Lainvalmisteluun vaikuttaminen on hyvin erityyppinen vaikuttamistapa kuin vaikkapa somekampanjan järjestäminen. Lainvalmistelu on kaukana useimpien nuorten kokemusmaailmasta, ja koulun on seurattava ulkopuolelta asetettuja aikatauluja. Vaikuttamisen taitojen ja toimivan demokratian näkökulmasta on kuitenkin keskeistä, että kansalaiset, myös nuoret, voivat osallistua lainsäädäntötyöhön. Siksi asiaa olisi hyvä harjoitella ainakin jossain vaiheessa nuoren koulupolkua.
Tältä sivulta löydät taustatietoa lakien säätämisestä ja nuorten vaikuttamismahdollisuuksista. Löydät myös innostavia esimerkkejä ja käytännön neuvoja tilanteisiin, joissa koulu haluaa antaa nuorille mahdollisuuden osallistua lainvalmisteluun.
Koulujen lainsäädäntövaikuttamista on tutkittu Suomessa paljon Tampereen yliopiston ALL-YOUTH -hankkeessa, johon on viitattu tällä sivulla usein. Voit tutustua hankkeeseen täällä. Lämmin kiitos ympäristöministeriön erityisasiantuntija Heta-Elena Heiskaselle työstä All Youth -hankkeessa ja tämän tekstin parissa!
Taustaa, joka kannattaa lukea
Laeilla tarkoitetaan eduskunnan antamia, velvoittavia säädöksiä. Myös valtioneuvoston ja tasavallan presidentin antamat asetukset voidaan tulkita laeiksi. Lainsäädäntövalta siis kuuluu Suomessa eduskunnalle, mutta lainvalmisteluun osallistuu poliitikkojen lisäksi virkamiehiä, tutkijoita ja muita asiantuntijoita, yritysten ja järjestöjen edustajia sekä tavallisia kansalaisia.
Nuorilla on oikeus vaikuttaa
Useat lait velvoittavat kuntia ja valtion viranomaisia järjestämään nuorille mahdollisuuksia vaikuttaa nuorisotyötä ja -politiikkaa koskeviin asioihin sekä muihin nuoria koskeviin asioihin. Nuorten osallistumisoikeuksia on turvattu esimerkiksi nuorisolaissa, kuntalaissa, lukiolaissa ja laissa ammatillisesta peruskoulutuksesta. Myös YK:n lasten oikeuksien julistus turvaa alle 18-vuotiaiden osallisuutta. Nämä lait luovat oikeudellisen pohjan myös nuorten kuulemiselle lainvalmistelussa.
Nuorten osallistuminen lainvalmisteluun on vielä melko uutta, eivätkä käytännöt siksi ole vielä aivan mutkattomia. Myös vaikuttamistaitojen opettamiseen liittyy haasteita, eivätkä nuoret välttämättä koe osaavansa tai haluavansa vaikuttaa lainvalmisteluihin.
Tampereen lyseon lukiolaiset tutkivat Tampereen yliopiston ALL-YOUTH -hankkeen tutkijoiden kanssatutkijoina, kuinka lainvalmisteluaiheisia oppimateriaaleja tulisi kehittää. Opiskelijat tutkivat mm. yläkouluun suunnattuja oppikirjoja ja huomasivat, että niissä korostetaan eduskunnan ja hallituksen roolia lainvalmistelussa. Sen sijaan kansalaisten aktiivista roolia lainvalmistelussa esimerkiksi lakialoitteiden laatijoina tai lausunnonantajina ei juuri nosteta esiin. Nuorten tutkijoiden mukaan tämä voi luoda koululaisille vääränlaisen käsityksen siitä, että he eivät voisi itse vaikuttaa lainvalmisteluun.
