Yhteiskunnallinen taide, kriittinen taide, kantaaottava taide, poliittinen taide, aktivistinen taide, artivismi. Taiteella on aina muutettu maailmaa ja vaikutettu yhteiskunnalliseen keskusteluun. Tällä sivulla tehdään lyhyt katsaus maailmaa muuttavaan taiteeseen sekä esitellään muutamia kotimaisia taitelijoita, taitelijaryhmiä, teoksia ja hankkeita. Tarkoituksena on tarjota opettajille, opiskelijoille ja oppilaille inspiraatiota ja lyhyet käytännön ohjeet oman vaikuttavan taiteen tekemiseen yksin tai ryhmässä.
Taiteella on lukuisia tärkeitä rooleja kestävyyskriisin sanoittajana, käsittelijänä, ratkaisijana ja uusien kertomusten luojana mm. kuvataiteen, kirjallisuuden, teatterin, musiikin ja tanssin keinoin. Tällä sivulla keskitytään pääasiassa kuvataiteen keinoihin, mutta mukana on myös monipuolinen lista erilaisista taideteoksista ja projekteista eri taiteenaloilta. Lukemisen taustamusiikiksi voit laittaa vaikkapa Maustetyttöjen kappaleen Ne tulivat isäni maalle tai Palefacen Miten historiaa luetaan? -kappaleen.
Taustaa, joka kannattaa lukea
Taiteen kentällä käydään moniäänistä keskustelua vaikuttavan taiteen teemoista. Saako taiteella olla päämääränä sen kokijan ajatteluun ja mielipiteisiin vaikuttaminen? Yksinkertaistuuko taide liikaa, jos sen tavoitteena on ihmisiin vaikuttaminen? Vai pitäisikö taide nähdä jopa ennen kaikkea aktiivisena yhteiskunnallisen tai poliittisen vaikuttamisen välineenä?
Tässä tekstissä näkökulmana on se, että taiteen keinoin voidaan vaikuttaa yhteiskuntaan monin tavoin. Kaiken taiteen ei tarvitse suuntautua yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Kestävyyshaasteet jatkavat maailmassa kuitenkin vain kasvamistaan ja koska taiteilijalla on mahdollisuus vaikuttaa, on hänellä myös tapoja ja velvollisuus yrittää ratkoa ongelmia siinä missä kaikilla muillakin ihmisillä. Ihmiskunnalla ei ole varaa olla käyttämättä myös taidetta kestävyyskriisin ratkaisuna.
Käytämme tässä tekstissä termiä vaikuttava taide sateenvarjokäsitteenä monenlaisille taiteellisille yhteiskunnallisen vaikuttamisen tavoille, vaikka termi ei ole taidekentällä kovin laajassa käytössä. Valmiiden vastausten sijaan tekstissä esitetään paljon kysymyksiä. Tavoitteena ei ole tarjota kattavaa tietopakettia vaikuttavan taiteen laajasta kokonaisuudesta vaan herätellä kiinnostusta syventymään aiheeseen tarkemmin. Sitä varten sivun lopusta löytyy laaja lisälukemisto.
Miten taiteella vaikutetaan?
Taiteesta on vaikea puhua yhtenä kokonaisuutena. Taide pitää sisällään hyvin monenlaisia viestinnän, vaikuttamisen ja ajatusten herättelyn välineitä: elo- ja valokuvat, julisteet, sarjakuvat, tanssi, maalaustaide, installaatiot, grafiikka, performanssit, runous ja muu kaunokirjallisuus vain muutamia mainitaksemme. Taiteen keinoilla on siis monenlaisia mahdollisuuksia tuottaa yhteiskunnallista muutosta ja nostaa asioita keskusteluun uusista näkökulmista konkreettisemmin tai abstraktimmin ja pienemmässä tai suuremmassa mittakaavassa. Usein taiteen keinot eroavat politiikan, journalismin tai aktivismin keinoista niitä täydentäen tai kyseenalaistaen. Toisinaan eri toimijoiden keinot voivat kuitenkin olla myös hyvin samankaltaisia.
