Agenda 2030 -toimintaohjelman tavoite 17 on tukea vahvemmin kestävän kehityksen toimeenpanoa ja globaalia kumppanuutta. Tältä sivulla on tietoa sekä valmiita tehtäviä tavoitteen käsittelyyn nuorten kanssa.
ANNA PALAUTETTA! Tällä lomakkeella voit jättää palautetta tästä tehtäväpaketista sekä muista Toivoa ja toimintaa -hankkeessa syksyllä 2024 julkaistuista tehtäväpaketeista. Toivomme ruusuja ja risuja opettajilta, kasvattajilta sekä muilta nuorten parissa työskenteleviltä. Lämmin kiitos avustasi! <3
VINKKI! Muita Agenda-tavoitteita esitteleviin tehtäväpaketteihin pääset tutustumaan täällä.
Tietoa tavoitteesta
Sivun tässä osiossa on koottuna tietoa, joka auttaa hahmottamaan, mistä tavoitteessa oikeastaan on kyse. Aloita katsomalla sivun alusta löytyvä video.
Alatavoitteet
Agenda 2030 -toimintaohjelma sisältää 17 päätavoitetta, jotka maiden tulisi yhdessä saavuttaa vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi kullakin päätavoitteella on useita alatavoitteita.
Tavoitetekstit ovat toisinaan vaikealukuisia. Alta löydät alatavoitteet, jotka on mukautettu yksinkertaisemmiksi selkokielen periaatteita hyödyntäen. Tällä sivulla kaikki Agenda 2030 -alatavoitteet noudattavat selkokielen periaatteita myös visuaalisesti. Tulostettava versio yksinkertaistetuista tavoitteista löytyy täältä.
Tavoitteen 17 viralliset alatavoitteet löydät tältä Valtioneuvoston kanslian verkkosivulta.
Tavoite 17. Yhteistyö ja kumppanuus
Kaikki valtiot toimivat vahvasti Agenda 2030 tavoitteiden mukaan ja tekevät yhteistyötä toistensa kanssa.
Rahoitus
17.1 Muiden maiden pitää antaa mahdollisimman paljon rahaa ja tukea köyhimpien maiden kehittämiseen. Köyhempien maiden pitää voida kehittää verotusta ja muiden tulojen saamista.
17.2 Rikkaita maita kannustetaan toteuttamaan kokonaan niiden lupaama kehitysapu. Useimmat maat ovat luvanneet käyttää kehitysapuun 0,7 prosenttia bruttokansantuotteestaan (BKT).
17.3 Köyhimmille maille pitää etsiä lisää rahoitusta eri paikoista.
17.4 Köyhimpiä maita pitää auttaa suoriutumaan valtionveloistaan. Keinoja voivat olla velkahelpotukset, velkarahoitukset, velkojen uudelleen järjestely ja velkakierreriskin pienentäminen.
17.5 Köyhimpiä maita pitää tukea investoimalla niihin rahaa.
Teknologia
17.6 Tieteellistä, teknologista ja innovaatioihin eli keksintöihin liittyvää yhteistyötä pitää lisätä ja parantaa. Yhteistyötä pitää tehdä rikkaiden ja köyhien maiden välillä sekä köyhien maiden toistensa kanssa. Tietojen jakamista yli maiden rajojen pitää helpottaa. YK:n pitää ottaa vastuu siitä, että teknologian siirtoja helpotetaan maailmanlaajuisesti.
17.7 Kaikkien pitää kehittää ympäristöystävällisiä teknologioita. Niitä pitää siirtää ja levittää erityisesti köyhien maiden käyttöön reiluilla ehdoilla.
17.8 Köyhimmillä mailla pitää olla käytössään teknologiapankki. Tutkimuksen tekemisen ja teknologian ja muiden keksintöjen kehittämisen pitää olla sujuvaa köyhemmissä maissa. Erityisesti tieto- ja viestintäteknologiaa pitää käyttää, jotta edellä mainitut asiat sujuvat.
Valmiuksien kehittäminen
17.9. Köyhimpiä maita pitää tukea kansainvälisesti, jotta ne voivat toteuttaa kestävän kehityksen tavoitteita. Yhteistyötä pitää tehdä pohjoisen ja etelän välillä sekä eri etelän maiden välillä.
Kauppa
17.10 Kansainvälisen kaupankäynnin pitää olla sääntöihin perustuvaa, avointa, syrjimätöntä ja tasa-arvoista. Kaupankäyntiä valvoo Maailman kauppajärjestö (WTO).