Opiskelijat myös toteuttivat 9.-luokkalaisille kyselyn lainvalmistelun teemoista. Kyselyn tulokset vahvistavat edellä esitetyn arvion: lähes kaikki vastanneet pitivät lainvalmistelua tärkeänä. Jopa puolet vastanneista ei kuitenkaan osannut sanoa, haluavatko he itse vaikuttaa lakiin tai lakimuutoksiin.
Vaikka lapsilla ja nuorilla on oikeus osallistua ja vaikuttaa itseään ja tulevaisuuttaan koskeviin asioihin yhteiskunnassa, on myös tärkeää tarkastella heidän osallistumiskuormaansa kriittisesti. Lasten ja nuorten osallistumisen tulisi tapahtua heidän etunsa mukaisesti, eikä se saisi kuormittaa heitä liikaa. Lasten oikeuksien turvaamisvelvoite on aina ensisijaisesti aikuisilla, eikä lasten ja nuorten osallistuminen saa olla edellytyksenä näiden oikeuksien toteutumiselle.
Kuva: Alexis Brown / Unsplash
Lainsäädäntöprosessi on monivaiheinen
Lainvalmistelu on monivaiheinen prosessi, jossa on mukana virkamiehiä, poliitikkoja, sidosryhmien edustajia ja tavallisia kansalaisia. Prosessista hyvä olla jonkinlainen kokonaiskäsitys, jos tavoitteena on osallistua lainvalmisteluun. Siksi prosessi avataan tässä lyhyesti.
Aloite lainvalmisteluprosessin käynnistämiseksi voi tulla esimerkiksi hallitusohjelman kirjauksesta, kansalaisaloitteesta, kansallista täytäntöönpanoa edellyttävän EU-säädöksen valmistelun alkamisen vuoksi tai uuden EU-tuomioistuimen ratkaisun tai komission tulkinnan vuoksi. Jokainen ministeriö vastaa oman hallinnonalansa lainvalmistelusta ministerin toimeksiannosta.
Seuraavissa vaiheissa kootaan tietoa ja näkemyksiä aloitteen tavoitteesta tai ongelmasta, arvioidaan lainvalmisteluhankkeen käynnistämisen tarve, suunnitellaan hanke, tehdään hankkeen vaikutusten arviointia ja tilataan tarvittaessa tutkimuksia tai selvityksiä ja kerätään lausuntoja.
Hallitus päättää valtioneuvoston yleisistunnossa hallituksen lakiesityksen antamisesta eduskunnalle. Eduskunnan valiokunnat kuulevat esityksen valmistelleita asiantuntijoita eduskunnan käsittelyn aikana. Eduskunnan hyväksyttyä lain tasavallan presidentti päättää sen vahvistamisesta. Vahvistettu laki julkaistaan Suomen säädöskokoelmassa.
Lopulta laki otetaan käyttöön eli pannaan täytäntöön ja sen seuranta aloitetaan. Täytäntöönpanoa ja vaikutusten toteutumista seurataan lain voimaantulosta alkaen. Seurannan avulla arvioidaan lain toimivuutta ja sen mahdollisia muutostarpeita.
Löydät lainvalmisteluprosessia kuvaavan kaavion Finlexin Lainvalmistelun prosessioppaasta tai tästä Helsingin sanomien jutusta.
Kansalaiset mukana lainsäädäntötyössä
Kansalaisilla – lapsilla, nuorilla ja aikuisilla – on monenlaisia mahdollisia tapoja osallistua lainsäädäntötyöhön. Niistä kerrotaan seuraavaksi.
Kuulemisten kautta kansalaiset voivat osallistua lainvalmisteluun
Lausunto- ja kuulemismenettelyillä on Suomessa vakiintunut asema osana lainvalmistelua. Kuulemisella tarkoitetaan sidosryhmien ja kansalaisten näkemysten, tietojen ja kokemusten hankkimista valmisteltavasta asiasta. Sidosryhmiä ovat esimerkiksi viranomaiset, asiantuntijat, järjestöt ja yritykset.