Taiteessa on aina mukana yhteiskunnallinen näkökulma, halusipa taiteilija sitä tai ei. Myös yhteiskunnallisuuden kieltäminen on eräänlainen kannanotto. Vaikuttavan taiteen lähtökohtana voi olla esimerkiksi halu herättää keskustelua ja nostaa esiin epäkohtia. Taiteella voidaan myös pyrkiä vaikuttamaan näihin epäkohtiin, ottaa kantaa tai tehdä ehdotuksia parempaan tulevaisuuteen. Taide voi paljastaa ja kannustaa kyseenalaistamaan vallitsevia valtarakenteita. Samalla taiteen keinoin voidaan tehdä myös syvällisempää pohdintaa ihmisyydestä ja siihen liittyvästä vastuusta ja tarkoituksesta.
Taiteen avulla voidaan visualisoida, konkretisoida ja elävöittää tietoa, jota on muuten vaikea hahmottaa. Taide voi olla dokumentaarista, ja sen avulla voidaan nostaa esiin yksilöiden todellisia tarinoita ja tehdä näkymättömästä näkyvää. Yhtä hyvin taiteessa voidaan muuntaa todellisuutta vaikkapa pelkistämällä sitä voimakkaasti, jotta saadaan kaivettua esiin katsojan tai osallistujan tunnekokemus. Taide voi myös vapaasti yhdistellä faktaa ja fiktiota. Hienovaraisemman viestinnän ohella suoran toiminnan keinot, kuten graffitit voi nähdä osana vaikuttavaa taidetta.
Siinä missä aktivismilla yritetään usein vaikuttaa suoraan yhteiskuntaan, kohdistuu taiteen suorin vaikutusmahdollisuus monen mielestä yksilöiden kokemusmaailmaan ja ajatuksiin – ja vasta sitä kautta maailmaan. Taide ei siis muuta maailmaa yksin, vaan se tarvitsee yleisön. Muutos syntyy sitä kautta, että taide tuottaa ihmisille aisti- ja tunnekokemuksia, joista syntyy uusia merkityksiä. Taideteos saattaa myös rohkaista katsojaa olemaan eri mieltä tai toimimaan asioiden puolesta. Parhaassa tapauksessa näyttelykäynti voi muuttaa ihmisen ajattelua ja tunnekokemuksia laajemmaksi ja monipuolisemmaksi, ja tarjota keinoja myös omaan vaikuttamiseen. Ihmiset muuttavat maailmaa, ehkä koettuaan vaikuttavaa taidetta.
Taideperustaisen toiminnan avulla voidaan tuottaa tietoutta ympäröivästä todellisuudesta, ei pelkästään taiteen sisäisistä ilmiöistä. Tavoitteena voi olla esimerkiksi jonkin kulttuurisen käytännön kriittinen havainnoiminen ja sen rakenteen näkyväksi tekeminen. Kriittinen kulttuurinlukutaito on välttämätön tunnistettaessa meihin syvälle juurtuneita kulttuurisia rakenteita – arvojamme, toimintamallejamme ja ajatuksiamme, jotka ovat myös johtaneet maapallon ja ihmiskunnan nykyisiin ongelmiin. Tällä tavalla on mahdollisuus vaikuttaa yhteiskunnan ja kasvatuksen arvoihin ja päämääriin. Esimerkiksi taidetempaukset, taideaktivismi tai yhteisötaiteen keinot voivat opettaa erään mahdollisen tavan vaikuttaa ympäristöihin paikallisella tasolla.
Mikä erottaa taiteen aktivismista?
Taide ja aktivismi eivät ole yksittäisiä saarekkeita irrallaan muusta yhteiskunnasta, vaan tärkeitä kokonaisuuden osia. Usein aktivismilla tarkoitetaan reagoimista ja vaikuttamista yhteiskunnassa vallitseviin epäoikeudenmukaisuuksiin. Ongelmat voivat olla ajankohtaisia ja/tai pitkäaikaisia. Taiteen suhteen voidaan ajatella, että juuri taiteilijan herkkyys tunnistaa ongelmat yhteiskunnassa ja taito tuoda ne näkyväksi ovat ne ominaisuudet, jotka osoittavat taiteilijan paikan yhteiskunnassa.
Mutta missä menee taiteen ja aktivismin raja? Mitä aktivismi voi tarkoittaa taiteilijan työn kontekstissa? Voiko taide olla myös aktivismia ja taiteilijat aktivisteja? Entä onko taide taidetta, jos sitä tekee taiteilijan sijaan aktivisti? Tuleeko aktivismista taidetta, jos sitä esitellään galleriassa tai museossa? Entä pelkistyykö taide aktivismiksi, jos se on esillä vain esimerkiksi mielenosoituksessa?