17.11 Köyhimpien maiden vienti pitää kaksinkertaistaa vuoteen 2020 mennessä.
17.12 Köyhimpien maiden tuotteita pitää voida tuoda muihin maihin ilman tulleja ja ilman kiintiöitä Maailman kauppajärjestön päätösten mukaisesti.
Järjestelmän ongelmat
Poliittinen ja institutionaalinen yhtenäisyys
17.13 Koko maailmantalouden pitää pysyä mahdollisimman vakaana. Talouteen liittyviä asioita pitää hallita ja kehittää järkevästi.
17.14 Kestävää kehitystä pitää edistää sillä tavalla, että erilaiset päätökset tukevat toisiaan.
17.15 Kaikilla mailla pitää olla mahdollisuus yrittää vähentää köyhyyttä ja edistää kestävää kehitystä oman politiikkansa mukaisesti.
Yhteistyö, jossa on monia osapuolia
17.16 Kansainvälisesti ja kaikissa maissa ja erityisesti köyhemmissä maissa pitää parantaa yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Yhteistyöllä edistetään kestävää kehitystä jakamalla tietoja, teknologiaa ja rahaa.
17.17 Julkisia toimijoita, yksityisiä toimijoita ja kansalaisyhteiskuntaa pitää kannustaa yhteistyöhön keskenään.
Tiedot, valvonta ja vastuut
17.18 Köyhimpiä maita ja erityisesti pieniä köyhiä saarivaltioita pitää tukea seuraavissa asioissa: Luotettavia ja tuoreita tietoja pitää olla helposti saatavilla eri väestöryhmistä. Huomiota pitää kiinnittää tulotasoon, sukupuoleen, ikään, etniseen taustaan, maahanmuuttajuuteen, vammaisuuteen ja maantieteelliseen sijaintiin.
17.19 Vuoteen 2030 mennessä jokaisessa maassa pitää olla hyvät mittauskeinot sille, miten kestävän kehityksen tavoitteet ovat edenneet. Etenkin köyhempiä maita pitää tukea, jotta niissä saadaan tilastoitua asiat sovitusti.
KATSO VIDEO! Videolla (kesto 15 min.) Rauhankoulun globaalikasvatuksen asiantuntija Annukka Toivonen esittelee tavoitetta ja kertoo, mitä sen edistämiseksi tehdään. Rauhankoulua ylläpitää Rauhanliitto.
Keskeiset käsitteet
Tähän osioon on koottu muutamia keskeisiä tavoitteeseen liittyviä käsitteitä.
Kehitysmaa = Kehitysmaa on teollisuusmaihin tai rikkaisiin maihin verrattuna tietyillä indikaattoreilla katsottuna vähemmän kehittynyt valtio. Näitä indikaattoreita voivat olla esim. alhainen bruttokansantuote, kansalaisten enemmistön vähäinen varallisuus, heikko koulutustaso tai lukutaito, terveydenhuollon pulmat, korkea lapsi- ja tautikuolleisuus sekä matala elinajanodote. Monet tahot ovat kritisoineet käsitettä ”kehitysmaa”. Sen sanotaan olevan tietyn arvomaailman luoma käsite, joka langettaa leiman tiettyjen maiden ja niiden asukkaiden ylle. Kehitysmaiden sijaan nykyään puhutaankin usein ”etelästä” (tai ”Etelästä”, isolla kirjoitettuna). On myös syytä huomata, että nk. kehitysmaat ovat keskenään hyvin hajanainen ryhmä. Etelän ohella puhutaankin nykyään usein vähemmän kehittyneistä maista sekä vähiten kehittyneistä maista.
Kehitysyhteistyö = Kehitysyhteistyö on julkisista varoista annettavaa tukea tai lainaa, jonka tarkoituksena on edistää taloudellista kehitystä ja hyvinvointia kehittyvissä maissa. Aiemmin kehitysyhteistyöstä on käytetty termiä kehitysapu.
Pohjois-etelä -yhteistyö = Pohjois-etelä -yhteistyöllä tarkoitetaan rikkaiden ja köyhien maiden välistä yhteistyötä.
Etelä-etelä -yhteistyö = Pohjois-etelä -yhteistyöllä tarkoitetaan kehittyvien maiden välistä yhteistyötä.
Maailmankauppa = Maailmankauppa tarkoittaa tuotteiden ja palveluiden kansainvälistä valmistusta, vientiä ja tuontia. Valmistuksen vaiheita tapahtuu kaikkialla maailmassa, kun valtiot ja yritykset myyvät ja ostavat tuotteita.
