Kuva: Akson / Unsplash
Järjestämällä paneelikeskustelun voidaan vaikuttaa varsinkin keskustelun yleisöön tarjoamalla heille tietoa, erilaisia näkemyksiä ja mahdollisuuksia rakentaa omia mielipiteitään. Keskusteluun osallistumisella voi olla vaikutuksia myös itse keskustelijoiden ajatuksiin, ja tilaisuuden järjestelyihin osallistuvat oppilaat oppivat isojen tilaisuuksien järjestämiseen liittyviä taitoja.
Tästä tekstistä voit lukee hiukan paneelikeskustelujen järjestämiseen liittyvää taustaa sekä liudan käytännöllisiä ohjeita sellaisen isomman keskustelutilaisuuden järjestämiseen, johon kutsutaan myös koulun ulkopuolisia keskustelijoita.
Taustaa, joka kannattaa lukea
Paneelikeskustelu on keskustelu, jossa kaksi tai sitä useampi ihminen keskustelee yleisön edessä valitusta aiheesta. Keskustelua johtaa ja ohjailee puheenjohtaja, juontaja tai moderaattori. Hän esittää panelisteille kysymyksiä ja jakaa puheenvuoroja sekä usein myös tekee yhteenvetoja paneelin edetessä ja keskustelun päätteeksi. Yleensä myös yleisön edustajilla on mahdollisuus esittää panelisteille kysymyksiä.
Paneelikeskustelulla voi olla monenlaisia tarkoituksia. Keskustelun avulla voidaan aiheesta ja keskustelijoiden taustasta riippuen esimerkiksi jakaa yleisölle tietoa, tarjota erilaisia näkökantoja tai löytää yhdessä kehityskohteita ja –ehdotuksia.
Koulussa paneelikeskusteluja voidaan käyttää opetusmenetelmänä, jonka avulla harjoitellaan mm. keskustelu-, argumentointi- tai väittelytaitoja. Tällöin keskustelijoina ovat usein opiskelijat itse, joko omana itsenään tai roolileikkimäisesti ennalta määrätyissä rooleissa. Paneelikeskustelulla oppimismenetelmänä on monenlaisia hyötyjä. Tutkimusten mukaan paneelikeskusteluun valmistautuminen ja siihen osallistuminen voivat vahvistaa opiskelijan tutkimustaitoja, suullisia kommunikaatiotaitoja, yhteistyötaitoja sekä kuuntelun taitoa. Osallistuminen voi myös vähentää opiskelijan kynnystä osallistua keskusteluihin kiistanalaisista aiheista sekä kehittää opiskelijan loogista ja kriittistä ajattelua ja kykyä vaikuttaa toisten mielipiteisiin.
Tässä tekstissä keskitytään lähinnä sellaisen isomman keskustelutilaisuuden järjestämiseen, johon kutsutaan (myös) koulun ulkopuolisia keskustelijoita ja jossa aihepiirinä ovat tavalla tai toisella kestävän kehityksen kysymykset. Ohjeita voi toki soveltaen hyödyntää myös pienimuotoisemman tai muuhun aihepiiriin liittyvän tilaisuuden järjestämisessä.
Kun paneelikeskustelu järjestetään laajempana tapahtumana, johon tulee mukaan koulun ulkopuolisia keskustelijoita, tarjoaa tilaisuus monenlaisia oppimismahdollisuuksia: tilaisuuden järjestelyihin osallistuvat oppilaat oppivat isojen tilaisuuksien organisoimiseen liittyviä taitoja, ja yleisö saa monenlaista koulun ulkopuolelta tulevaa tietoa ja näkemyksiä sekä kokemuksen siitä, että hekin ovat osa suurempaa yhteisöä ja ilmiötä.
Paneelikeskustelun osanottajat kannattaa valita siten, että esiin pääsee erilaisia mielipiteitä ja näkemyksiä. Erilaiset näkökannat pitävät yleisön mielenkiintoa yllä. Keskustelussa on kuitenkin toivottavaa, että jokainen kunnioittaa toisten näkemyksiä, vaikka ei niitä jakaisikaan. Tilaisuus voikin olla hyvä esimerkki siitä, että yhteinen keskustelu ja ratkaisujen hakeminen on mahdollista myös niissä tilanteissa, kun keskustelijoilla on eriäviä näkemyksiä aiheesta. Tarjolla on siis monenlaisia kestävän kehityksen kysymyksiin liittyviä oivalluksia ja vaikuttamisen taitoja.