Kysymyksiin on varmasti monenlaisia vastauksia riippuen siitä, keneltä niitä kysytään. Taide voidaan nähdä pelkästään itseisarvoisena, taiteena taiteen takia. Toisaalta taiteen voi yhtä hyvin nähdä työkaluna, jonka tarkoitus on muuttaa näkijänsä ja kokijansa ajatukset, ehkä jopa maailmaa. Esimerkiksi Galleria Sinnessä esillä olleen Rajanveto -näyttelyn esittelytekstissä sanottiin, että näyttelyn teosten määritteleminen puhtaasti taiteeksi tai aktivismiksi olisi virhe: teokset voivat olla yhtä aikaa sekä taidetta että aktivismia, eivätkä nämä näkökulmat himmennä toisiaan.
Aktivistisen taiteen määritelmän mukaan taiteellisen työn tavoitteena on vaikuttaminen ja yhteiskunnallinen muutos. Menetelmänä voi olla esimerkiksi aktivismista lainattu suora toiminta. Aktivistinen taiteilija voi osallistua aktivistien toimintaan taidemaailmasta käsin tai siirtyä aktivismin kentältä taiteen maailmaan. Aktivistisesta taiteesta voidaan käyttää myös nimitystä artivismi. Taiteen ja aktivismin rajapinnassa operoi myös kulttuurihäirintä. Sille ominaista on se, että se luo häiriöitä elinympäristöömme ja näin näyttää vilauksen toisenlaisesta maailmasta – tai vähintäänkin muistuttaa, että asioita voi katsoa myös toisin. Käytännössä kulttuurihäirintä voi olla esimerkiksi katutaidetta, performansseja kaupunkitilassa tai vastamainontaa.
Taidetta on ja tulee olla monenlaista, ja se myös määritelmällisesti venyttää omia rajojaan. Tiukat leimat eivät palvele kovin monia. Nykyajan taidekeskustelussa puhutaan mieluummin yhteiskunnallisesta taiteesta kuin poliittisesta taiteesta, koska sana ”poliittinen” liitetään nykyään tiukasti puoluepolitiikkaan ja saatetaan kokea pelottavana. Toisaalta esimerkiksi Pauliina Jokelan tutkimuksen mukaan taiteilija saattaa kokea aktivismiksi määrittelyn jollain tapaa rajoittavana ja marginalisoivana, koska se voi antaa tietynlaisen ennakkokäsityksen taiteilijasta ja jopa kaventaa mahdollisuuksia käydä dialogia yleisön kanssa.
Usein taiteen keinojen ajatellaan olevan hienovaraisempia kuin aktivismissa. Eräs kriittisen taiteen keskeisistä kysymyksistä onkin se, missä menee sopiva julistavuuden raja. Julistavankin teoksen alle voi piiloutua monenlaisia merkityksiä, joita osaavakin katsoja saattaa joutua hiukan hakemaan. Mutta miten onnistua toteuttamaan teos, joka ei ole taiteen tuntijoiden mielestä liian julistava mutta jonka sanoma avautuu myös vähemmän taidetta tunteville? Esimerkiksi monet kuvataitelija Jani Leinosen teokset ovat hyvä esimerkki sellaisista teoksista, jotka vaikuttavat alkuun hyvin julistavilta, mutta ovatkin syvemmin tarkasteltuna paljon kerroksellisempia ja moniulotteisempia.
Unelmia paremmasta maailmasta
“Kuvittelukyvyn vaaliminen on yksi aikamme keskeisistä haasteista. Kun globaalin ympäristökriisin monet merkit ovat viime aikoina purskahtaneet yleiseen tietoisuuteen, tarvitaan tiedon, taidon ja toivon lisäksi kykyä kuvitella maailma ja ihmisen rooli siinä uusiksi.” Näin kirjoittaa tutkijatohtori Sanna Lehtinen Nesslingin säätiön blogissa.