Kuka toimii tavoitteen edistämiseksi?
Tässä joitain toimijoita, jotka työskentelevät tavoitteen 16 saavuttamiseksi:
- YK, EU, Suomen valtio, maakunnat ja kunnat
- Järjestöjä: Kirkon Kirkon Ulkomaanapu, Suomen Lähetysseura, Suomen World Vision, Plan International Suomi, Reilu kauppa, Suomen YMCA, Fingo. Huom! Kymmenet suomalaiset järjestöt toimivat kehitysyhteistyön parissa. Tässä on mainittu niistä vain muutamia.
- Muita toimijoita: ulkoministeriö, Opetusalan kehitysyhteistyön osaamiskeskus (FinCEED), yliopistot ja ylioppilaskunnat, mm. Itä-Suomen yliopisto, Maailman kauppajärjestö (WTO)
Moni taho seuraa kestävän kehityksen tavoitteiden tilannetta Suomessa:
- Tilastokeskus kerää tietoa kestävän kehityksen tilanteesta Suomessa hyödyntäen globaaleja indikaattoreita. Selvitä täältä millä indikaattoreilla tavoitteen 16 edistymistä seurataan! Tiedon löytäminen vaatii hiukan klikkailua. Mene sivun alareunaan kohtaan Kestävän kehityksen YK-indikaattorit -> Kestävän kehityksen YK-indikaattorit 1990-2023
- Globaalien indikaattorien seurannan perusteella julkaistaan raportti 4-5 vuoden välein. Viimeisin raportti on vuodelta 2020 ja seuraava julkaistaan vuonna 2025.
- Valtioneuvoston kanslia seuraa kansallista kestävän kehityksen strategian etenemistä. Tieto kootaan seuranta-artikkeleihin.
- Valtionkonttori tekee vuosittain koonnin ministeriöiden, virastojen ja valtion laitosten vastuullisuusraporteista. Vuoden 2021 raportissa kuvataan erityisen selkeästi, miten valtion eri organisaatiot ajattelevat itse toteuttavansa Agenda-tavoitteita. Katso raportin sivulta 34, mitkä organisaatiot edistävät tavoitetta 17, mitä tavoitteen edistämiseksi on tehty ja mitä mittareita käytettiin!
Tavoitteeseen liittyvät teemapäivät
Kestävää kehitystä voi käsitellä esimerkiksi aiheeseen sopivina kansainvälisinä tai eri tahojen lanseeraamina teemapäivinä, kansallisina liputuspäivinä tai kun aihe on muuten runsaasti esillä esim. mediassa.
- World NGO Day, 27.2.
- Kansainvälinen rauhanomaisen yhteiselon päivä, 16.5.
- Maailman telekommunikaatio- ja tietoyhteiskuntapäivä, 17.5.
- Kansainvälinen parlamentarismin päivä, 30.6.
- Kansainvälinen etelä-etelä -yhteistyön päivä, 12.9.
- Kansainvälinen kehitystiedotuksen päivä, 24.10.
- Maailman tiedepäivä rauhan ja kehityksen hyväksi, 10.11.
Vinkki! Useisiin teemapäiviin sopivia opetusvinkkejä löydät Rauhankasvatusinsituutin teemapäiväsivulta.
Tavoite opetuksessa
Kehitysyhteistyötä ei käsitteenä mainita opetussuunnitelmissa, mutta kansainvälistä yhteistyötä ja kumppanuuksia käsitellään opetuksessa esimerkiksi yhteiskuntaopin, historian, katsomusaineiden ja maantieteen opetuksessa.
Laaja-alaisen osaamisen tavoitteista yhteistyö ja kumppanuus liittyy peruskoulussa ainakin tavoitteeseen Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen (L7). Lukiossa ne liittyvät tavoitteisiin Yhteiskunnallinen osaaminen sekä Globaali- ja kulttuuriosaaminen.
Tehtäviä aiheen käsittelyyn
Tästä osiosta löydät erilaisia tehtäviä, joita voit hyödyntää vaikkapa kouluissa, oppilaitoksissa ja nuorisotyössä. Tehtävät on suunnattu nuorille, mutta ne sopivat myös aikuisryhmille.
1) Yhteistyö ja kumppanuus – videotehtävä ja alatavoitteisiin tutustuminen
a) Katso Agenda-tavoitetta esittelevä video (2:28) ja vastaa kysymyksiin:
- Millä tavoin valtioita usein jaotellaan?
- Mitä tarkoittaa maailmankauppa?
