Musiikin osaamista tarvitaan kestävän tulevaisuuden kestävän tulevaisuuden rakentamisessa. Tältä sivulta saat ideoita ja valmiita tehtäviä, joiden avulla voit käsitellä kestävän kehityksen teemoja opetuksessa helposti ja monipuolisesti.
Miten huomioida kestävä kehitys musiikin opetuksessa?
Musiikin opetuksessa voidaan harjoitella monia sellaisia kestävän kehityksen taitoja, jotka ovat ominaisia juuri musiikin opetukselle. Tässä opetusmateriaalissa kestävän kehityksen ja sen opetuksen nähdään tarkoittavan erityisesti ekologisesti ja sosiaalisesti paremman maailman rakentamista sekä siihen liittyviä tietoja, taitoja, arvoja ja asenteita.
Kestävä kehitys on liian iso aihe käsiteltäväksi yhdellä oppitunnilla. Sen sijaan aihetta kannattaa sivuta opetuksessa säännöllisesti eri yhteyksissä – vaikka lyhyestikin. Musiikin opetus tarjoaa tähän moninaisia mahdollisuuksia. Musiikki on keskeisesti yhteydessä tunteisiin, yhteisöllisyyden kokemukseen ja ihmisten hyvinvointiin, ja siksi se on aina ollut tärkeä osa ihmisten kulttuuria ja luonteva osa myös kestävää, merkityksellistä elämää. Musiikkia voi hyödyntää niin työkaluna kestävyysteemoista oppimiseen kuin niiden herättämien tunteiden käsittelyynkin. Musisoida voi myös luonnossa vaikkapa nuotion ääressä laulaen ja soittaen, tai ihan vain järjestämällä yhteislaulutunti koulun pihalla.
Musiikin avulla otetaan myös kantaa ja vaikutetaan ihmisten mielipiteisiin. Musiikki on tärkeässä roolissa monenlaisten kansanliikkeiden toiminnassa (mm. työväenliike, Viron laulava vallankumous jne.). Musiikin avulla on toteutettu myös paljon huomiota saaneita hyväntekeväisyysprojekteja, kuten AIDS-konsertit ja Live Aid -konsertit. Koulussakin voidaan järjestää oma kestävyysteemoihin liittyvä konsertti, jonka avulla lisätään tietoisuutta aiheesta ja kerätään ehkä jopa rahaa vaikkapa ympäristö- tai ihmisoikeusjärjestölle.
Myös opetussuunnitelmat kannustavat kestävyysteemojen käsittelyyn musiikin opetuksessa. Peruskoulun ja lukion opetussuunnitelmissa on mukana mm. seuraavia musiikin opetuksen sisältöjä ja tavoitteita, jotka linkittyvät luontevasti myös kestävän kehityksen opetukseen.
Kestävään kehitykseen linkittyviä sisältöjä peruskoulun musiikin opetussuunnitelmassa
Oppiaineen tehtävä:
- Opetus ohjaa oppilaita tulkitsemaan musiikin monia merkityksiä eri kulttuureissa sekä yksilöiden ja yhteisöjen toiminnoissa.
- Musiikin opetus rakentaa arvostavaa ja uteliasta suhtautumista musiikkiin ja kulttuuriseen monimuotoisuuteen.
- Opetus ohjaa oppilaita tulkitsemaan musiikin merkityksiä ja jäsentämään musiikkiin liittyviä tunteita ja kokemuksia.
- Opetuksen tehtävänä on kehittää oppilaiden kriittistä musiikkikulttuurien lukutaitoa ohjaamalla heitä analysoimaan ja arvioimaan, miten musiikilla viestitään ja vaikutetaan.
S3 Musiikki omassa elämässä, yhteisössä ja yhteiskunnassa:
- Opetuksessa rakennetaan yhteyksiä musiikin ja muiden oppiaineiden sekä erilaisten yhteiskunnallisten ilmiöiden välille. Samalla pohditaan ja arvioidaan kriittisesti musiikin merkityksiä elämän eri tilanteissa eri aikoina ja aikakausina.
- Myös kuluttamisen ja kestävän hyvinvoinnin näkökulmat ovat olennaisia musiikissa.
Kestävän kehityksen sisältöjä lukion musiikin opetussuunnitelmassa:
- Musiikin opetus myös syventää opiskelijan ymmärrystä musiikista yhteiskunnallisena ilmiönä.
- Musiikillinen ja muu taiteellinen työskentely antavat valmiuksia musiikilliseen kansalaisaktiivisuuteen, kulttuuriseen ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen sekä median ja ääniympäristön kriittiseen tarkasteluun.
- (Näitä asioita nostetaan toistuvasti esiin sekä oppiaineen yleisen tehtävän ja tavoitteiden sekä oppiaineeseen liittyvän laaja-alaisen osaamisen kuvauksessa että eri moduulien tavoitteiden ja sisältöjen kuvauksissa)
Mistä tässä materiaalissa on kyse?
