Näin ilmastovaikutat netissä

Kuva: NordWood Themes / Unsplash

Perjantaina 13.3. oli tarkoitus jälleen järjestää suuri kansainvälinen ilmastolakkopäivä. Lakon koolle kutsunut ruotsalainen ilmastoaktivisti Greta Thunberg on kuitenkin viime hetkellä kehottanut koronaviruksen vuoksi siirtämään lakot nettiin ja näin on monin paikoin tapahtumassa.

Ilmastolakkojen ja mielenosoitusten keskeisin idea on näyttää, että aihe on tärkeä isolle joukolle ihmisiä. Nettivaikuttamisella pyritään samaan.

Tästä tekstissä löydät vinkkejä monenlaiseen netissä tapahtuvaan ilmastovaikuttamiseen. Teksti on laadittu Biologian ja maantieteen opettajien liiton Toivoa ja toimintaa -hankkeen osana ja siksi tekstissä vilahtelee tietoa koulujen ja alaikäisten osallistumismahdollisuuksista, mutta tekstin vinkit käyvät yhtä hyvin kenen tahansa käyttöön!

Huom! Kun teet somevaikuttamista, voit käyttää tunnisteena hashtagiä
#ClimateStrikeOnline !

1. Tykkää, jaa ja kommentoi

Esimerkiksi Facebook toimii siten, että siellä julkaistut postaukset näkyvät sitä paremmin, mitä enemmän niistä on tykätty (tai reagoitu sydämin tai hymiöin), niitä on kommentoitu ja jaettu. Jos näet somessa kiinnostavan ilmastoaiheisen postauksen (kuten tämän tekstin 😀 ), tykkää, kommentoi ja/tai jaa se!

2. Jaa tietoa

Valitse itseäsi kiinnostavaa uutinen, tutkimus tai ilmastonmuutosta käsittelevä video ja jaa se sinulle sopivassa sosiaalisessa mediassa.

Postauksesi muuttuu muille kiinnostavammaksi, kun perustelet miksi jakamasi juttu on mielestäsi tärkeä tai kiinnostava. Voit myös koota lyhyen tiivistelmän jutun sisällöstä. Näin myös sellainen ihminen, joka ei jaksa avata linkkaamaasi juttua, saattaa saada käsityksen sen sisällöstä.

Ennen tiedon jakamista kannattaa vielä tarkistaa, että tieto on peräisin luotettavasta lähteestä eikä sisällä huuhaata.

3. Keskustele

Sosiaalinen media on nykyään tärkeä keskustelualusta. Erityisesti twitterissä voit haastaa keskusteluun suoraan mukaan niin ministereitä, kansanedustajia, yritysjohtajia, tutkijoita, järjestöjen edustajia kuin lehtitalojen johtajiakin. Myös oman tuttavapiirin kanssa keskustelu voi olla yllättävän tehokasta ilmastovaikuttamista.

Muista, että räyhääminen on harvoin tehokasta vaikuttamista. Keskustellessasi pysy ystävällisenä ja kohteliaana ja perustele mielipiteesi hyvin. 

Älä provosoidu, vaikka keskustelukumppanisi sitä yrittäisi, älä hauku, äläkä mene henkilökohtaisuuksiin. Hyvä peukalosääntö on, että somessa ei kannata sanoa asioita, joita et sanoisi kasvotustenkaan.

4. Näytä kuvan tai videon avulla, että asia on sinulle tärkeä

Mielenosoituksissa kyltit ovat tärkeä viestimistapa. Tee itsellesi mielenosoitukseen sopiva kyltti, kuvaa itsesesi sen kanssa ja jaa kuva somessa! Koulu tai työpaikka voi kerätä kuvia yhteen, tehdä niistä kollaasin ja jakaa omissa viestintäkanavissaan, vaikka kuvat olisi otettu yksittäisten ihmisten kotoa käsin!

Jos videot ovat sinulle luonteva tapa viestiä asioita, voit myös kuvata videon, jossa esiinnyt kylttisi kanssa ja kerrot, miksi haluat niin tehdä.

5. Tee meemejä

Meemit ovat nopeasti toteutettava, ajan hermolla oleva ja hyvin tehtynä helposti somessa leviävä viestimistapa. Mikä sinua mietityttää, ärsyttää tai innostaa ilmastokeskustelussa juuri nyt? Kerro se meemillä!