Kuulemisen tavoitteena on lakien ja säädösten valmistelun avoimuus ja laatu. Kuulemisen avulla pyritään selvittämään valmisteltavaan asiaan liittyviä erilaisia näkökohtia, hankkeen mahdollisia vaikutuksia ja käytännön toteuttamismahdollisuuksia. Kuulemisen tarkoituksena on parantaa luottamusta demokraattiseen päätöksentekoon ja säädöksiin sekä edesauttaa normien noudattamista. Kuulemisella vahvistetaan myös kansalaisoikeuksien ja poliittisten oikeuksien toteutumista.
Kuulemisia on monenlaisia: keskustelutilaisuuksia, verkossa järjestettäviä kyselyitä tai mahdollisuus jättää vapaamuotoinen kirjallinen lausunto aiheesta. Verkkokuulemiset järjestetään usein kuulemiset järjestetään lausuntopalvelu.fi tai otakantaa.fi -sivustoilla. Valmistelutyössä on muistettava, että verkkokyselyt ja erilaiset sähköiset kohtaamisalustat tavoittavat parhaiten niitä, jotka ovat valmiiksi aktiivisia. Tämän vuoksi on pohdittava sitä, keiden ääni kuuluu ja kuka jää kuulemismenettelyjen ulkopuolelle.
Käytännön vinkkejä siihen, miten koululaiset voivat osallistua kuulemisiin, löydät edempää tältä sivulta.
Kansalaisaloitteita voivat tehdä täysi-ikäiset
Äänioikeutettu Suomen kansalainen voi tehdä kansalaisaloitteen yhdessä vähintää neljän muun henkilön kanssa. Kansalaisaloite on varsin erilainen tapa osallistua kuin kuulemistilaisuus. Kansalaisaloitteella ehdotetaan uutta lakia, muutosta olemassaolevaan lakiin tai olemassaolevan lain kumoamista. Aloite voi olla vapaamuotoinen ja jatkovalmistelussa huolehditaan tarvittavat asiat, mutta kansalaisaloitteiden uskottavuutta voi parantaa valmistelemalla aloite alusta asti mahdollisimman hyvin.
Kansalaisaloitteet tarvitsevat taakseen laajan joukon ihmisiä. Kansalaisaloite etenee eduskunnan käsiteltäväksi, jos se on kerännyt vähintään 50 000 täysi-ikäisten suomalaisten kannatusilmoitusta (allekirjoitusta) kuuden kuukauden kuluessa.
Vaikka alaikäisenä ei voi vielä tehdä tai allekirjoittaa aloitetta, sen puolesta voi kuitenkin kampanjoida: Nuori voi esimerkiksi jakaa aloitteesta tietoa sosiaalisessa mediassa ja kertoa siitä tutuille aikuisille, jotta allekirjoitus saadaan mahdollisimman monelta täysi-ikäiseltä.
Tampereen yliopiston ALL-YOUTH -tutkimushankkeessa on selvinnyt, että nuoret tuntevat kansalaisaloitteen olemassaolon jopa paremmin kuin sen, miten voi osallistua lakeja koskeviin kuulemisiin esimerkiksi lausuntopalvelu.fi:ssä. Monesti myös alaikäiset nuoret toivoisivat voivansa tehdä tehdä ja allekirjoittaa kansalaisaloitteita. Pääsy nyt vain aikuisille tarkoitettuihin vaikutuskanaviin voisi kannustaa nuoria osallistumaan nykyistä enemmän yhteiskunnalliseen päätöksentekoon, ja hankkeen tutkijat kannustavatkin pohtimaan asiaa tulevaisuudessa.
