Ihmisillä voi olla erilaisia syitä sille, miksi he eivät joko halua tai oikein pysty hyväksymään ilmastokriisin todellisuutta.
Monitieteellisessä tutkimuksessa on tarkasteltu mm. seuraavia näkökulmia:
- Voi olla, että ihmisen sukulaiset ja ystävät, eli sosiaaliset verkostot ovat sellaisia, että niissä kiistetään ilmastokriisin vakavuus. Tällöin yksilön voi olla vaikeaa hyväksyä ilmastonmuutokseen liittyviä faktoja, koska se saattaisi johtaa ristiriitoihin itselle tärkeiden ihmisten kanssa.
- Voi olla, että ihminen hyötyy taloudellisesti nykyisestä fossiilitaloudesta. Hän voi esimerkiksi omistaa öljy-yhtiön osakkeita tai pihviravintolan, tai olla töissä lentoyhtiössä. Ilmastonmuutoksen kieltäminen voi tällöin olla helpompaa kuin työpaikan vaihtaminen tai taloudellisista eduista luopuminen.
- Ilmastokriisi voi tuntua hyvin pelottavalta ja ahdistavalta. Tällöinkin henkilö voi yrittää kieltää ilmastofaktat tai ainakin paeta niitä mahdollisimman pitkään, jotta hänen ei tarvitsisi kohdata hankalaa asiaa.
Jokaisella ihmisellä on vastuu omasta tosiasioiden hyväksymisestä. Toisia voi yrittää auttaa, jos he kieltävät tosiasiat, mutta emme ole vastuussa toistemme reaktioista. Erilaiset kieltämisen syyt vaikuttavat siihen, millaisia ratkaisukeinoja missäkin tilanteessa voi yrittää käyttää.
- Jos ihminen kokee suurta uhkaa ilmastonkriisiin liittyen, tulisi silloin yrittää lisätä hänen turvallisuuden tunnettaan, eikä hyökätä tai syyllistää.
- Jos taloudellisten etujen säilyttäminen on ihmiselle tärkeää, voi häntä yrittää houkutella suuntaan, jossa taloudellisia etuja on saatavilla ilmastoystävällisemmin.
On hyvä muistaa, että kieltämisessä on erilaisia asteita. Vain pieni osa ihmisistä yrittää kieltää ilmastofaktat kokonaan. Paljon useammat ihmiset yrittävät kieltää ilmastonmuutoksen osittain tai pitää asian etäällä itsestään esimerkiksi ajatellen, että ilmastonmuutos ei suomalaisten elämään vaikuta tai että suomalaisten teoilla ei ole vaikutusta ilmastonmuutokseen.
Etäisyyden ottaminen ilmastokriisiin on aina välillä hyödyllistä meille kaikille, jottei se ahdista liikaa. Olennaista olisi löytää terve tasapaino ilmastoaktiivisuuden sekä lepäämisen ja etäisyyden ottamisen välille.
TEKSTI: Ympäristötutkija Panu Pihkala
KUVA: @felipepelaquim / Unsplash