Keskustelun järjestäminen käytännössä
Tähän alle on kerätty käytännön vinkkejä paneelikeskustelun järjestämiseen, ja niitä on pyritty soveltamaan kouluun sopiviksi. Suuntaa antavasti listan alussa lähdetään liikkeelle tapahtuman suunnittelulla ja loppupäästä löytyvät vinkit h-hetkeen eli paneelin kulkuun ja käytännön järjestelyihin itse tilanteessa. Usein asioita kuitenkin sovitaan ja selvitellään hiukan limittäin ja luovassa järjestyksessä.
Tehkää yhdessä
Koulussa paneelikeskustelun järjestämiseen voi ryhtyä esimerkiksi oppilaskunta, ympäristöryhmä tai sopivan valinnaiskurssin oppilaat. Kokonainen luokka voi olla liian iso porukka tapahtuman järjestelyihin, jolloin tekemistä ei riitä kaikille.
Koulussa on monia asiaa eri kanteilta tuntevia aikuisia, joilta voi pyytää apua. Äidinkielen opettaja osaa keskustelujen järjestämisen, yhteiskuntaopin opettajalla on hallussaan politiikka ja kunnan toiminta, ja usein biologian ja maantieteen opettaja on kestävän kehityksen asiantuntija. Järjestettävän keskustelun mittakaavasta ja luonteesta riippuen järjestelyihin voi kysyä avuksi yhteistyökumppania, esimerkiksi paikallisen nuorisotalon aikuisia.
Valitkaa paneelin aihe
Kun opettaja ehdottaa paneelikeskustelun järjestämistä osana koulun aktiviteetteja, kannattaa ensin varmistaa, että oppilaat ymmärtävät, mikä paneelikeskustelu on. Liikkeelle voi lähteä vaikkapa tv-ohjelmien kautta, sillä monissa ajankohtaisohjelmissa asetelma muistuttaa paneelikeskustelua.
Tällaisia ohjelmia ovat esimerkiksi A-studio, Hyvät ja huonot uutiset, Puoli seitsemän ja Pitääkö olla huolissaan? Nämä ohjelmat eivät ehkä kuuluu monenkaan nuoren säännölliselle katselulistalle, mutta niitä voi tarvittaessa katsella vaikka yhdessä. Joillekin tuttuja saattavat olla jalkapallon arvokisalähetysten tai e-urheilun Overwatch Leaguen yhteydessä järjestettävät keskustelut. Myös Yle Kioskin All X -klipit ovat esimerkki paneelikeskusteluista. Niissä kokemusasiantuntijat vastaavat yleisiin ennakkoluuloihin ja heitä koskeviin kärkkäisiin väittämiin. (Ks. mm. jakso “Poliitikot ovat epärehellisiä”. )
Kun paneelikeskustelun idea ja toteuttajaporukka on selvillä, voi lähteä miettimään keskustelun aihetta. Tässä tekstissä kannustamme kestävää kehitystä tavalla tai toisella käsitteleviin aiheisiin. Samalla muistutamme, että kestävä kehitys on teemana valtavan laaja. Siksi aihetta voi olla järkevää jollakin tavalla rajata. Kestävän kehityksen Agenda 2030 -tavoitteet ovat yksi hyvä rajausapu. Mikä näkökulma teitä kiinnostaa erityisesti?
Esimerkkejä kestävään kehitykseen liittyvistä paneelikeskustelun aiheista:
- Ilmastotoimet kunnassamme – haasteita ja mahdollisuuksia
- Meidän kunnastammeko Reilun kaupan kunta?
- Kestävä kehitys -teemainen vaalipaneeli
- Mitä kannattaa opiskella, jos haluaa edistää kestävää kehitystä työssään? Miten eri aloilla edistetään kestävää kehitystä?