Kansalaisaloite on valtakunnallinen ja tähtää lakimuutokseen. Kansalaisaloitteen kanssa samantyyppisellä mutta vähemmän työläällä mekanismilla toimivat myös kuntalaisaloitteet. Kunnan asukkailla ja muilla jäsenillä on oikeus tehdä kunnalle aloitteita sen toimintaa koskevissa asioissa. Kuntalaisaloite ei siis tähtää lakimuutokseen, vaan aloitteessa esitetään yleensä parannusta johonkin asiantilaan ja pyritään edistämään jonkin laajemman ryhmän etua. Oikeus tehdä kuntalaisaloite ei ole sidottu äänioikeuteen, joten myös alle 18-vuotiaat voivat tehdä kuntalaisaloitteen.
Kansalaiskirjeellä koulu voi lähettää näkemyksensä ministeriön kuultavaksi
Kansalaiskirje on vähemmän käytetty ja tunnettu vaikuttamisen tapa, joka kuitenkin sopii koulujen käyttöön hyvin. Lähettämällä kansalaiskirjeen valitun ministeriön kirjaamoon voitte saattaa näkemyksenne ministeriön tietoon, ja se kirjataan kuulluksi. Kansalaiskirje on vapaamuotoinen kirje, joka voi sisältää omien näkemystenne lisäksi myös esimerkiksi kysymyksiä ministeriölle. Kirjeessä voi myös pyytää, että ajatukset huomioidaan aihetta koskevassa valmistelutyössä.
Nuorten ilmastovaikuttamista lakien kautta
Viime vuosia lapset ja nuoret ovat tehneet ilmastohuolensa näkyväksi osallistumalla koululakkoihin eri puolilla maailmaa. Mielenosoituksien ohella nuoret vaikuttavat ilmastoasioissa nykyään hyvin erilaisilla tavoilla, myös tuomioistuinvalitusten, kanteluiden ja kuulemisten kautta. Lakien keinoin voidaan vaikuttaa niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin.
Ilmastolain uudistuksessa nuorten kuulemista pidettiin erityisen tärkeänä
Suomen ilmastolaki uudistetaan vuosina 2020-21. Koska nuoret ovat haavoittuvassa asemassa ilmastonmuutoksen edessä, heidät on valittu yhdeksi kuultavaksi erityisryhmäksi ilmastolain uudistuksen yhteydessä. Uudistuksen aikana lapsille ja nuorille on toteutettu erilaisia kuulemisia verkossa ja yhdessä muiden sidosryhmien kanssa. Lisäksi lapsille ja nuorille on toteutettu omia työpajoja. Ilmastolain uudistuksessa nuorten osallistumismahdollisuuksiin on panostettu, mutta tällainen käytäntö ei ainakaan toistaiseksi ole vielä kovin yleinen.
Ympäristöministeriö toteutti jo syksyllä 2019 ilmastolakiin liittyvän kyselytutkimuksen. Sen vastauksissa korostui nuorten kokemus osallistumismahdollisuuksien vähyydestä ja toisaalta halua osallistua. Kansalaisten ilmastolakiin liittyvissä osallistumismahdollisuuksissa onkin edelleen kehitettävää niin lasten, nuorten kuin aikuistenkin osalta. Prosessi on kuitenkin näyttänyt, että päättäjillä ja virkamiehillä on kiinnostus kehittää osallistumista.
Nuoret mukana ilmasto-oikeudenkäynneissä
Tuomioistuinvalitusten kautta yritetään saada oikeusteitse muutosta tilanteisiin, joissa lainsäädäntö ei vielä takaa ihmisille tarvittavia oikeuksia. Ilmastoasioiden käsittely sitovina perus- ja ihmisoikeusasioina tuo lapsille juridista lisäturvaa. Sen myötä valtiolla on selkeitä velvoitteita turvata lasten oikeuksien toteutuminen myös ilmastokriisin aikana. Esimerkiksi Pariisin ilmastosopimus ei tarjoa lapsille vastaavaa turvaa.