Myös toimittaja Alma Onalin kirjoituksen mukaan taiteessa luotujen utopioiden avulla voidaan kuvitella toisenlaisia mahdollisia maailmoja ja yhteiskuntajärjestelmiä, luoda esimerkkejä kestävästä elämästä sekä herättää kysymyksiä ihmisen ja ympäristön suhteesta. Utopiakysymykset ovat herkkiä, toiveikkaita ja paljastavia – ja ehkä juuri siksi kysymyksinä sieltä vaikeimmasta päästä. Voiko tämä olla syy myös siihen, että taidekentällä dystopiat ovat tälläkin hetkellä paljon suositumpia kuin utopiat?
Parhaassa tapauksessa utopiat voivat antaa toivoa ja voimaa työskennellä paremman maailman puolesta. Ehkä rohkeita askeleita kestävän kehityksen haasteiden ratkaisemiseksi olisi helpompi ottaa, jos tulevaisuudessa näkyisi jotain ponnistelun arvoista. Samalla olisi tärkeää muistaa puhua myös niistä konkreettisista askelista, joilla päästään kohti utopioita. Mitä meidän tulisi tehdä, jotta tulevaisuuden maailma muistuttaisi enemmän mielikuvituksen avulla luomiamme utopioita kuin dystopiaa? Olennaisinta utopioiden kuvittelun pitäisi ehkä olla poliitikoille ja muille sellaisille toimijoille, joilla on eniten päätöksentekovaltaa. Tällä hetkellä utopioita luovat eniten taiteilijat, kirjailijat ja tulevaisuuden tutkijat. Utopioiden luominen ja yhteistyö eri alojen välillä on kuitenkin tärkeä osa yhteiskunnallista muutosta.
Luovuus edellyttää epävarmuuden sietokykyä, joten sitä kehittämällä kuvataidekasvatus voi opettaa luopumaan tutuista ja turvallisista ratkaisuista. Voidaan ajatella, että taiteen tulisi antaa kokemuksia arjen tilanteista, joita ei pystytä suunnitelmallisesti kontrolloimaan ja joissa valmiit ratkaisumallit eivät kelpaakaan. Taiteen kentällä villienkin ideoiden heittely on mahdollista, joten uudenlaisten ratkaisumallien harjoittelu voi olla helpompaa kuin jossakin muualla. Tällaiset tavoitteet toteutuvat hyvin esimerkiksi yhteistötaideprojektien puitteissa sekä erilaisissa taiteen ja tieteen rajapinnalla liikkuvissa projekteissa.
Muotoilu ja arkkitehtuuri ovat avainasemassa tuottamassa konkreettisia ratkaisuja kestävämpään elämäntapaan, kuten ilmastoratkaisuihin. Insinööritaidon ohella teolliset muotoilijat ovat olleet merkittävässä roolissa kehittämässä esimerkiksi tuulimyllyjä vuosisadan takaisista lautarakenteista nykyiseen tehokkuuteensa ja julkisia kulkuneuvoja entistä houkuttelevammiksi liikkumisen välineiksi. Myös asuminen ja rakentaminen lisäävät kasvihuonekaasupäästöjen merkittävästi. Onneksi kestävän suunnittelun ja muotoilun avulla voi hillitä ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia. Esimerkiksi arkkitehdit tekevätkin tärkeää työtä suunnitellessaan rakennuksia, jotka kuluttavat entistä vähemmän energiaa (tai jopa tuottavat sitä) ja jotka kestävät tulevaisuuden äärevämpiä sääoloja.
Vaikuttava taide ja taiteilijat
Seuraavassa esitellään muutamia kotimaisia (suomalaisia ja saamelaisia) teossarjoja, taitelijoita ja taitelijaryhmiä, jotka ovat muuttaneet maailmaa. Listauksen tarkoituksena on tutustuttaa sinut muutamiin teoksiin ja ehkä antaa inspiraatiota oman taiteesi tekemiseen.
Agenda – Art 2030 avaa kestävän kehityksen tavoitteita
Agenda – Art 2030 -teossarjan 17 monitaiteista teosta esitettiin Töölönlahden ympäristössä Helsingissä lokakuussa 2020. Kukin teos avasi yhtä tai useampaa (jotkut jopa kaikkia) kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda 2030:n tavoitetta. Mukana oli tanssia, kuvataidetta, keramiikkaa, valokuvia, grafiikkaa, performanssia, videotaidetta, tekstiilitaidetta, yhteisötaidetta, vuorovaikutustaidetta, ympäristötaidetta, biotaidetta, laulua, itkua, kirjeenvaihtoa, puheita, rituaalirunoutta ja mielenilmaus. Mukana oli yhteensä 27 taitelijaa. Teossarjan ideoi, kuratoi ja tuotti kuvataiteilija, valokuvaaja Marika Tomu Kaipainen. Sarja oli osa Suomen YK-liiton juhlatapahtumia YK:n täyttäessä 75 vuotta.