- Miksi kaikki valtiot eivät ole tasavertaisia kansainvälisessä kaupankäynnissä ja politiikassa?
- Miksi valtioiden välinen yhteistyö on tärkeää?
b) Tutustu tavoitteen 17 alatavoitteesiin. Valitse niistä kolme, jotka tuntuvat sinusta kaikkein tärkeimmiltä.
Tehtävä on tehty Toivoa ja toimintaa -hankkeessa.
2) Sanojen valta -pohdintatehtävät
Sanat ja käsitteet jakavat maailmaa lokeroihin ja muovaavat käsitystämme siitä. Termeihin sisältyvät vahvat mielikuvat vaikuttavat myös käsityksiimme eri maista.
a) Kehitysmaa vai teollisuusmaa? Lukekaa oheinen teksti. Valitkaa jokin siinä esiintyvä käsite, ja pohtikaa vähintään yksi perustelu puolesta ja vastaan, miksi käsitettä mielestänne kannattaa ja ei kannata käyttää.
Tehtävän on tehnyt Nuorten Akatemia. Löydät sen Seppo-alustalla toimivasta Matkalla taloudelliseen tasa-arvoon -oppimispelistä. Digitaalisen pelin voi tilata maksutta käyttöönsä https://nuortenakatemia.fi/opettajille-ohjaajille/oppimispelit-ja-kouluvierailut/. Et tarvitse erillistä Seppo-lisenssiä pelin ohjaamiseen.
b) Kehitysapu vai kehitysyhteistyö? Keskustelkaa yhdessä, millaisia mielikuvia teille tulee sanoista ”kehitysapu” ja ”kehitysyhteistyö”. Pohtikaa, miksi ”kehitysyhteistyö” on nykyisin suositeltavampi sana käyttää kuin ”kehitysapu”?
Tehtävä on osa ulkoministeriön julkaiseman Maailma 2030 -sivuston Mitä kehitysyhteistyö on? -sivun materiaaleja. Sivulta löydät aiheesta paljon lisää tietoa ja tehtäviä!
3) Kestävämpää maailmaa kehitysyhteistyöllä – tiedonhakutehtävä
Tehtävässä tutustutaan kehitysyhteistyötä tekevien järjestöjen toimintaan. Agenda 2030 -tavoitteen 17 yksi osa-alue on kehitysyhteistyön kumppanuuksien vahvistaminen. Suomessa monet kristilliselle arvopohjalle toimintansa perustavat järjestöt tekevät kehitysyhteistyötä eri puolilla maailmaa.
Ohje: Luokka jaetaan viiteen pienryhmään. Jokainen ryhmä tutustuu yhteen esimerkiksi seuraavista järjestöistä:
- Kirkon Kirkon Ulkomaanapu
- Suomen Lähetysseura
- Suomen World Vision
- Plan International Suomi
- Reilu kauppa ry
Selvittäkää kustakin järjestöstä ainakin seuraavat asiat:
- Millaista työtä järjestö tekee?
- Miten järjestö pyrkii edistämään kestävää kehitystä? Voitte tarvittaessa käyttää apuna Agenda 2030 -tavoiteruudukkoa.
- Missä maissa järjestö esimerkiksi toimii?
- Mikä on järjestön suhde uskontoon ja kirkkokuntiin? Mihin?
- Millä tavoin kuka vain voi tukea järjestön toimintaa tai osallistua siihen?
- Tutustukaa lisäksi ainakin yhteen projektiin tai hankkeeseen, jossa järjestö on mukana. Mitä siinä tehdään ja missä se toimii?
Lopuksi: Pienryhmät esittelevät järjestöt muulle luokalle.
Tehtävä on tehty Toivoa ja toimintaa -hankkeessa.
4) Tutkimusmatka kehitysyhteistyöhön -peli
Suomen kehitysyhteistyön avulla miljoonilla ihmisillä on mahdollisuus parempaan elämään. Mutta millaista on Suomen kehitysyhteistyö? Ja miten se liittyy kestävään kehitykseen ja Agenda 2030 -tavoitteisiin?
Kestävän kehityksen tutkimusmatka -peli on interaktiivinen oppimisen kokonaisuus, jonka avulla toisen asteen opiskelijat tutustuvat Suomen kestävän kehitykseen eteen tekemään työhön globaalisti.
Peli toimii Seppo-alustalla. Oppilaat pelaavat peliä omilla tableteilla, mobiililaitteillaan tai tietokoneilla. Peliohjaajana toimii opettaja. Ulkoministeriön mobiilipelit ovat kouluille, opettajille ja muille nuorten ryhmille maksuttomia, eikä pelaajalla tai pelin ohjaajalla tarvitse olla valmiiksi Seppo-lisenssiä.