Maailmassa on tällä hetkellä vireillä yli tuhat kansallista ilmasto-oikeudenkäyntiä. Niistä useissa näkyvimmistä on mukana myös lapsia ja nuoria. Tutkijatohtori Heta-Elena Heiskanen esittelee ALL-YOUTH-hankkeen blogipostauksessa joitakin näistä.
Toistaiseksi suomalaiset lapset tai nuoret eivät ole vielä tehneet ilmastokanteita, mutta heidän olisi mahdollista tehdä kantelu esimerkiksi oikeuskanslerille tai eduskunnan oikeusasiamiehelle. Se voisi perustua esimerkiksi siihen, että viranomaiset ovat laiminlyöneet velvoitettaan turvata perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen ilmaston muuttamassa maailmassa.
Tuorein ja ehkä myös näkyvin nuorten ilmastokanne on vuodelta 2020. Syyskuussa kuusi portugalilaista lasta ja nuorta jätti valituksensa, jossa he haastavat Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen (EIT) 33 Euroopan valtiota, myös Suomen. Valituksessa valtioiden katsotaan mm. loukanneen Euroopan ihmisoikeussopimuksessa turvattua jokaisen ihmisen oikeutta elämään.
Marraskuussa EIT määräsi Euroopan maiden hallitukset vastaamaan nuorten nostamaan kanteeseen viimeistään helmikuussa 2021. EIT käsittelee kanteen nopeutetusti, sillä tuomarien mielestä asia on poikkeuksellisen tärkeä ja kiireellinen.
Kyseessä on ensimmäinen Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen käsittelyyn päässyt ilmasto-oikeudenkäynti, ja kanne onkin tärkeä ennakkotapaus. Jos nuoret voittavat oikeudenkäynnin, on haastettujen 33 valtion ja niiden alueilla toimivien yritysten parannettava ilmastotoimiaan ja kannettava vastuu päästöistä, joita ne aiheuttavat rajojensa sisällä ja muualla maailmassa.
Ilmastokantelu YK:n lapsen oikeuksien komitealle
Kuten edellä jo todettiin, on ilmastokriisi myös lasten oikeuksien kriisi, sillä ilmastonmuutos vaikuttaa jokaisen lapsen oikeuksien toteutumiseen nyt ja tulevaisuudessa.
Syyskuussa 2019 YK:n lapsen oikeuksien komitea vastaanotti ensimmäistä kertaa ilmastokriisiä koskevan kantelun. Sen jättivät yhdessä ruotsalainen Greta Thunberg ja 15 muuta lasta ja nuorta eri puolilta maailmaa. Suurin osa valittajista on 16–17-vuotiaita, mutta joukossa on nuorempiakin. Osa komitealle tehdyssä valituksessa mukana olevista lapsista ja nuorista on tehnyt valituksen myös omassa maassaan.
Kanteessaan nuoret vaativat komiteaa vahvistamaan, että vastaajavaltiot ovat aiheuttaneet ilmastokriisin jättämällä tietoisesti huomiotta tieteellisen tiedon ilmastonmuutoksen vaikutuksista. Kantelijoita edustavat kansainvälinen lakitoimisto sekä Earthjustice-ympäristöjärjestö. Ne ovat antaneet valittajille oikeudellista asiantuntemusta veloituksetta.
Valitus on uudenlainen ilmastovaikuttamisen avaus, jolla voi olla vaikutuksia koko maailmaan ja lasten oikeuksien tulkintaan myös sellaisissa maissa, jotka eivät ole valituksessa mukana. Vaikka YK:n lasten oikeuksien komitea ei ottaisikaan valitusta tutkittavakseen, on se saanut jo laajaa huomiota. Valituksesta on uutisoitu maailmanlaajuisesti, ja se on tuonut asialle merkittävää huomiota.