Tälle sivulle on koottu valmiita tehtäviä, joiden avulla kestävän kehityksen teemat on helppo tuoda osaksi musiikin opetusta. Osa tehtävistä soveltuu paremmin yläkouluun, osa lukioon. Monia tehtäviä voi hyvin hyödyntää molemmilla kouluasteilla sekä soveltuvin osin myös esimerkiksi musiikin perusopetuksessa vaikkapa musiikkiopistoissa.
Materiaali on koottu Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL ry:n sekä Liikunnan ja Terveystiedon Opettajat LIITO ry:n yhteistyössä toteumassa Kaikki mukaan koulujen globaalikasvatukseen -hankkeessa vuonna 2026. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama ja se on osa laajempaa Connect for Global Change -hanketta, jota koordinoi Suomessa Fingo. Tehtäväkokonaisuuden ovat koonneet musiikin opettajat Iida-Maria Koskela ja Mirja Karjalainen-Väkevä yhteistyössä Biologian ja maantieteen opettajien liiton kanssa.
Tehtävät on tarkoitettu opetuskäyttöön. Ethän hyödynnä tehtäviä kaupallisessa tarkoituksessa! Oppikirjojen tekijät voivat kuitenkin linkata Toivoa ja toimintaa -sivuston tehtäviä osaksi materiaalejaan. Tämä on hyvä vielä varmistaa Biologian ja maantieteen opettajien liitosta.
Lisätietoa materiaalista antaa Biologian ja maantieteen opettajien liiton kestävyyskasvatuksen asiantuntija Pinja Sipari (pinja.sipari at bmol.fi).
Antoisia hetkiä kestävän kehityksen teemojen parissa!
Tämä tehtäväpaketti on Euroopan unionin osarahoittama. BMOL ry ja Liito ry vastaavat sen sisällöstä, eikä sisältö välttämättä vastaa Euroopan unionin näkemyksiä.
TEHTÄVÄT
Seuraavissa tehtävissä käsitellään kestävää kehitystä musiikin opetuksessa monenlaisilla tavoilla: kuunnellaan, keskustellaan, analysoidaan, soitetaan, lauletaan ja sävelletään.
Tehtävät on tarkoitettu opetuskäyttöön. Voit käyttää tehtäviä sellaisenaan, napata niistä opetukseen vain pienen osan tai soveltaa niitä vapaasti vielä paremmin omaan opetukseesi sopivaksi. Mainitsethan aina tehtävien tekijän sekä materiaalien alkuperäisen lähteen tehtäviä käyttäessäsi.
1) Äänimaisemat – maiseman äänet
Tässä harjoituksessa kehitetään ympäristöherkkyyttä tutustumalla lähiympäristön äänimaisemiin. Ympäristön tarkastelu eri aistein voi laajentaa ja syventää kokomusta ympäristöstä. Monen eri aistin kautta tarkasteltuna luonto ja rakennettu ympäristö hahmottuvat eri tavalla kuin pelkän näköaistin kautta. Moniaistisuuden katsotaan tukevan yhteyttä paikkaan sekä niin kutsut ympäristöherkkyyden kehittymistä. Ympäristöherkkyys on luontoyhteyden lähikäsite. Se viittaa kykyyn havaita ja aistia ympäristöä sekä kokea myötätuntoa sitä kohtaan. Paikkayhteyttä ja ympäristöherkkyyttä pidetään tärkeinä myötätuntoisen luontosuhteen ja ympäristövastuullisuuden kehittymistä tukevina tekijöinä.
Tavoitteet:
- Tiedostaa, millaisia ääniä erilaisissa elinympäristöissä kuuluu ja miten eri tavoin ne koetaan.
- Syventää omaa suhdetta ympäristöihin kuunteluhavainnoinnin kautta.
- Keskustella äänten herättämistä ajatuksista ja tunteista.
- Analysoida ääniä musiikin elementtien ja käsitteiden avulla.
- Tuottaa yhdessä äänimaisema.
Ohjeet:
a) Tehtävä aloitetaan kävelemällä lähiluonnossa tai kaupunkiympäristössä, jossa kuunnellaan ja äänitetään erilaisia ääniä yksilö-, pari- tai pienryhmätyönä. Jokainen ryhmä äänittää 1-5 ääniesimerkkiä seuraavasta listasta:
- Yleisääni maisemasta
- Ääni, jossa on toistuva rytmi
- Ääni, joka jatkuu tasaisena
- Jonkin eläimen ääni
- Kasvista lähtevä ääni
- Askelten ääni
- Jokin kiinnostava ääni
b) Palataan luokkaan, kuunnellaan äänet ja keskustellaan niistä alla olevien harjoitusten avulla.
- Arvausleikki: mistä kuultava ääni syntyy? Mitä erilaisia äänilähteitä siinä kuuluu? Missä kohtaa kävelyreittiä ääni on äänitetty?
- Äänen analysointiharjoitus musiikin käsitteiden avulla: Onko ääni korkea vai matala? Onko ääni kova vai hiljainen? Kuuluuko siinä jokin sävelkorkeus?
- Millaiset sanat kuvaavat ääntä? Sanat voivat olla esim. ääntä kuvaavia verbejä (narskua, havista).