- Ruuan tulevaisuus – mitä syömme ja tuotamme vuonna 2030?
Sopikaa järjestäjätiimin roolit
Tapahtuman järjestelyissä on monenlaista tehtävää: sisällön suunnittelua, viestintää, tekniikasta huolehtimista, tuolien roudaamista, kellottamista ja juontotehtäviä. Pyrkikää listaamaan kaikki mahdolliset keksimänne tulevat tehtävät ja päättäkää sitten, kuka tekee mitäkin.
Kannattaa muistaa, että eri ihmiset nauttivat erilaisten asioiden tekemisestä: yrittäkää suorittaa työnjako niin, että jokainen saa itselleen sopivan tuntuisia tehtäviä. Tehtävien jakaminen on erinomainen neuvotteluharjoitus!
Valitkaa ja kutsukaa keskustelijat
Kun aihe on selvillä, voitte alkaa ideoida sitä, ketä keskusteluun kutsutaan mukaan. Mukaan kannattaa yrittää saada erilaisia näkökulmia edustavia keskustelijoita. Jos panelistit ovat keskustelun aiheista hyvin samaa mieltä, ei keskustelusta välttämättä synny niin dynaamista. Muistakaa moninaisuus! Kutsukaa mahdollisuuksien mukaan mukaan eri sukupuolten edustajia, eri ikäisiä ihmisiä sekä ihmisiä erilaisista etnisistä taustoista ja eri paikkakunnilta.
Mukana voi olla vaikkapa puolueiden, järjestöjen, oppilaiden tai opiskelijoiden, opettajien, viranomaisten, tutkijoiden, lähialueen asukkaiden ja muiden koulujen sekä perheiden edustajat. Miettikää, keitä haluaisitte itse kuulla aiheesta! Keskustelijoiden valinnassa kannattaa olla kunnianhimoinen mutta samalla myös realisti. Presidentti tai tv:n julkkistähti ei välttämättä voi lähteä keskusteluunne mukaan toiselta puolelta Suomea, mutta paikallista kansanedustajaa tai muuta julkkista voi hyvinkin kysyä mukaan. Töissäkäyvillä ihmisillä ja tunnetuilla henkilöillä on usein kiireiset aikataulut, joten kannattaa ottaa yhteyttä mahdollisimman ajoissa ja miettiä varalle muitakin kiinnostavia keskustelijoita.
Sopiva keskustelijoiden määrä on n. 3-6. Tällöin keskustelu keskustelu säilyy elävänä, mutta kaikille jää silti aikaa kertoa omista näkökulmistaan ja keskustelussa päästään syvemmälle. Esimerkiksi vaalipaneeleissa määrästä kannattaa tarvittaessa kuitenkin joustaa, jotta mukaan saadaan mahdollisimman monen puolueen edustajat.
Koulun järjestämässä keskustelussa panelisteille ei yleensä makseta palkkiota. Tämän voi kertoa heille jo kun kutsutte heitä mukaan. Keskustelijoille on kohteliasta lähettää etukäteen tiedot tapahtuman ajasta, paikasta, aiheesta ja näkökulmasta sekä muista osanottajista ja mahdollisesti myös tilaisuuden teknisistä järjestelyistä (mikrofonit, kuvaus) jne. Jos kysymyt on mietitty valmiiksi hyvissä ajoin, voidaan nekin lähettää panelisteille etukäteen. Vaikka palkkiota ei makseta, voi panelisteille halutessaan antaa kiitokseksi vaikka kukan tai pienen muiston/lahjan koulusta.
Päättäkää keskustelun paikka ja aika
Koulun järjestämälle keskustelulle luonteva aika ja paikka ovat usein koulun juhlasali koulupäivän aikana, mutta muitakin vaihtoehtoja on. Keskustelu voidaan järjestää vaikkapa kirjaston auditoriossa, nuorisotalolla, kunnantalolla, kulttuurikeskuksessa tai konserttisalissa.