Teokset esitellään tapahtuman verkkosivulla, ja kunkin yhteydessä kerrotaan, miten teos liittyy kestävän kehityksen tavoitteisiin. Lue lisää: https://www.agenda-art-2030.com/
Tiedemaalauksia Helsingin kaduilla
Helsingin yliopiston Ilmakehätieteiden keskuksen tutkijat tekivät ilmastotieteestä katutaidetta yhdessä Helsinki Urban Art -yhdistyksen taiteilijoiden kanssa kesällä 2019. Ennen maalaamista tutkijat ja taiteilijat suunnittelivat yhteisissä työpajoissa, mitä kuvissa näytetään ja sanotaan. Ideana oli kääntää ilmastotieteen numerodataa suurelle yleisölle helpommin ymmärrettävään muotoon. Maalausten avulla numerot tuotiin osaksi alueen asukkaiden ja viereisen Linnanmäen huvipuiston kävijöiden arkiympäristöä. Teokset toteutettiin yhteistyössä stencil-tekniikalla taiteilijoiden tekemien sabluunoiden avulla. Yhteistyönä maalattiin muraali ja useita sähkökaappeja Helsingin Alppilaan.
Lue lisää: Tiede muuttuu taiteeksi Helsingin kaduille (Helsingin yliopisto)
https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/luonnontieteet/tiede-muuttuu-taiteeksi-helsingin-kaduille
Rajanveto-ryhmänäyttely vastusti Jäämeren rataa
Helsinkiläisessä Galleria Sinnessä oli syksyllä 2020 esillä Rájágeassin ı Rajanveto -näyttely, johon koottiin monipuolisia teoksia saamelaisilta ja suomalaisilta taiteilijoilta ja aktivisteilta. Tekijöinä olivat runoilija Niillas Holmberg, taideaktivisti-kollektiivi Suohpanterror, taiteilijat Jenni Laiti ja Outi Pieski, valokuvaaja Jonne Sippola sekä kulttuurihäirintää ja tiedeviestintää tekevä Häiriköt-päämaja. Näyttelyssä esiteltiin mm. valokuvia mielenosoituksesta, julisteita ja Afrikan tähteä muistuttava lautapeli Lapin hippu (2020), jota pelatessa galleriavieras sai perehdytyksen kolonialistiseen Suomeen. Teosten yhteinen nimittävä tekijä oli Jäämeren radan vastustaminen ja radan vaikutukset Saamenmaalle ja saamelaisten elämään.
Lue lisää:
– Aktivistinen saamelaistaide tähtää muutokseen – Rajanveto-ryhmänäyttely Galleria Sinnessä on nykyartivismia (Helsingin Sanomat) https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000006621321.html
– Rajanveto. Saamelaista nykytaidetta ja aktivismia (Galleria Sinne) http://sinne.proartibus.fi/fi/event/rajanveto/. (Sivu ei ole enää katseltavissa netissä)
– Nykytaide ja aktivismi kulkevat käsi kädessä saamelaisten oikeuksia ajettaessa – uusi näyttely kokoaa tekijät yhteen (Voima.fi) https://voima.fi/artikkeli/2020/nykytaide-ja-aktivismi-kulkevat-kasi-kadessa-saamelaisten-oikeuksia-ajettaessa-uusi-nayttely-kokoaa-tekijat-yhteen/
#visvalerssi tarjoilee ristiriitaisia ajatuksia makkarasta
Visvalerssi-projektissaan taitelija Marko Ylitalo kuvasi kolmen vuoden ajan työpaikkaruokalan yhtä suosikkiruokaa, eli makkaraa. Groteskeissa valokuvissa tuttu ja tavallinen ruokalaji saattaa herättää uudenlaisia ajatuksia. Valokuvat olivat esillä helsinkiläisessä galleriassa vuonna 2017, ja Ylitalo on jatkanut kuvasarjaa sen jälkeenkin. Kuvat löytyvät hänen instagram-tililtään (@make_with_attitude).