- Kuulostaako ääni miellyttävältä vai ikävältä? Millaisia tunteita äänimaisemat tai yksittävät äänet herättävät? Apuna voi käyttää tehtävän lopusta löytyvää tunnesanakuvaa.
- Kuulitteko enemmän luonnonääniä vai ihmisen tai rakennetun ympäristön tuottamia ääniä? Vastatiko tulos odotuksianne, vai yllättikö se?
c) Matkitaan omilla äänillä ja/tai kehosoittimilla kuunneltua ääntä.
d) Tehdään lopuksi äänimaisema kuunnelluista äänistä: jokainen saa valita yhden mieleensä painuneen äänen, jota alkaa tuottaa äänellään tai kehosoittimilla.
- Aloittakaa esimerkiksi hiljaisimmasta äänestä, jonka jälkeen mukaan tulevat muut äänet yksi kerrallaan kunnes kaikki äänet soivat yhtä aikaa.
- Sävellys loppuu niin, että oppilaat lopettavat tuottamansa äänet yksi kerrallaan.
- Sävellyksen voi luoda myös niin, että oppilaat sopivat, missä järjestyksessä äänet tulevat sävellykseen mukaan.
- Yksi oppilaista voi toimia vuorollaan kapellimestarina.
- Nimetkää äänimaisemasävellyksenne.
- Sävellyksen voi äänittää ja kuunnella sen tai käyttää itse luotavan videon (esim. kuvataiteen tunnilla) taustaäänenä.
Tehtävän on toteuttanut musiikin yliopisto-opettaja Mirja Karjalainen-Väkevä.
Tehtävän johdanto-osiossa on hyödynnetty teosta Ympäristökasvatuksen menetelmäkirja (Essi Aarnio-Linnanvuori, 2026).
2) Luonto kansallissäveltäjämme inspiraation lähteenä
Tässä tehtävässä tutustutaan Jean Sibeliuksen luontosuhteeseen ja teoksiin sekä pohditaan luontoa musiikin inspiraation lähteenä. Tehtäväkokonaisuus koostuu useista erillisistä osioista. Voit valita niistä yhden, useamman tai vaikka kaikki.
Tavoitteena on:
- Tiedostaa, että luonto voi toimia inspiraationa musiikin luomisessa.
- Pohtia luonnon merkitystä ihmisten luovuudelle Sibeliuksen ja muiden säveltäjien esimerkkien kautta.
- Tarkastella omaa luontosuhdetta.
Tarvikkeet:
- Laite/laitteet artikkeli- ja konserttiaineistoihin tutustumiseen
- Tulitikkuaskeja Sibeliusboksin valmistamiseen sekä välineitä niiden koristeluun
Työohjeet:
a) Tutustutaan Sibeliuksen luontosuhteeseen
- Tutustukaa Ylen artikkeliin “Kuvittelen, että varikset ovat oboeita ja harakat fagotteja”: https://yle.fi/a/20-290861.
- Kysymykset keskustelua tukemaan:
- Miten artikkelissa kuvataan Sibeliuksen suhdetta luontoon? Miten se näkyi hänen teoksissaan?
- Oletko itse kokenut hetkiä, jolloin olet pysähtynyt tarkkailemaan ja ihailemaan ympäröivää luontoa? Kuvaile paikkaa eri aistien kautta: mitä näit, kuulit, tunsit ja haistoit? Millainen musiikki tai mikä instrumentti kuvastaisi mielestäsi tätä paikkaa?
b) Luonnosta inspiraatiota omiin sävellyksiin
- Tehkää retki johonkin lähistöllä olevaan luontokohteeseen ja ottakaa retkellä valokuvia luonnosta. Vaihtoehtoisesti oppilaat voivat lähettää opettajalle ottamiaan luontokuvia yhdessä luokassa tarkasteltaviksi, tai voitte katsoa luontokuvia esimerkiksi seuraavilta tekijänoikeuksista vapailta sivuilta: https://kuviasuomesta.fi/kategoria/luonto/ tai https://pixabay.com/fi/images/search/luonto/.
- Tarkastelkaa yhtä kuvaa kerrallaan. Pohtikaa, millaisia tunteita kuva herättää ja miltä kuva kuulostaisi musiikkina.
- Käyttäkää luokasta löytyviä soittimia ja keksikää lyhyitä sävellyksiä, esimerkiksi yksinkertaisia melodioita tai rytmejä, jotka saavat inspiraationsa luontokuvista.
c) Sibeliuksen Kukka- ja Puusarjat
- Sibelius sävelsi useita teoksia, jotka saivat inspiraationsa luonnosta. Vuonna 1914 sävelletty Puusarja, op. 75, on yksi Sibeliuksen rakastetuimpia piano-opuksia. Se koostuu viidestä eri osasta: Kun pihlaja kukkii, Yksinäinen honka, Haapa, Koivu ja Kuusi. Kukkasarja, op. 85, on puolestaan vuonna 1917 sävelletty pianokappaleiden kokonaisuus, joka koostuu seuraavista sävellyksistä: Kellokukka (Campanula), Neilikka (Carnation), Iiris (Iris), Akileija (Columbine) ja Ruiskaunokki (Cornflower).