Keskustelun ajankohta kannattaa miettiä sen kohderyhmän mukaan. Jos järjestätte paneelin ensisijaisesti oman koulunne oppilaille, se kannattaa varmaankin järjestää koulupäivän aikana. Sopivasta hetkestä kannattaa jutella opettajien ja rehtorin kanssa. Jos taas toivotte mukaan eri ikäisiä ihmisiä, voi olla järkevää järjestää keskustelu ilta-aikaan.
Kutsukaa mukaan yleisöä
Paneelikeskustelu järjestetään yleisöä varten. Kun teillä on selvillä tapahtuman perustiedot, kuten kohderyhmä, aika, paikka, aihe ja osa puhujista, voitte alkaa mainostaa tapahtumaa.
Jos järjestätte tapahtuman oman koulun oppilaille, voitte käyttää viestintää koulun omia kanavia: keskusradiota, ilmoitustauluja tai koulun seiniä, Wilmaa, nettisivuja ja somea. Jos haluatte mukaan muitakin kuin koulun oppilaita, on viestintään kiinnitettävä erityistä huomiota. Tällöin voitte hyödyntää viestinnässä esimerkiksi sosiaalista mediaa, paikallisten yhdistysten viestintäkanavia ja paikallislehteä. Myös mukaan kutsuttuja panelisteja voi pyytää viestimään tapahtumasta!
Ennen viestinnän aloittamista kannattaa vielä miettiä, haluatteko kerätä yleisöltä kysymyksiä panelisteille jo ennen tapahtumaa. Jos haluatte, täytyy miettiä kysymysten toimituskanava. Kohderyhmästä riippuen se voi olla esim. tapahtumailmoituksen yhteydessä jaettava Google Forms -kyselylinkki tai perinteinen postilaatikko koulun aulassa. Jos kohdeyleisönänne on koulun väki, voidaan kysymyksiä koota myös esimerkiksi luokanvalvojan tunnilla, jolloin luokanvalvojat voivat toimittaa kysymykset tapahtumaa järjestävälle porukalle. Miettikää, esitetäänkö kysymykset anonyymisti ja/vai nimellä!
Suunnitelkaa keskustelun rytmitys ja kysymykset
Hyvät kysymykset ovat paneelin onnistumisen kannalta aivan keskeisen tärkeitä, ja siksi keskustelun rakenteen suunnitteluun ja kysymysten muotoilemiseen kannattaa käyttää aikaa.
Keskustelu on hyvä pitää napakkana. Sopiva kesto on 1-1,5 tuntia, jolloin aiheesta ehditään sanoa riittävästi ja toisaalta yleisön mielenkiinto pysyy yllä. Paneelikeskustelujen rakenne vaihtelee, mutta eräs mahdollinen rakenne ja osien jaksotus voisi olla seuraavanlainen:
1. Aiheen, moderaattorin, osallistujien ja ehkä myös paneelin paneelin järjestäjien esittely parissa minuutissa.
2. Panelistien lyhyet alustukset omasta näkökulmastaan aiheeseen (à 5 min.)
3. Juontajan esittämät kysymykset panelisteille (20 min.)
4. Yleisön esittämät kysymykset panelisteille (10-15 min.)
5. Keskustelun yhteenveto ja kiitokset (pari minuuttia)
Keskustelun alussa kannattaa esitellä keskustelun aihe napakasti. Voitte esimerkiksi kerrata mitä tarkoitetaan kestävällä kehityksellä ja minkälaisia toimia sen edistämiseksi on viime aikoina tehty (tai ei ole tehty) kunnassanne. Keskustelun aluksi voi näyttää myös video-intron, jos sopiva videopätkä julkaisuoikeuksineen löytyy. Paneelin tiedot sekä panelistien nimet olisi hyvä olla näkyvissä vaikkapa seinälle heijastettuna ainakin paneelin alussa.