Ohje meemin tekniseen toteutukseen: Kirjoita Googleen sana meme generator ja etsiydy johonkin generaattoriin, esim. imgflip.com on hyvin toimiva generaattori. Valitse sopiva kuva (vaihtoehtoja on yli 1000) ja kirjoita siihen naseva teksti. 

Levitä valmiita meemejä omassa somessasi, sekä koulun tai työpaikan somessa! 

6. Viesti päättäjälle tai yrityksen edustajalle

Monet poliitikot toivovat jatkuvaa, avointa keskustelua kuntalaisten ja kansalaisten kanssa ja tekevät mielellään päätöksiä, joita tietävät äänestäjiensä kannattavan. Myös yritykset tarvitsevat kannustusta (ja usein myös päätöstensä kyseenalaistamista) tiellään kohti hiilineutraalia tulevaisuutta.

Laadi viesti valitsemallesi päättäjälle, kuten ministerille, kansanedustajalle tai kuntapäättäjälle tai yrityksen toimitusjohtajalle. Voit lähettää viestin esimerkiksi sähköpostiviestinä, edustajan sometilin kautta, avoimena twitter-viestinä, avoimena kirjeenä blogissa tai ihan perinteisenä kirjeenäkin.  Valitse itsellesi luontevin tapa viestiä! Viestisi voi olla esimerkiksi kirjeen, tviitin, runon, piirroksen tai sarjakuvan muodossa.

Muista myös tässä, että sopimaton räyhääminen on harvoin tehokas viestintätapa. Perustele mielipiteesi hyvin ja ole ystävällinen, mutta jämäkkä. Kannusta ja anna kiitosta, jos se vain on mahdollista.

Lentoveroaloite on yksi ajankohtainen teema, josta päättäjille kannattaa nyt viestiä. Aloitteen tekijät kertovat, että eduskunta jakautui vast´ikään kahtia, kun kansanedustajat keskustelivat matkustajakohtaisesta lentoverosta. Lentoveroa koskeva kansalaisaloite luovutettiin eduskunnalle helmikuussa.” Ota Sinäkin kantaa lentoveron puolesta ja lähetä meiliä kansanedustajalle: https://www.lentovero.fi/

7. Allekirjoita vetoomus

Eräs tehokas viestintätapa on ison ihmisjoukon mielipiteen välittäminen sopivalle taholle. Järjestöt tekevät tätä esimerkiksi keräämällä nimiä vetoomuksiin. Yleensä vetoomuksen voi allekirjoittaa ilman tunnistautumista tai rekisteröitymistä, mutta omalla nimellä. Tällä hetkellä järjestöt keräävät nimiä ainakin seuraaviin, tavalla tai toisella ilmastoaiheisiin liittyviin vetoomuksiin:

– Ilmastokriisi ratkaistaan yhdessä. Suomi voi näyttää maailmalle, miten fossiilisista luovutaan reilusti ja kestävästi. Eduskunta ja pääministeri Marinin hallitus päättävät, odottaako meitä ilmastokatastrofi vai teemmekö kaikkemme paremman tulevaisuuden puolesta. Vaadi Suomelta ilmastojohtajuutta. Allekirjoita Greenpeacen vetoomus ja tule mukaan! https://www.greenpeace.org/finland/toimi/nytonpakko/nyt-on-pakko/

– Pysäytetään metsiemme hävitys. Nyt on tehtävä valinta. Ei katsota vierestä, kun hiilivarastojemme kiihtyvä hakkaaminen nollaa muut ilmastotekomme ja vanhojen metsien hävittäminen ajaa metsäluontomme ahtaalle. Meidän on yhdessä suojeltava metsiämme. Tee valintasi ja allekirjoita Greenpeacen metsävetoomus nyt. https://metsat.greenpeace.fi/pages/allekirjoita

– Fortum omistaa pian reilut 70 prosenttia saksalaisesta energiayhtiö Uniperista, joka on parhaillaan avaamassa uutta hiilivoimalaa Saksaan ja uhannut haastaa Hollannin välimiesoikeuteen sen hiilikieltolain takia. Ja Uniperilla on merkitystä: sen yhteenlasketut päästöt ovat isommat kuin koko Suomen. Ilmastokriisi on myös ihmisoikeuskriisi. Se uhkaa meille kaikille kuuluvia oikeuksia. Siksi me emme voi katsoa muualle, kun Suomi ja Fortum välttelevät vastuuta ja piiloutuvat tyhjän vastuullisuuspuheen taakse planeettamme kustannuksella. Allekirjoita Amnestyn vetoomus ilmastotekojen puolesta. https://www.amnesty.fi/vetoomukset/selitykset-sikseen-fortum-ja-suomi/