- Kuunnelkaa Sibeliuksen Puu-sarjan viisi osaa sekä Kukka-sarjan viisi osaa, joista jokainen kestää 1-3 minuuttia.
- Kuunnelkaa Sibeliuksen Puu- ja Kukka-sarjat niin, että oppilaat eivät tiedä, missä järjestyksessä ne ovat. Tehkää samalla oheinen tehtävämoniste, jossa on kukkien ja puiden kuvat sekä niihin liittyvät pienet infotekstit. Oppilaiden tulee yrittää yhdistää oikea sävellys oikeaan kasviin.
- Kysymyksiä keskustelua tukemaan:
- Millaisia ajatuksia ja tunteita eri sävellykset herättävät?
- Kuinka osuvasti sävellykset mielestäsi kuvaavat eri puu- ja kukkalajeja? Onko sävellyksistä mahdollista arvata, mistä puu- tai kukkalajista on kyse?
d) Sibeliusboksin tekeminen
Sibelius kuljetti usein mukanaan pientä tulitikkuaskia, johon hän oli tallettanut jotakin luonnonmateriaalia, esimerkiksi sammalta. Sen avulla hänen oli mahdollista palata luonnon tunnelmaan missä tahansa boksia tuoksuttelemalla.
Tehkää omat Sibeliusboksit Suomen luonnonsuojeluliiton ohjeiden mukaan. Muistakaa noudattaa luonnonmateriaaleja kerätessä jokaisenoikeuksia! Käykää jokaisenoikeudet läpi tehtävän aluksi esim. Luontoon.fi -sivuston avulla.
e) Luonto muiden säveltäjien musiikissa
Myös useat muut säveltäjä ovat inspiroituneet luonnosta. Näitä sävellyksiä on mukana Radion Sinfoniaorkesterin konsertissa Musiikki puhuu luonnosta, joka esitettiin Musiikkitalolla marraskuussa 2021. Katsokaa Yle Areenasta konsertin tallenne (kesto 1h 20 min).
Orkesterin kapellimestarina toimii Kaapo Ijas, konsertin juontajana Jukka Nykänen ja asiantuntijavieraana meteorologi Anniina Valtonen. Mukana ovat seuraavat teokset:
- Ludwig van Beethoven: Sinfonia nro 6 ”Pastoraali”, osa II
- Einar Englund: Tunturi, sarjasta Valkoinen peura
- Helen Grime: Virga
- Alexander Glazunov: Rakeet, sarjasta Vuodenajat
- Hector Berlioz: Chasse Royale et Orage, oopperasta Troijalaiset
- Jean Sibelius: Myrsky, alkusoitto
- Johann Strauss: Unter Donner und Blitzen
- Brett Dean: Pastoraalisinfonia.
Tehtävän on toteuttanut musiikin- ja luokanopettaja, väitöskirjatutkija Iida-Maria Koskela.
3) Hyvän elämän aineksia menneisyydessä ja tulevaisuudessa
Tehtävässä pohditaan hyvän elämän aineksia ja niiden näkymistä musiikissa sekä menneisyydessä että tulevaisuudessa. Tavoitteena on tutustua kansanlauluihin ja vanhoihin koululauluihin ja pohtia niiden kautta, millaiset asiat ovat historiallisesti olleet keskeisiä hyvälle elämälle ja mitä niistä voisi oppia tässä hetkessä. Lisäksi herätellään pohtimaan tulevaisuutta sekä sitä, millaista hyvä elämä tulevaisuudessa voisi olla.
Tarvikkeet:
- Sanat vanhoihin koululauluihin
- Soittimet tai laitteet laulujen kuuntelemista ja soittamista sekä tulevaisuuden sävellystehtävää varten
a) Tutustukaa vanhojen koululaulujen sanoihin. Voitte myös kuunnella, laulaa tai soittaa lauluja.
Vanhojen koululaulujen sanoituksia löytyy seuraavilta Helsingin kaupunginmuseon sivustoilta esimerkiksi täältä ja täältä. Opettaja voi valita täältä koululauluja oman harkintansa mukaan. Joihinkin lauluista löytyy nuotteja esimerkiksi Suuri toivelaulukirja -sarjasta tai musiikin oppikirjoista.
Esimerkiksi seuraavissa koululauluissa kuvataan arjen, juhlan, luontosuhteen ja vuodenajan vaihteluiden kannalta kiinnostavia teemoja:
- Juhannus on meillä herttainen (1907), suomalainen kansansävelmä, san. Maija Konttinen
- Koulutie (1924), säv. Jean Sibelius, san. Veikko Koskenniemi
- Syksylaulu, suomalainen kansansävelmä, san. Hilja Liinamaa
- Hiihtäjälapset (1900), säv. Aksel Törnudd, san. Eino Leino
Kysymyksiä keskustelua tukemaan:
- Millaista elämä oli menneisyyden Suomessa 1900-luvun alkupuolella? Mihin aikaa käytettiin? Millaista oli arki ja millaista juhla?
- Miten luonto ja vuodenaikojen vaihtelu vaikuttivat ihmisten elämään?