Käytännön vinkkejä lainvalmisteluun osallistumiseen
Kuuleminen on termi, jolla tarkoitetaan sitä, kun ministeriöt kartoittavat kansalaisten ja muiden toimijoiden näkemyksiä, tietoja ja kokemuksia valmisteltavasta asiasta, esimerkiksi lakialoitteesta. Kuulemisen tavoitteena on, että keskeiset sidosryhmät ja kansalaiset osallistuvat valmisteluun tai että niiden näkemyksiä kuullaan valmistelutyön aikana. Kuulemisella pyritään avoimeen ja rakentavaan vuorovaikutukseen lain valmistelijoiden ja kansalaisten välillä. Kuulemisia on monenlaisia: keskustelutilaisuuksia, verkossa järjestettäviä kyselyitä tai mahdollisuus jättää vapaamuotoinen kirjallinen lausunto aiheesta.
Myös alaikäisillä nuorilla on lain mukaan oikeus tulla kuulluksi ja etenkin nuoria koskevissa asioissa (mm. nuorisolaki, ilmastokysymykset jne.) nuorten kuulemista pidetään nykyään hyvin tärkeänä.
Nuorten kuuleminen lainvalmisteluihin liittyvissä asioissa on kuitenkin melko uutta, eivätkä käytännöt siksi ole vielä aivan mutkattomia. Lakikieli poikkeaa yleiskielestä, ja sen ymmärtäminen voi olla nuorelle haastavaa. Lainvalmistelun alkuvaiheessa osallistuminen on nuorten kanssa usein helpompaa, sillä silloin teksteissä käytetty kieli on vielä yleiskielisempää. Mitä pidemmälle esitys etenee, sitä tarkemmaksi lakikieleksi tekstit muuttuvat. Monet lukioikäiset pystyvät kyllä jo lukemaan lakitekstiä, mutta lukeminen kannattaa tehdä ryhmätyönä ja aikaa ja tukea kannattaa varata riittävästi.
Eri ministeriöillä on erilaisia kuulemisiin liittyviä tiedottamiskäytäntöjä. Tämä tarkoittaa valitettavasti sitä, että opettajan on seurattava eri foorumeita aktiivisesti, jos hän haluaa saada tiedon kuulemisen alkamisesta. Usein kuulemiset järjestetään lausuntopalvelu.fi tai otakantaa.fi -sivustoilla, joita seuraamalla kuulemisten alkamisen voi huomata. Joillain lakihankkeilla on omat verkkosivustonsa, joista löytyy tietoa hankkeen asioista ja aikatauluista. Lisäksi tietoa voi löytyä valtioneuvoston Hankeikkunasta, joka on ministeriöiden sisäinen hankehallinnan palvelu. Koulujen vaikuttamistyössä kannattaa huomioida myös se, että verkon lausuntopalvelut vaativat usein vahvan tunnistautumisen eli käytännössä pankkitunnukset. Kaikilla nuorilla ei niitä välttämättä ole.
Koulun aikataulujen näkökulmasta viralliset kuulemisajat voivat olla haaste. Kuulemiset ovat yleensä avoinna vain reilun kuukauden, ja tarkan kuulemisajankohdan ennakoiminen on hankalaa.
Kun tiedetään haasteet, voidaan keskittyä ratkaisuihin, joita esitetään seuraavaksi.
1) Oppilaiden omat lausunnot kuulemisten puitteissa
Lausunnon jättämiseen on erilaisia mahdollisuuksia riippuen siitäkin, mitkä ovat lainvalmisteluun osallistumiseen liittyvät pedagogiset tavoitteet. Lausunto voidaan tehdä ryhmätyönä tai jokainen oppilas laatia oman lausuntonsa, jos halutaan harjoitella lausuntotekstin kirjoittamista tekstityyppinä.
2) Koulun yhteislausunto kuulemisten puitteissa
Koulun yhteislausunnossa oppilaiden, opettajien ja rehtorin näkemykset esitetään yhdessä lausunnossa. Kaikkien näkemykset voidaan kartoittaa esimerkiksi kyselylomakkeella ja lopullisen lausunnon muotoilusta voi vastata vaikkapa rehtori yhdessä pienen oppilasryhmän kanssa.