Keskustelussa voidaan esittää sekä yksittäisille panelisteille suunnattuja omia kysymyksiä että yleisempiä kysymyksiä, joihin kaikki panelistit vastaavat vuorotellen. Mukana voi olla myös panelistien kaksintaisteluväittelyitä, ja kysymyksiin tai väittämiin voi sanojen sijaan vastata välillä myös punaisilla (eri mieltä) ja vihreillä (samaa mieltä) värikorteilla. Yleisön mielenkiinto pysyy parhaiten yllä, kun kysymystyyppejä vaihdellaan pitkin keskustelua ja myös yleisölle voi antaa mahdollisuuden äänestää väittämistä. Juontajan on huolehdittava siitä, että kysymykset ovat asiallisia eivätkä mene henkilökohtaisuuksiin.
Kysymysten suunnittelussa kannattaa tehdä pohjatyö hyvin: kun tutustutte ensin panelistien taustoihin, osaamisalaan ja aiemmin julkaistuihin mielipiteisiin, osaatte laatia heille hyviä ja kiinnostavia täsmäkysymyksiä. Lisää vinkkejä hyvien kysymysten laadintaa löydätte esimerkiksi täältä.
Keskustelua suunniteltaessa on hyvä pitää mielessä yleisön huomiointi ja viihtyvyys. Kertokaa heti keskustelun alussa milloin yleisöllä on mahdollisuus esittää kysymyksiä tai äänestää ja muistakaa lopuksi kiittää yleisöä osallistumisesta ja kysymyksistä.
Vaikka aihe on tärkeä ja vakava, ei itse keskustelun tarvitse olla tylsä. Suunnitelkaa keskustelu huolella niin, että saatte sen dynaamiseksi ja asian lomassa ehkä myös huumoria sisältäväksi. Paneelikeskustelu ei ole pelle-show, mutta asiantuntijoillakin on yleensä huumorintajua ja yleisö on useimmiten kiinnostunut saamaan siitä osansa 😀 . Miettikää myös soitetaanko ennen tapahtuman alkua tunnelmamusiikkia tai esiintyykö koulu bändi paneelin päätteeksi tai välikevennyksenä?
Viime hetken valmistelut
Juuri ennen tapahtumaa tapahtumapaikka pistetään kuntoon, varmistetaan, että juontajilla on paperit kasassa ja toivotetaan panelistit tervetulleeksi. Nämäkin toimenpiteet on toki hyvä suunnitella etukäteen, jotta vältytään turhalta hermoilulta (ja sekoilulta) juuri ennen tapahtumaa.
Lava: Lavalla on tuolit kaikille panelisteille. Ne voivat olla rivissä tai puolikaaressa niin, että yleisö näkee osallistujat hyvin ja myös panelistit näkevät mielellään toisensa. Juontaja tai juontajat voivat seistä tai istua hiukan erillään panelisteista tai heidän keskellään. Panelistien käyttöön on hyvä varata kyniä, paperia ja vettä esim. pienille pöydille. Varmistakaa myös, että tekniikka toimii: onko käytössä mikrofoneja tai käytättekö diaesityksiä, soitatteko musiikkia tai näytättekö videoita? Onko tekniikka myös näiden osalta kunnossa?
Katsomo: Katsomossa on hyvä olla tuolit kaikille osallistujille. Parhaassa tapauksessa jokainen yleisön jäsen voi nähdä kaikki panelistit hyvin. Jakakaa äänestyslaput valmiiksi, jos sellasia halutaan käyttää.
Juontaja(t): Juontaja tai juontajat varmistavat, että heillä on muistiinpanot tallessa ja järjestyksessä esimerkiksi korteilla. Juontajien nähtäville kannattaa asettaa kello, ja heillekin on hyvä laittaa esille muistiinpanovälineet ja vettä.
Kellottaja: Kellottajan tehtävä on seurata keskustelun kulkua ja aikataulua sekä viestiä juontajalle esimerkiksi silloin, kun jollekin keskustelun osiolle varattu aika on ylittymässä. Kellottaja voi myös näyttää panelisteille, kun heidän puheenvuorolleen varattu aika on päättymässä. Kellottajalle varataan paikka lavan edestä. Hän tarvitsee mukaansa tilaisuuden tarkan aikataulusuunnitelman, tarkan kellon ja lappuja, joissa lukee isoilla kirjaimilla minuuttimääriä, esim. 0 min. ; 5 min.