- Pohtikaa reilu sadan vuoden takaista suomalaista elämäntapaa ekologisen, sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden näkökulmista. Onko jotain, mitä tässä hetkessä voi oppia menneisyyden elämäntavasta? Onko jotain, mikä on nykyhetkessä selkeästi paremmin kuin silloin?
Vinkki! Voitte syventyä menneisyyden elämään Suomessa myös Kuopion korttelimuseon verkkonäyttelyn avulla: https://savutuvanmaailmassa.wordpress.com/.
b) Kuvitelkaa, että olette vuodessa 2050. Lähestykää tehtävää toivottavan tulevaisuuden kautta, eli miettikää, millainen teidän mielestänne hyvä tulevaisuus olisi vuonna 2050.
Tehtävän voi toteuttaa suullisesti, kirjoitelmana tai esitelmänä.
- Miltä silloin näyttää? Millaisessa ympäristössä ihmiset asuvat?
- Miten ihmiset viettävät aikaansa? Millaisia töitä on, ja mitä vapaa-ajalla tehdään?
- Mikä tuo ihmisille merkityksellisyyden ja onnellisuuden tunteita?
- Millaista musiikki on vuonna 2050?
- Keksikää sanoitukset ja/tai säveltäkää laulu, joka voisi olla tehty vuonna 2050.
Tehtävän on toteuttanut musiikin- ja luokanopettaja, väitöskirjatutkija Iida-Maria Koskela.
4) (Epä)kestävät viestit Suomen kuunnelluimmassa musiikissa
Tässä tehtävässä analysoidaan nykymusiikin sanoituksia kestävän kehityksen näkökulmasta. Tavoitteena on herättää kriittistä pohdintaa siitä, millaisia arvoja ja maailmankuvaa tällä hetkellä kuunnelluin musiikki Suomessa välittää sekä pohtia omia ja yhteiskunnan kulutustottumuksia.
Tarvikkeet:
- Työvälineet esitelmien tekemiseen
- Laite/laitteet kappaleiden kuuntelemista varten
Tehtävän kulku:
a) Kestävän kehityksen ja elämäntavan pohdinnat. Keskustelkaa yhdessä, mitä tarkoittaa kestävä kehitys ja millainen voisi olla ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävä elämäntapa. Pohtikaa myös, millaiset elämänvalinnat tuovat hyvinvointia. Apuna voitte käyttää alta löytyvää Agenda 2030 -toimintaohjelman päätavoitteiden ruudukkoa tai esimerkiksi Tampereen kaupungin toteuttamaan Mikä kestävä elämä? -oppimateriaalia: https://mappa.fi/wp-content/uploads/2025/10/Mika-kestava-elama-Oppitunti-kestavan-arjen-tekoihin.pdf.
b) Sanoitusten analysointi. Opiskelijat työskentelevät pareittain tai pienryhmissä. Jokainen ryhmä valitsee vuoden 2025 Suomen kuunnelluimpien kappaleiden Spotify-listalta yhden kappaleen. Opiskelijat tekevät ryhmätyön, jossa he esittelevät kappaleen lyhyesti ja pohtivat seuraavia kysymyksiä:
- Miksi kappale on niin suosittu?
- Millaista maailmankuvaa kappale edustaa? Kuinka kestävä tämä maailmankuva on? Kestävyyttä tarkastellaan ekologisen, sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden näkökulmista. Tarkempia kappaleiden avulla pohdittavia teemoja voivat olla esimerkiksi kuluttaminen, sukupuolten välinen tasa-arvo ja hyvinvointi.
Lista vuoden 2025 Suomen kuunnelluimmista kappaleista Spotifyssa:
1. Ares – Menestys on paras tapa kostaa
2. KAJ – Bara bada bastu
3. Turisti – Taikuri
4. JVG – Rehellisesti
5. Isac Elliot – Ehkä se siitä
6. Lauri Haav – Toisessa elämässä
7. Averagekidluke – Diva
8. Ares – T-paita (feat. Bizi)
9. Turisti – Liike on lääke
10. Ares – Onneks
Lähde: Spotifyn kuunnelluimmat on julkaistu: Suosituimpien artistien kärkijoukosta ei löydy yhtään naista (Yle 3.12.2025). https://yle.fi/a/74-20197329.
c) Yhteinen keskustelu. Ryhmätyöt esitellään koko ryhmälle, ja niistä keskustellaan yhdessä. Vaihtoehtoisesti opiskelijat voivat kirjoittaa esimerkiksi esseet alla olevista aiheista. Apuna voi käyttää seuraavia kysymyksiä:
- Miksi listan musiikki on tällä hetkellä suosittua? Miksi se vetoaa erityisesti nuoriin?
- Millaista maailmankuvaa Spotifyssa kuunnelluin musiikki edustaa?
- Vaikuttaako kuuntelemasi musiikin sanat tai esittäjän antama esimerkki omiin valintoihisi tai siihen, millaisia asioita itse toivot elämääsi? Entä kulutustottumuksiisi?
- Kuinka lähellä kestävyyttä elämäntavat ja kulutustottumukset yleisesti ovat yhteiskunnassamme? Onko asioita, joita muuttamalla ne olisivat kestävämpiä?