Lue lisää: Lerssi on murhaa (voima.fi) https://voima.fi/artikkeli/2017/lerssi-on-murhaa/
Tottelemattomuuskoulussa opeteltiin aktivismia
Talvella 2015–2016 Kiasmassa oli esillä Jani Leinosen näyttely, joka kulki nimellä Tottelemattomuuskoulu. Näyttely oli katsaus taiteilijan siihen astiseen tuotantoon, ja sen keskeisessä osassa oli Tottelemattomuuskoulu-teos. Teoksessa Kiasmaan järjestettiin koulu, jossa opettajina toimivat eri alojen aktivistit, mm. muusikko Paleface ja nykyinen opetusministeri Li Andersson. Näyttelyn tavoitteena oli saada kävijät kyseenalaistamaan taiteen, politiikan ja koulumaailman rakenteita ja toimintatapoja.
Vastamainonnan elementit ovat tärkeä osa Leinosen teoksia, ja hän on käyttänyt useissa teoksissaan erilaisia brändihahmoja, kuten Ronald McDonaldia ja Elovena-tyttöä. ”Tuotteilla ja niitä edustavilla brändeillä on hirveän iso osa elämässämme, siksi niitä on kiinnostava käyttää taiteessa, ja ottaa niitä taiteen käyttöön ja kertoa niillä omia tarinoita, sellaisia, mitä yritykset eivät kerro,” Leinonen toteaa näyttelyn esittelytekstissä.
Lue lisää: https://kiasma.fi/nayttelyt/jani-leinonen/
Makupaloja eri taiteen aloilta
Seuraavassa on esitetty vielä joitakin makupaloja vaikuttavaan taiteeseen joiltakin taiteen aloilta. Listaus ei ole mitenkään kattava mutta antaa jonkinlaisen kuvan siitä, että taiteen kentällä vaikutetaan kestävän kehityksen kysymyksiin hyvin monipuolisesti. Toivottavasti nautit näiden elämysten äärellä ja ajattelusi laajenee!
Jos haluaisit listalle lisättävän vielä jotain, voit olla yhteydessä Toivoa ja toimintaa -hankkeen koordinaattori Pinja Sipariin (pinja.sipari (at) bmol.fi).
Musiikki:
– Viitasen Piia: Meidän jälkeemme hiljaisuus
– Maustetytöt: Ne tulivat isäni maalle
– Paleface: Miten historiaa luetaan?
– Antti Tuisku: Minun Suomeni
– Maija Vilkkumaa: Kaivopuiston jää
– Ilmastoaiheista pop-musiikki on listattu Open ilmasto-oppaaseen (tehtävä 3)
– Sinfonia Lahti näyttää suuntaa kulttuurialalle muuttamalla toimintaansa hiilineutraaliksi
– Vaskivuoren lukion kamarikuoron Pelottomien riemulaulu -musiikkivideo
– Kaisaniemen koulun musiikkiluokka 5C teki ilmasto- ja ympäristöasioista kertovan levyn
– Biolapset -yhtye räppää ilmastonmuutoksesta. Ota pallosta kiinni -esitys nähtiin Linnan juhlissa vuonna 2020.
Konsertit:
– Outi Tarkiaisen orkesteriteos Jään lauluja Suomen säveltäjien 75 -vuotisjuhlakonsertissa
– Climate Aid Finland -konsertti järjestettiin vuonna 2019. Se oli monitaiteellinen kokemus ilmastonmuutoksesta. 150 vapaaehtoisen orkesterisoittajan ja kuorolaisen joukkueessa kohtasivat ammattimuusikot ja heidän oppilaansa. Ideana oli, että musiikki on yhteistyön ja yhteisön voimaa – ja pystymme myös suurempiin ilmastotekoihin yhdessä. Konsertin tunnelmia voi katsoa kiitosvideolta tai konsertin osana esitetyltä Minä suojelen sinua kaikelta -musiikkivideolta.
– Koululaisooppera Lähde sai ensi-iltansa Suomen kansallisoopperassa maaliskuussa 2021. Se painottaa ajankohtaisia kysymyksiä: ajattelemmeko tulevia sukupolvia vai teemmekö peruuttamatonta tuhoa?
