisruokaa koulussa? Mikä tilanne on teidän omassa koulussanne? Keneltä asiaa voisi tarvittaessa kysyä?
- Miten kasvisruokien makuun voisi totutella?
- Mitä videolla tehtiin kotitalousopetuksessa? Voisiko tällaista kokeilla teidänkin kotitalousoppitunneilla?
- Oliko videossa jotakin uutta tai yllättävää tietoa? Mitä?
Tehtävän ja videon on julkaissut Ruokakasvatusyhdistys Ruukku ry ja se on osa syksyllä 2024 julkaistavaa kotitalousopetuksen opetuskokonaisuutta. Tutustu materiaalin Maistuvan koulun verkkosivustolla.
Vinkki! Planetaariseen ruokavalioon tutustuttaa myös tämä tiedonhakutehtävä!
9) Verta, hikeä ja luksusta – videotehtävä ananaksesta
Toimittaja Rosa Kettumäki lähtee neljän nuoren sosiaalisen median vaikuttajan kanssa Ghanaan pohtimaan päivittäisen luksuksemme todellista maksajaa. Mistä päivittäin käyttämämme tuotteet tulevat?
Katso Ylen Verta, hikeä ja luksusta -sarjan jakso Onko ananas luksusta? (kesto 13 min.) ja vastaa kysymyksiin.
- LÄMMITTELE: Pohdi ennen videon katsomista, millainen ruoka on sinun mielestäsi luksusta. Katso sitten video ja vertaa, miten videon somevaikuttajat vastaavat samaan kysymykseen.
- KATSO VIDEO: Millaista haittaa ananaksen viljelyssä käytettävistä kemikaaleista on? Miksi ananasten kasvatuksessa ja maanviljelyssä ylipäätään käytetään kemikaaleja?
- KATSO VIDEO: Mitkä asiat yllättivät somevaikuttajat ananasfarmilla? Olivatko nämä asiat sinun mielestäsi yllättäviä?
Tehtävän on toteuttanut Yle Triplet. Yle Triplet auttaa kytkemään ajankohtaiset asiat osaksi opetusta Ylen uutisvideoiden avulla. Tripletissä on tuhansia videoita. Jokaiseen niistä on tehty taustamateriaali ja tehtävät opettajien ja oppijoiden käyttöön. Vastauksia, tehtävän teemaan liittyvän tietovisan ja lisää aiheeseen liittyviä tehtäviä löydät kirjautumalla sisään Yle Triplettiin.
10) Ruoka vastamainoksissa – kuvien tulkintatehtävä
Vastamainokset ovat parodioita mainoksista. Mainosten kieltä käyttämällä ja huumorin avulla vastamainoksissa kommentoidaan kulutusyhteiskunnan ongelmia, kuten tuotannon ympäristöhaittoja, eettisiä ongelmia tai ihmisoikeusloukkauksia.
Tulosta ja levitä pöydälle vastamainosgalleria, eli kokoelma erilaisia ruoka-aiheisia vastamainoksia. Oppilaat tutustuvat vastamainoksiin ja vastamainonnan erilaisiin tekniikoihin katsellen kuvia itsenäisesti pohtien esimerkiksi seuraavia kysymyksiä:
- Mistä vastamainoksesta pidät ja mistä et pidä? Miksi?
- Mikä tuote tai brändi kuvassa on muokattu? Onko muuntelu hauska vai vakava?
- Mikä on vastamainoksen sanoma? Mihin kuvalla yritetään vaikuttaa?
- Onko vastamainos toteutettu hyvällä maulla?
Vastamainosgalleria on osa Biologian ja maantieteen opettajien liiton Global Meal -hankkeen materiaaleja. Galleriaan on koottu eri tahojen tekemiä vastamainoksia. Vastamainontaan liittyvää lisätietoa ja ideoita löydät Toivoa ja toimintaa -sivustolta.
Kiinnostavaa lisämateriaalia
Tutustu ainakin näihin:
- Ruoka ratkaisijana -esite (Fingon koordinoima ruokaturvaryhmä, 2019)
- Open ruokaoppaassa tarkastellaan vastuullista ruokaa eri oppiaineiden näkökulmista. Opas sisältää tietoa ja tehtäväideoita.
- 12 käsitettä maailmasta -podcastsarja. BIOS-tutkimusyksikön podcastit tarjoavat työkaluja maailman ja sen tilan ymmärtämiseen. Jaksojen aiheina ovat mm. väestö, yhteiskuntien aineenvaihdunta, ympäristöongelmat ja ruokajärjestelmä.
Materiaaleja Globaalikasvatus.fissä:
Globaalikasvatuksen vinkkipankista löytyy lukuisia ideoita siihen, miten globaalikasvatusta voi toteuttaa käytännössä. Vinkkeihin on koottu järjestöjen tuottamia materiaaleja ja opetusmenetelmiä globaalikasvatuksen teemoista. Tarjolla on myös koulutusvinkkejä ja moneen oppiaineeseen sopivia kouluvierailuja. Vinkkipankkia ja koko globaalikasvatus.fi -verkkosivustoa ylläpitää Fingo.
Materiaaleja MAPPAssa:
MAPPA.fi on hakupalvelu ja jakamisalusta opettajille, kasvattajille ja nuoriso-ohjaajille. Löydät sieltä tuhansia eri toimijoiden materiaaleja, menetelmiä, tapahtumia ja palveluita. Teemoina ovat mm. ympäristökasvatus, kestävyyskasvatus, seikkailukasvatus, tiedekasvatus, kestävyysosaaminen ja tulevaisuustaidot. MAPPA.fi -palvelua ylläpitää Suomen luonto- ja ympäristökoulujen liitto ry.
Alta löydät MAPPAn teemarepun, johon kootut eri tahojen tuottamat materiaalit soveltuvat tavoitteen 2 käsittelyyn.