- Mitkä asiat ylipäätään ovat elämässä tärkeitä ja luovat ihmisille aitoa hyvinvointia?
Tehtävän on toteuttanut musiikin- ja luokanopettaja, väitöskirjatutkija Iida-Maria Koskela.
5) Mainos-/vastamainosjinglet – miten musiikki houkuttelee ostamaan?
Tehtävän tavoitteena on oppia tiedostamaan musiikilla vaikuttamisen keinoja mainostamisessa. Lisäksi tehtävässä opetellaan säveltämään itse mainos- ja vastamainosjinglejä.
Tarvikkeet:
- Musiikin luokan soittimisto ja mahdollisesti iPadit.
a) Orientoituminen aiheeseen:
- Keskustelu ja tiedonhaku. Mikä on jingle? Miksi se on tehokkaampi kuin pelkkä tuotenimi tai logo? Tiedonhakuun ks. esim. Wikipedia.
- Kuunnelkaa muutamia esimerkkejä erilaisista jingleistä / mainoksista. Esim. pikaruokaravintolat, radioasemat, jokin nuorten maailmassa juuri nyt pinnalla oleva tuote, jossa on mainosjingle.
- Pohtikaa: Millä musiikillisilla keinoilla jingleissä luodaan positiivisia, ostamaan innostavia mielikuvia? Miten jingleä pitäisi muuttaa, että sen vaikutus olisi päinvastainen?
- Arvausleikki: Pienryhmissä valitaan jokin tuttu tuotenimi. Tuotenimen sanarytmi siirretään mahdollisimman selkeästi kehosoittimille. Tuotenimeä ei saa sanoa, vaan sen rytmi soitetaan kehosoittimilla. Tuotenimirytmit esitetään vuorotellen koko luokalle. Muut yrittävät arvata, mikä tuotenimi on kyseessä. Arvausleikillä voi virittäytyä tulevaa oman jinglen sävellystehtävää varten.
b) Ohje mainosjinglen säveltämiseen:
- Keksikää itse uusi tuote, joka jollakin tavalla tukee kestävää kehitystä.
- Kirjoittakaa lyhyt tarina tuotteelle (esim. äidinkielen ja kirjallisuuden tunnilla).
- Keksikää tuotteelle nimi. Nimeä käytetään sävellyksen pohjana.
- Sävellyksen vaiheet mainosjinglelle:
- Kokeilkaa, millaisella rytmillä tuotenimen voi sanoa. Valitkaa mielestänne paras.
- Kokeilkaa ja päättäkää, meneekö melodia ylös- vai alaspäin. Usein ylöspäin duurissa menevä melodiakulku luo positiivisen mielikuvan.
- Siirtäkää rytmi tuotteeseen sopivalle melodiasoittimelle (esim. Kellopeli, xylofoni, piano tms) tai muulle soittimelle niin, että käytätte 2-5 säveltä.
c) Ohje vastamainosjinglen säveltämiseen:
- Päättäkää, mistä tuotteesta haluatte tehdä vastamainoksen. Mitä tuotteen ominaisuutta kritisoitte; mikä siinä ei tue kestävää elämäntapaa?
- Jos tuotteella on jo olemassa jingle, voitte käyttää sitä vastamainosjinglen inspiraationa. Kokeilkaa, miten jingle muuttuu, kun vaihdatte soittimia, lisäätte epävireisyyttä ja riitasointuja. IPadilla voi lisätä myös efektejä soittimiin ja mikrofonilla äänitettyyn ääneen (kohdasta “Hauska”)
- Jinglet voi äänittää iPadilla kuunneltavaksi tai ryhmät voivat itse esittää ne.
d) Tehtävän purku. Kuunnelkaa jinglet ja keskustelkaa niissä käytetyistä musiikillisista vaikuttamisen keinoista.
- Millaisia mielikuvia itse tehdyt mainosjinglet ja vastamainosjinglet herättävät?
- Miten niissä kuuluu kuluttamaan kannustaminen tai sen kritisoiminen?
Mitä vastamainokset ovat? Vastamainokset ovat parodioita mainoksista. Mainosten kieltä käyttämällä ja huumorin avulla vastamainoksissa kommentoidaan kulutusyhteiskunnan ongelmia, kuten tuotannon ympäristöhaittoja, eettisiä ongelmia tai ihmisoikeusloukkauksia. Tavalliset mainokset ovat useimmiten yksisuuntaista markkinointiviestintää, joka ei anna tilaa keskustelulle. Vastamainosten avulla mainonnasta, mainostetuista tuotteista ja palveluista sekä niiden vaikutuksista yhteiskuntaan voidaan keskustella mainonnan omaa kieltä ja kuvastoa käyttämällä. Lisätietoa kuviin ja teksteihin perustuvista vastamainoksista löytyy esimerkiksi Toivoa ja toimintaa -sivustolta. Ammattimaisesti toteutettuja vastamainoksia löytyy Voima-lehden ja Häiriköt päämajan sivulta.
Tehtävän on toteuttanut musiikin yliopisto-opettaja Mirja Karjalainen-Väkevä.