Esitystaide:
– RAKKAUDESTA – sanasto tuleville vuosikymmenille on esitystaideteos ja tulevaisuuden sanasto. Työryhmä on itse kirjoittanut ja pyytänyt tutkijoita ja runoilijoita luomaan sanoja, joita ei vielä ole, mutta joita kenties tulevina vuosikymmeninä tarvitaan. Sanat on koottu avoimeen Utopedia-sanastoon.
– Ilmastokirkko on uskonnollisesti sitoutumaton esitystaideprojekti ja löyhä kollektiivi, joka tutkii ekologisen kriisin ja pyhän suhdetta. Projektin ovat käynnistäneet näyttelijä-esitystaiteilija Laura Marleena Halonen ja dramaturgi Ronja Louhivuori.
– 100 % Cotton – iholla ja kaukana -teatteriesitys Kansallisteatterin Omapohjassa
Tanssi:
– Keisarinnan uudet vaatteet -teoksen oheen tehtiin valokuvanäyttely esityksen asuista, vaatteista ja vastuullisesta kuluttamisesta. Teoksen toteutti Willman Dance Company, jossa tanssijoiden puvut tehdään kierrätysmateriaaleista.
Performanssit:
– Elokapinan veriprikaati (tässä tietoa englanniksi, mutta toimintaa on Suomessa em. nimellä)
– The Center for Political Beauty
– Zombiperformanssi, josta tehtiin kuvitteellisen Shop till you Drop Dead -elokuvan traileri. Kokonaisuudesta voi lukea lisää täältä.
Festivaalit:
– Mustarindan Jäkäläfest (2020), jonka monitaiteiset teokset löytyvät verkosta
– Vuosittain järjestettävä, ekologisiin kysymyksiin keskittyvä Ärjän taidefestivaali
– Helsinki Biennaali 2021
– Uuden musiikin lokakuu 2020. Festivaalin esityksiä voi katsella festivaalin YouTube -kanavalta.
Craftivismi:
– Tutustu käsityötaiteen ja aktivismin yhdistelmään esimerkiksi Politiikasta-lehden Poliittisia pistoja: mitä on käsityöaktivismi? -artikkelin, kuvien ja podcastin kautta
– Lanka palaa -kollektiivin teokset Instagramissa
5 askelta oman teoksen luomiseen
Kovin tarkkaa ohjetta vaikuttavan taideteoksen tekemiseen ei oikein voi antaa. Tässä on kuitenkin joitakin yleisiä vinkkejä prosessin varrelle.
- Valitse asia, johon haluat vaikuttaa. Jos sinulla ei heti ole mielessä ongelmaa tai unelmaa, johon haluat vaikuttaa tai jota haluat ratkoa, puolustaa tai vahvistaa, voit käyttää pohtimisen apuna esimerkiksi Toivoa ja toimintaa -sivuston kestävästä kehityksestä kertovia materiaaleja.
- Valitse menetelmä ja välineet, joilla haluat teoksen toteuttaa. Haluatko esimerkiksi piirtää, maalata, virkata, tehdä vastamainoksen, huovuttaa, nikkaroida, valokuvata, tanssia tai tehdä laulun? Vain maailma on rajana toteutustekniikkaa valitessasi!
- Mieti, millä keinoilla sanomasi herättää eniten ajatuksia tai tulee parhaiten ymmärretyksi.
- Do it! Toteuta teoksesi. Varaa toteutukseen riittävästi aikaa.
- Päätä missä ja milloin esittelet teoksesi. Taiteesi voi muuttaa maailmaa vain silloin, jos muut näkevät ja/tai kuulevat sen! Onko levityskanavasi Instagram, YouTube, koulun seinät, näyttely paikallisessa kahvilassa tai kirjastossa, vai jotain ihan muuta? Varsinkin esittävän taiteen ja performanssien aika ja paikka ovat yleensä hyvin rajallisia, on tärkeä valita myös tapa dokumentoida toiminta. Kuka voisi valokuvata tai videoida tapahtuman?