3) Kuulemisyhteistyö
Opettaja voi olla yhteydessä lainvalmistelusta vastaaviin virkamiehiin ja ehdottaa kuulemisyhteistyötä. Koulun aikataulujen näkökulmasta viralliset kuulemisajat voivat olla haaste. Kuulemisyhteistyötä voidaan tehdä myös virallisten kuulemisaikojen ulkopuolella.
Käytännössä ministeriön virkamiestä voi lähestyä vaikkapa sähköpostiviestillä tiedustellen, kuka olisi aiheeseen sopivin yhteyshenkilö. Voit kertoa, että haluaisitte osallistua ministeriön valmistelemaan hankkeeseen, ja kysyä, missä vaiheessa olisi sopivaa tulla mukaan, voisiko koulullenne järjestää oman kuulemistilaisuuden, olisiko oppilaiden mahdollista tavata ministeriön edustajaa asian tiimoilta tai voisiko aiheesta tehdä esimerkiksi kyselyn nuortenideat.fi-sivustolle.
Esimerkki lukion ja ministeriön kuulemisyhteistyöstä
Eräs tamperelainen lukio teki projektikurssillaan kuulemisyhteistyötä ympäristöministeriön kanssa liittyen Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmaan (KAISU). Ympäristöministeriön virkamies kävi pitämässä opiskelijaryhmälle yleisesityksen ilmastopolitiikasta. Tämän jälkeen opiskelijat jakautuivat pienryhmiin ja laativat aiheen tiimoilta projektisuunnitelmat. Jokainen ryhmä teki kyselytutkimuksen jostakin tietystä KAISUn teemasta. Aineistoa kerättiin pääasiassa nuorilta, ja yhteensä kyselyihin saatiin yli 2000 vastausta. Opiskelijat raportoivat tutkimustuloksensa ympäristöministeriölle, joka käyttää yhteistyön kautta saatuja tietoja kuulemisaineistona.
Virkamiehen näkökulmasta kuulemisyhteistyö voi olla erittäin tehokas tapa saada kuulemisaineistoa sellaisiltakin henkilöiltä, jotka eivät osallistuisi ministeriön omiin kuulemisiin. Opiskelijat taas oppivat projektityössä lukemattomia asioita ja saavat samalla aidon vaikuttamiskokemuksen.
4) Kansalaiskirjeet
Myös kansalaiskirjeen laatiminen on vaihtoehto virallisiin kuulemisiin osallistumiselle. Kansalaiskirje vastaa esimerkiksi kansanedustajalle lähetettävää vapaamuotoista palautetta, mutta sen vastaanottajana toimii ministeriön virkamies. Kirjeen avulla voitte saattaa näkemyksenne ministeriön tietoon ja se kirjataan kuulluksi.
Kansalaiskirje on vapaamuotoinen kirje, joka voi sisältää omien näkemyksienne lisäksi myös esimerkiksi kysymyksiä ministeriölle. Kirjeessä voi myös pyytää, että ajatukset huomioidaan aihetta koskevassa valmistelutyössä. Voitte pyytää myös, että sinut tai teidät lisätään kyseessä olevan hankkeen sidosryhmälistalle, jolloin saatte mm. kutsuja teemaan liittyviin kuulemisiin. Ministeriön virkahenkilö vastaa kirjeeseen, jos sisällytätte siihen kysymyksiä ja pyydätte niihin vastausta. Kirjeen voi lähettää yksittäinen henkilö tai esimerkiksi koululuokka yhdessä.