6) Levyraati ekokriisistä kertovista kappaleista
Tehtävässä pohditaan ympäristökriisiä ja sen ratkaisumahdollisuuksia kuuntelemalla ja analysoimalla ekokriisistä kertovia kappaleita. Lisäksi käsitellään yhdessä kappaleiden herättämiä ympäristötunteita.
Tarvikkeet:
- Laite/laitteet kappaleiden kuuntelemista varten
- Tulostettu monistepohja kappaleiden arviointiin
a) Pitäkää levyraati ekokriisistä kertovista kappaleista. Arvioikaa kuunneltuja kappaleita monistepohjaan. Voitte käydä lopuksi oppilaiden arviot läpi suullisesti, sormilla näyttämällä, tai laskemalla jokaisen kappaleen pisteiden keskiarvot.
Voitte sisällyttää levyraatiin teemaa käsitteleviä kappaleita opettajan ja oppilaiden kiinnostuksen mukaan tai pitää levyraadin seuraavista Suomen Luonto -lehden listaamista kappaleista:
- Vesta: Kaikki muuttuu (feat. Biolapset), 2022
- Haloo Helsinki!: Lady Domina, 2020
- Vesterinen yhtyeineen: Maailma palaa, 2023
- Maustetytöt: Ne tulivat isäni maalle, 2020
- Vimma: Pestään kädet, 2025
- Antti autio: Maailman reunalla, 2019
- Viitasen Piia: Meidän jälkeemme hiljaisuus, 2019
b) Keskustelkaa kappaleiden herättämistä tunteista ja ajatuksista yhteisesti seuraavien kysymysten avulla:
- Millaista viestiä ympäristön ja maailman tilasta kappaleet kertovat?
- Millaisia tunteita kappaleet herättävät sinussa? Surua, voimaantumista, rohkeutta, vihaa, pettymystä, yllättyneisyyttä, välinpitämättömyyttä vai jotain muuta tunnetta? Tässä voi käyttää apuna alla olevaa tunnesanojen kuvaa.
- Millaisin teoin ekokriisiä voidaan ratkaista?
- Miten sinä haluaisit olla mukana vaikuttamassa parempaan tulevaisuuteen?
Vinkki! Jos ratkaisujen keksiminen tuntuu vaikealta, voitte poimia itseänne kiinnostavia vaikuttamisen tapoja tästä listasta.
Tehtävän on toteuttanut musiikin- ja luokanopettaja, väitöskirjatutkija Iida-Maria Koskela.
7) Musiikki ympäristötunteiden käsittelyn tukena
Tässä tehtävässä jäsennetään omia kestävään kehitykseen liittyviä ajatuksia ja tunteita kirjoittamalla ja musiikkia hyödyntämällä. Lisäksi pohditaan muusikoiden roolia kestävän kehityksen ratkaisijoina.
a) Ränttääminen musiikin säestyksellä. Pohdi, mitä kestävä kehitys merkitsee sinulle. Millaisia tietoja, tunteita ja kokemuksia sinulla on siihen liittyen? Kirjoita paperille sanoja ja lauseita, tai piirrä kolmen minuutin ajan. Yritä saada paperi mahdollisimman täyteen hajanaisiakin asioita, ajatuksia, tunteita ja kokemuksia!
Ensimmäiset kaksi minuuttia kirjoitetaan hiljaisuudessa. Sen jälkeen opettaja laittaa soimaan 2-3 kestävän kehityksen teemoja tavalla tai toisella käsittelevää kappaletta, joissa on erilaisia tunnelmia. Kappaleiden sanoituksistakin voi poimia paperiin sanoja tai säkeitä.
Opettaja voi napata esim. yhden kappaleen jokaisen ranskalaisen viivan ryppäästä. Harjoitus on hyvä lopettaa lempeään kappaleeseen (viimeinen rypäs), mutta lisäksi on hyvä ottaa mukaan vaikeampiakin tunteita mahdollisesti herättäviä kappaleita (ensimmäiset ryppäät).
- Pestään kädet (Vimma) // Lady Domina (Haloo Helsinki) // We´re Not Gonna Take It (Twisted Sister)
- Kuuma (Yeboyah) // Elegy For The Arctic (Ludovico Einaudi) // Uskon tulevaan (Vesta)
- Valot pimeyksien reunoilla // Da da dam (Paradise Oskar) // Metsään (MeriTuuli, tilauskappale Suomen Ladulle)
b) Prosessikirjoitusharjoitus ajatusten jäsentämiseksi. Opettaja lukee ääneen ja/tai näyttää dialta yhden seuraavista lauseen aloituksista. Oppilaat kirjoittavat lauseen alun omaan paperiinsa ja ja jatkavat sitten lausetta haluamallaan tavalla. Jokaisen aloituksen jatkamiseen on aikaa yksi minuutti. Syntyvä teksti on kirjoittajaa itseään varten, eikä sitä tarvitse näyttää kenellekään. Nyt ei tarvitse välittää oikeinkirjoituksesta tai pilkkusäännöistä!