Kesto: noin 15 minuuttia
Kohderyhmä: toisen asteen opiskelijat
Kielet: suomi, ruotsi ja englanti
Pelin on julkaissut ulkoministeriö. Lisätietoja ja ohjeita pelin pelaamiseen löydät Maailma 2030 -verkkosivustolta.
5) Köyhien alueen kouluja kehitetään Ugandassa – videotehtävä
Ugandassa köyhillä alueilla opettajien koulutus ja työolot ovat usein heikkoja ja lapset jäävät usein pois koulusta. Nenäpäivän keräämillä varoilla Kirkon ulkomaanapu tukee Mubenden alueella heikoimmin menestyviä kouluja ja on auttanut kehittämään koulutusta. Oppimistulokset ovat parantuneet.
Katsokaa tämä video (kesto 5 min.) ja vastatkaa Yle Tripletin aiheeseen liittyviin kysymyksiin.
- KATSO VIDEO: Miten Nenäpäivän tuki on muuttanut kouluja Ugandassa?
- POHDI: Miksi jotkut ugandalaiset vanhemmat ovat laittaneet lapsensa mieluummin töihin kuin kouluun?
- MÄÄRITTELE JA POHDI: Mitä tarkoittaa kehitysmaa? Mitä sinulle tulee mieleen sanasta? Sopiiko videolla kerrottu ja näkyvä mielikuviisi kehitysmaista?
Tehtävän on toteuttanut Yle Triplet. Yle Triplet auttaa kytkemään ajankohtaiset asiat osaksi opetusta Ylen uutisvideoiden avulla. Tripletissä on tuhansia videoita. Jokaiseen niistä on tehty taustamateriaali ja tehtävät opettajien ja oppijoiden käyttöön. Vastauksia, tehtävän teemaan liittyvän tietovisan ja lisää aiheeseen liittyviä tehtäviä löydät kirjautumalla sisään Yle Triplettiin.
6) Yhteistyön voimaa – artikkelitehtävä
- Lue seuraavat Voima-lehdessä ilmestyneet artikkelit, joissa käsitellään yhteistyön voimaa eri tavoin:
- Pohdi millaisia oivalluksia artikkelit sinussa herättävät. Kerää artikkeleista 5 kiinnostavaa faktaa, näkökulmaa tai oivallusta.
- Jakautukaa pareihin. Vertaile keräämisiä näkökulmia parin kanssa. Valitsitteko samoja vai eri näkökulmia? Miksi pidätte valitsemianne näkökulmia kiinnostavina?
Tehtävä on tehty Toivoa ja toimintaa -hankkeessa.
Kiinnostavaa lisämateriaalia
Tutustu ainakin näihin:
- Kehitysmaa vai teollisuusmaa – mitä ongelmia käsitteisiin sisältyy? Nuorten Akatemian käsitteisiin liittyvä infolehtinen.
- Mitä kehitysyhteistyö on? – ulkoministeriön opetusmateriaalisivu.
- Suomen kehitysyhteistyön tuloksia on koottu ulkoministeriön sivulle.
Materiaaleja Globaalikasvatus.fissä:
Globaalikasvatuksen vinkkipankista löytyy lukuisia ideoita siihen, miten globaalikasvatusta voi toteuttaa käytännössä. Vinkkeihin on koottu järjestöjen tuottamia materiaaleja ja opetusmenetelmiä globaalikasvatuksen teemoista. Tarjolla on myös koulutusvinkkejä ja moneen oppiaineeseen sopivia kouluvierailuja. Vinkkipankkia ja koko globaalikasvatus.fi -verkkosivustoa ylläpitää Fingo.
Materiaaleja MAPPAssa:
MAPPA.fi on hakupalvelu ja jakamisalusta opettajille, kasvattajille ja nuoriso-ohjaajille. Löydät sieltä tuhansia eri toimijoiden materiaaleja, menetelmiä, tapahtumia ja palveluita. Teemoina ovat mm. ympäristökasvatus, kestävyyskasvatus, seikkailukasvatus, tiedekasvatus, kestävyysosaaminen ja tulevaisuustaidot. MAPPA.fi -palvelua ylläpitää Suomen luonto- ja ympäristökoulujen liitto ry.
Alta löydät MAPPAn teemarepun, johon kootut eri tahojen tuottamat materiaalit soveltuvat tavoitteen 17 käsittelyyn.