Kansalaiskirjeen muotoseikkoja:
- Valitkaa mihin ministeriöön osoitatte kirjeen. Kirje lähetetään ministeriön kirjaamoon
- Kirjoittakaa otsikkoon “Kansalaiskirje, haluamme vastauksen”
- Jos haluatte kirjeellenne lisää vaikuttavuutta, kannattaa kirjeessä pyytää, että se sisällytetään aihetta koskevaan valmistelutyöhön
5) Kuulemisiin osallistumista voi harjoitella kunnallisessa päätöksenteossa
Kuulemiseen osallistumista voi koulussa harjoitella myös kuntatasolla esimerkiksi kunnan kaavoitukseen liittyvissä kysymyksissä. Kuulemiskäytännöt ovat niissä samantyyppisiä kuin lainvalmisteluunkin liittyvissä kuulemisissa.
Lähteet ja linkit kootusti + lisälukemista
Euroopan ihmisoikeustuomioistuin vaatii EU-maita vastaamaan nuorten syytöksiin riittämättömistä ilmastotoimista (HS 30.11.2020)
https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000007652901.html
Verkkokuuleminen ilmastolaista: Osallistuminen, tiedonsaanti ja oikeudenmukainen siirtymä
https://www.otakantaa.fi/fi/hankkeet/505/osallistuminen/914/kysely/
Portugalilaisnuoret haastavat Euroopan valtiot oikeuteen ilmastolaiskuuden vuoksi – myös Suomi on haastettujen listalla
https://yle.fi/uutiset/3-11533326
“Nuoria kiinnostaa lainvalmistelu, miten opettaa sitä paremmin?” – Kokemuksia lainvalmisteluaiheisesta kanssatutkijuudesta
https://www.allyouthstn.fi/nuoria-kiinnostaa-lainvalmistelu-miten-opettaa-sita-paremmin-kokemuksia-lainvalmisteluaiheisesta-kanssatutkijuudesta/
AMIDST A CLIMATE AND BIODIVERSITY CRISIS, HOPE EMERGES: FRIENDS OF THE IRISH ENVIRONMENT WIN HISTORIC ‘CLIMATE CASE IRELAND’ IN THE IRISH SUPREME COURT
https://www.climatecaseireland.ie/amidst-a-climate-and-biodiversity-crisis-hope-emerges-friends-of-the-irish-environment-win-historic-climate-case-ireland-in-the-irish-supreme-court/
Oikeusministeriö 2016. Säädösvalmistelun kuulemisopas. http://kuulemisopas.finlex.fi/
Maapallon tulevaisuus ja lapsen oikeudet. Elina Pekkarinen ja Terhi Tuukkanen (toim.) (2020) https://lapsiasia.fi/documents/25250457/38754461/Maapallon+tulevaisuus+ja+lapsen+oikeudet-e.pdf/174d3706-0ad1-5da7-05ab-6ab47f7d2724/Maapallon+tulevaisuus+ja+lapsen+oikeudet-e.pdf?t=1603784398374
Ilmastonmuutos ihmisoikeusloukkauksena: nuoret vaativat valtioilta oikeudellista vastuuta yli rajojen
https://www.allyouthstn.fi/ilmastonmuutos-ihmisoikeusloukkauksena-nuoret-vaativat-valtioilta-oikeudellista-vastuuta-yli-rajojen/
Pitäisikö kansalaisaloite avata myös alaikäisille?
https://www.allyouthstn.fi/pitaisiko-kansalaisaloite-avata-myos-alaikaisille/
Nuoret mukaan lainvalmisteluun kouluarjessa
https://www.allyouthstn.fi/nuoret-mukaan-lainvalmisteluun-kouluarjessa/
Pysäyttäkää ilmastonmuutos – nuoret ilmastokanteiden tekijöinä
https://www.allyouthstn.fi/pysayttakaa-ilmastonmuutos-nuoret-ilmastokanteiden-tekijoina/
Hallitus on saanut kovia moitteita huonosta lainvalmistelusta – Oikeusministeriön kansliapäällikkö: ”Vähemmällä ei voi saada enemmän” (HS 21.11.2020)
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000007632660.html
Lainvalmistelun prosessiopas. http://lainvalmistelu.finlex.fi/