- Kestävä kehitys näkyy arjessani…
- Kun ajattelen kestävää kehitystä, tunnen…
- Kun ajattelen kestävää kehitystä, toivon että tulevaisuudessa…
c) Purku yksin. Oppilaat lukevat kirjoittamansa tekstit läpi itsekseen ja alleviivaavat n. kolme itselleen merkityksellistä sanaa tai asiaa. Lopuksi jokainen kertoo yhden valitsemansa sanan ääneen, jos tämä tuntuu ryhmässä turvalliselta.
d) Loppukeskustelu. Pohditaan yhdessä muusikoiden roolia kestävän kehityksen toimijoina ja musiikin mahdollisuuksia auttaa käsittelemään tunteita. Voitte käsitellä esimerkiksi seuraavia kysymyksiä.
- Vaikuttivatko kuunneltujen kappaleiden tunnelmat tai sanoitukset asioihin, joita kirjoititte papereihin? Miten?
- Voiko musiikki voi mielestänne auttaa käsittelemään kestävän kehityksen kysymysten herättämiä tunteita? Miten tai jos ei, niin miksi ei?
- Millaisia erilaisia erilaisia rooleja muusikoilla voi mielestänne olla kestävän kehityksen haasteiden ratkaisijoina?
Tehtävän on toteuttanut kestävyyskasvatuksen asiantuntija Pinja Sipari. Tehtävä on suunniteltu hyödyntäen useita Toivoa ja toimintaa -sivuston tunnetehtäviä.
8) Da Da Dam – yhdessä kohti parempaa maailmaa soittaen ja laulaen
Tehtävässä pohditaan ympäristökriisiä ja sen ratkaisumahdollisuuksia analysoimalla laulun sanoja. Lisäksi pohditaan yksilöiden ja kollektiivisen toiminnan mahdollisuuksia ympäristöhaasteiden ratkaisussa ja kestävän elämäntavan luomisessa sekä herätellään kiinnostusta etsiä omia tapoja osallistua kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseen.
Tarvikkeet:
- Laite/laitteet kappaleen kuuntelemista varten
- Musiikkiluokan soittimet kappaleen soittamista varten
- Da da dam -kappaleen sanat ja soinnut monisteena
Ohjeet:
Paradise Oskar eli Axel Ehnström osallistui Euroviisuihin Suomen edustajana vuonna 2011 ollessaan 19-vuotias. Hänen kilpailukappaleensa oli Da Da Dam, jonka hän oli säveltänyt ja sanoittanut itse.
Tutustukaa kuuntelemalla, laulamalla ja/tai soittamalla Paradise Oskarin kappaleeseen Da Da Dam. Tallenne euroviisuesityksestä löytyy Yle Areenasta. Sanat ja soinnut löytyvät täältä.
Keskustelkaa yhdessä kappaleesta ja sen herättämistä ajatuksista ja tunteista. Kysymyksiä keskustelun tueksi:
- Millainen tunnelma kappaleessa on?
- Millainen laulun päähenkilö Peter on?
- Miten ihmiset reagoivat Peterin yrityksiin kertoa planeettamme huolestuttavasta tilasta?
- Mitä Da da dam tarkoittaa tässä laulussa? Huomioi, että eri säkeistöissä sillä on erilaisia merkityksiä.
- Miten laulu loppuu?
- Millaisia keinoja ihmisillä on levittää tietoutta kestävyyshaasteista? Onko sinulla kokemuksia tällaisesta? Miten ihmiset ovat reagoineet, tai miten luulet heidän reagoivan?
- Mitä ovat ne oman yhteiskuntamme “kuningas ja parlamentti”, joiden pariin voimme kääntyä ja vaatia suurempia tekoja ympäristökriisin ratkaisemiseksi?
HUOM! Axel Ehnström on antanut luvan kappaleen sanoituksen ja sointujen käyttöön tässä tehtävässä. Kunnioitathan tekijänoikeuksia, etkä hyödynnä niitä muihin tarkoituksiin. Kiitos!
Tehtävän on toteuttanut musiikin- ja luokanopettaja, väitöskirjatutkija Iida-Maria Koskela.
Kiinnostavaa lisämateriaalia
Materiaaleja Globaalikasvatus.fissä
Globaalikasvatuksen vinkkipankista löytyy lukuisia ideoita siihen, miten globaalikasvatusta voi toteuttaa käytännössä. Vinkkeihin on koottu järjestöjen tuottamia materiaaleja ja opetusmenetelmiä globaalikasvatuksen teemoista. Tarjolla on myös koulutusvinkkejä ja moneen oppiaineeseen sopivia kouluvierailuja. Vinkkipankkia ja koko globaalikasvatus.fi -verkkosivustoa ylläpitää Fingo.
Materiaaleja MAPPAssa
MAPPA.fi on hakupalvelu ja jakamisalusta opettajille, kasvattajille ja nuoriso-ohjaajille. Löydät sieltä tuhansia eri toimijoiden materiaaleja, menetelmiä, tapahtumia ja palveluita. Teemoina ovat mm. ympäristökasvatus, kestävyyskasvatus, seikkailukasvatus, tiedekasvatus, kestävyysosaaminen ja tulevaisuustaidot. MAPPA.fi -palvelua ylläpitää Suomen luonto- ja ympäristökoulujen liitto ry.