Panelistit: Panelistit kannattaa pyytää saapumaan paikalle hyvissä ajoin (15-30 min.) ennen keskustelun alkua. Heitä voi olla vastaanottamassa tilaisuuden juontaja tai muu henkilö, jonka tehtäväksi vastaanotto on sovittu. Panelisteille kerrataan keskustelun pelisäännöt, aikataulu ja kulku.
Sitten kaikki onkin valmista ja yleisön voi päästää tilaan sisään! Antoisaa ja kiinnostavaa paneelikeskustelua!
Muistakaa viestintä myös tapahtuman aikana ja sen jälkeen!
Paneelikeskustelun järjestämällä voitte vaikuttaa ensisijaisesti keskustelun yleisöön tarjoamalla heille tietoa, erilaisia näkemyksiä ja mahdollisuuksia rakentaa omia mielipiteitään. Keskusteluun osallistumisella voi olla vaikutuksia myös itse keskustelijoiden ajatuksiin.
Jos haluatte laajentaa keskustelun vaikutuksia entisestään, kannattaa siitä viestiä myös muille kuin yleisölle. Voitte esimerkiksi pyytää paikallislehden/median toimittajan yleisöön ja kirjoittamaan paneelista jutun, tviitata keskustelun parhaita paloja jo tapahtuman aikana ja/tai kirjoittaa ja julkaista keskustelusta tiivistelmän koulun nettisivulla ja somessa. Muistakaa ottaa keskustelusta myös valokuvia viestintää varten ja muistoksi itsellenne! Myös paneelia ennen tai sen jälkeen ulkoilmassa otetut kuvat ovat viestinnässä hyvä apu!
Loppujuhlat
Kun pitkään suunniteltu tapahtuma on saatu päätökseen, kannattaa hetkeä juhlistaa tekijäporukan kesken! Ehkä käytte vaikka jäätelöllä ja juttelette siitä, miten tapahtuma onnistui, mikä meni erityisen hyvin ja missä jäi kehitettävää seuraavalle kerralle. Loppujuhlat voi pitää heti tilaisuuden jälkeen tai vaikka seuraavalla viikolla, kun on ehditty hiukan levätä ja toipua jännityksestä. Huippuhienoa, että saitte tämän aikaan!
Lähteet ja linkit kootusti + lisälukemista
Paneelikeskustelu (Wikipedia)
https://fi.wikipedia.org/wiki/Paneelikeskustelu
Paneelikeskustelu etiikan oppimismenetelmänä terveysalalla (Krista Aaltonen, Sallamari Carpén & Laura Valve, opinnäytetyö, Turun ammattikorkeakoulu)
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/98235/Aaltonen_Carpen_Valve.pdf?sequence=1&isAllowed=y
4 Popular Panel Discussion Formats (Powerful Panels)
https://powerfulpanels.com/panel-discussion-formats/
How to Create GREAT Questions for Your Panelists to Answer during Your Panel Discussion (Powerful Panels)
https://powerfulpanels.com/create-great-questions-panelists-answer-panel-discussion/
Politiikkaa kouluille ja nuorisotaloille – vaikuttaminen tutuksi käytännön keinoin (Nuorten hyvinvointikertomus)
https://www.nuortenhyvinvointikertomus.fi/blogi/2015-02/politiikkaa-kouluille-ja-nuorisotaloille-vaikuttaminen-tutuksi-kaytannon-keinoin. (Teksti ei ole enää luettavissa netissä)
Mietteitä kestävän kehityksen paneelikeskustelun suunnittelusta ja itse tilaisuudesta (koulutustakuu.fi / Iida Munkki)
http://www.koulutustakuu.fi/lukiokumppanit/2019/02/14/mietteita-kestavan-kehityksen-paneelikeskustelun-suunnittelusta-ja-itse-tilaisuudesta/
Panel Discussions (Scitable by Nature Education)
https://www.nature.com/scitable/topicpage/panel-discussions-13909630/
Paneelikeskustelut, argumentointi ja väittely (Suomen ympäristöopisto SYKLI)
https://sykli.etapahtuma.fi/portals/5/draivi/sivu/125.html. (Teksti ei ole enää luettavissa netissä)