– Myös Greenpeacen kautta voit myös lähettää viestiä hiilivoimakohun keskellä olevan Fortumin johdolle: https://www.greenpeace.org/finland/toimi/suomea-suurempi-saastuttaja/fortum/

– Evo on Hämeenlinnan ja Padasjoen kuntien alueella sijaitseva retkeilyalue, josta toivotaan uutta kansallispuistoa mm. tulevien hakkuiden estämiseksi. Jos kannatat ajatusta Evon kansallipuistosta, laita nimesi Greenpeacen vetoomukseen ja katsotaan, mitä ympäristöministeri ja suuret maanomistajat tästä tuumivat. Vetoomus luovutetaan vuoden 2020 aikana. https://metsat.greenpeace.fi/pages/evo

– Allekirjoita Greenpeacen kansainvälinen merivetoomus nyt ja vaadi, että myös Suomen hallitus ponnistelee vahvan mertensuojelusopimuksen puolesta merten ihmeellisen elämän suojelemiseksi ja pingviinien pelastamiseksi. Pidetään yhdessä huolta, että merten elämä saa ansaitsemansa suojelun. https://www.greenpeace.org/finland/toimi/suojellaan-maailman-meria/allekirjoita-vetoomus/

8. Vastaa työ-ja elinkeinoministeriön kyselyyn hiilineutraalisuuteen pyrkivästä Suomesta

Työ- ja elinkeinoministeriö pyytää kansalaisten vastauksia muutamiin kysymyksiin hiilineutraalisuuteen tähtäävästä Suomen pitkän aikavälin strategiasta. Kyselyn täyttäminen vaatii rekisteröitymisen, mutta kyselyyn voivat vastata myös alaikäiset. Kyselyn tuloksia hyödynnetään, kun Suomi viimeistelee komissiolle toimitettavaa strategiaansa. Kysely on auki 17.3 saakka.

Lue lisää: https://tem.fi/artikkeli/-/asset_publisher/julkinen-kuuleminen-hiilineutraalisuuteen-tahtaavasta-suomen-pitkan-aikavalin-strategiasta

Suora linkki kyselyyn: https://www.otakantaa.fi/fi/hankkeet/432/osallistuminen/801/kysely/ 

9. Someta legoukkojen tai pehmolelujen mielenosoitus

Aina mielenosoitukseen ei tarvitse osallistua itse, vaan hommaan voidaan valjastaa lumiukot, legoukot, barbit tai vaikka pehmolelut. Tämä voi olla mielekästä tehdä porukalla. Kerätkää tai tehkää itse osallistujien joukko ja valmistakaa heille nasevat mielenosoituskyltit.

Lumiukot voi sijoittaa mäkyvälle paikalle, kuten koulun pihalle. Legoukoille ja muille pienemmille hahmoille täytyy ehkä etsiä paikka sisätiloista.

Lopuksi kuvatkaa mielenosoitus ja jakakaa kuvia somessa ja koulun nettisivulla.

10. Muu, mikä?

Jos oheisesta listasta ei löytynyt sinulle sopivaa vaikuttamistapaa, voit hakea inspiraatiota myös tästä kuvasta. Monia siihen kerättyjä vaikuttamistapoja voi toteuttaa myös netissä!


Lisää blogissa

Toivoa ja toimintaa NUORI24 -messuilla

NUORI2024 – valtakunnalliset nuorisotyön päivät järjestetään Tampere-talolla 24.-25.4.2024. Biologian ja maantieteen opettajien liiton Toivoa ja toimintaa -hanke on mukana messuilla! ...

Agenda 2030 -tavoitteet selkokielellä

Agenda 2030 -toimintaohjelman alatavoitteet sisältävät paljon kiinnostavaa lisätietoa kestävästä kehityksestä. Toisinaan tavoitetekstit ovat kuitenkin vaikealukuisia. Ne sisältävät vaikeita asioita ja ...