Lähteet ja linkit kootusti + lisälukemista
Ympäristödialogeja: Taide ympäristökriisin käsittelijänä
https://www.ymparistotiedonfoorumi.fi/ymparistodialogeja-taide-ymparistokriisin-kasittelijana/
Minä väitän: Tarvitsemme taidetta ympäristökriisin käsittelemiseen (Sanna Lehtinen, Nesslingin säätiön blogi
https://www.nessling.fi/blogi/tarvitsemme-taidetta-ymparistokriisin-kasittelemiseen/
Lontoon keskustelut: Voiko taide muuttaa maailmaa (Yle)
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/10/10/lontoon-keskustelut-voiko-taide-muuttaa-maailmaa-talk-art-how-can-art-change
Taide ottaa kantaa kestävän kehityksen tavoitteisiin tällä viikolla Helsingissä – ”Ihmiset eivät ole vain kestävyyskriisin synnyttäjiä vaan myös ratkaisijoita”
https://www.maailma.net/uutiset/taide-ottaa-kantaa-kestavan-kehityksen-tavoitteisiin-talla-viikolla-helsingissa-ihmiset
Ilmastonmuutos kuvataiteen opetuksessa (Open ilmasto-opas)
https://openilmasto-opas.fi/kuvataide/
Vastuullinen ruoka kuvataiteen opetuksessa (Open ruokaopas)
https://openruokaopas.fi/kuvataide/
Uneksi minulle parempi maailma (Alma Onali / Hyvän sään aikana)
https://hyvansaanaikana.fi/uneksi-minulle-parempi-maailma/
Taide innostaa toimintaan (Sanna Rekola / globaalikasvatus.fi)
https://www.globaalikasvatus.fi/blogit-ja-artikkelit/blogit/taide-innostaa-toimintaan
Kantaaottava taide ja taiteilijuus – uhka vai mahdollisuus (Heidi Elisabeth Hänninen/ lopputyö/ Kuvataideakatemia, 2016). https://taju.uniarts.fi/handle/10024/6270
Taiteilija, aktivisti? Miten taiteella voi vaikuttaa? (Pauliina Jokela, lopputyö, Aalto-yliopisto / Taiteen laitos). https://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/29485
Taiteen toimiva työkalupakki (Kiasma-lehti 2003). http://kiasma.fi/kiasma-lehti/20.php?lang=fi&id=2 (Sivu ei ole enää katseltavissa netissä)
Kriittisen taiteen vaikuttavuus. Laura Dahlberg. Saimaan ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö (2016)
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/110408/Dahlberg_Laura.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Eri mieltä – taiteilijat äänessä (Kiasman näyttelyn taiteilijat kertovat lyhyillä videoilla näyttelyssä olleista teoksistaan ja niiden taustoista)
https://www.youtube.com/watch?v=SYyVZdHPoyI&feature=youtu.be&list=PLYLP1fOMaReeNyOQFYqEGx3B8Mq2RJMTO
Eri mieltä. Nykytaiteen toisinajattelijoita -näyttely Kiasmassa
https://kiasma.fi/nayttelyt/eri-mielta/
Helsinki Art Institutions for Equality. http://www.artforequality.fi/
Musiikki muutosvoimana. Aktivistisen musiikintutkimuksen manifesti. Sini Mononen ja Susanna Välimäki (toim.). Tutkimusyhdistys Suoni ry, Helsinki (2018).
https://static1.squarespace.com/static/5b0424703917ee9417d3f86e/t/5c10a381032be4e801962185/1544594340919/Musiikki_muutosvoimana.pdf
Ecoscenography. ecoscenography.com / Tanja Beer
https://ecoscenography.com/2022/03/10/ecoscenography-q-a/
Beautiful Rising (luovasta aktivismista). https://beautifulrising.org/. (Sivu ei ole enää katseltavissa netissä)
John Jordan on Creative Activism / Laboratory of Insurrectionary Imagination
https://youtu.be/WPQ2MyLwiJI
Kenen ääni kuuluu – artivismi tukemassa toipumisorientaatiokulttuuria mielenterveystoipujien parissa (Mikael Mansikkala, Talk TURKU AMK)
https://talk.turkuamk.fi/taide/kenen-aani-kuuluu-artivismi-tukemassa-toipumisorientaatiokulttuuria-mielenterveystoipujien-parissa/
Häiriköt-päämajan kotisivu: https://hairikot.voima.fi/ ja Facebook-sivu: www.facebook.com/Hairikot
Häiriköt – Kulttuurihäirinnän aakkoset / Tamminen, Jari (2013) Into kustannus
Korso valittaa / KUVIS – vaikuttavia kuvataidetehtäviä Ruusuvuoren koulusta
Taidepolkuja ympäristöempatiaan -menetelmäopas (Anna Kuoppamäki, Maami Snellman ja Maarit Myllynen, 2020)
