Maaperä on tärkeä luonnonvara. Ilman hyvinvoivaa maaperää ihmiset ja lukemattomat muut eliölajit eivät selviäisi lainkaan. Jostain syystä maaperää ei silti osata vielä nähdä puhtaan veden ja ilman rinnalla välttämättömänä luonnonvarana. Tämän tietopaketin avulla pääset tutustumaan monenlaiseen maaperätietoon.
Vinkki! Jos olet opettaja tai kasvattaja, kannattaa tutustua myös Arvokas maaperä -opetusmateriaaliin!
ALUKSI
Saat perustiedot maaperästä katsomalla lyhyen videon (kesto 4:34).
Maaperä on kallioperän päällä oleva irtomaakerros, joka voi olla montakin kymmentä metriä paksu. Yleensä se koostuu kahdesta pääosasta: kivennäismaasta ja eloperäisestä aineksesta. Kivennäismaa on kallioperästä irronnutta ja jauhautunutta kiviainesta, esimerkiksi hiekkaa tai savea. Eloperäinen aines taas koostuu kuolleiden kasvien ja muiden eliöiden osista, jotka hajottajaeliöt ovat hajottaneet pieneksi palasiksi. Maaperässä on yllättävän paljon myös ilmaa ja vettä. Maaperän muodostuminen on hyvin hidasta. Ihmiselämän näkökulmasta se on melkeinpä uusiutumatonta.
Maaperässä elää valtavasti erilaisia eliölajeja. Jopa neljäsosa koko maailman monimuotoisuudesta muodostuu maaperän eliöstöstä. Sanotaan, että kourallisessa hyvinvoivaa maata elää jopa miljoonia eliöitä. Emme näe niitä kovin usein, koska suurin osa niistä on aivan mikroskooppisen pieniä. Osa maaperäeliöistä elää koko elämänsä maan alla. Toiset lajit taas tekevät esimerkiksi pesän maan alle, mutta liikkuvat myös maan pinnalla.
Maaperän hyvinvointi vaikuttaa ainakin siihen, onko meillä ihmisillä riittävästi ruokaa ja puhdasta vettä, miten me saadaan hillittyä ilmastonmuutosta ja luontokatoa, miten järvet ja meret voivat, ja miten paljon kaupungeissa tulvii. Maaperä vaikuttaa myös ihmisten terveyteen. Maaperä siis tarjoaa monenlaisia elintärkeitä ekosysteemipalveluita.
Nykyään maaperä on usein huonokuntoista. Rankkasateet ja tulvat voivat aiheuttaa maaperän kulumista, eli eroosiota. Maaperä voi pilaantua, jos sinne joutuu haitallisia aineita, kuten öljyä tai muita myrkkyjä. Maan kunto voi huonontua myös maa- ja metsätaloudessa. Traktorit ja muut painavat työkoneet tiivistävät maata. Kemialliset lannoitteet ja torjunta-aineet haittaavat maaperäeliöiden elämää. Uutta eloperäistä ainetta ei muodostu, jos kasvintähteet viedään pois pelloilta ja metsistä sadonkorjuun tai hakkuiden osana.
Maaperän kunto vaikuttaa olennaisesti myös vesistöihin. Huonokuntoisesta maasta kulkeutuu vesistöihin maahiukkasia ja ravinteita, jolloin vesi voi samentua ja vesistöt rehevöityä.
Onneksi meillä on monenlaisia tapoja pitää huolta maaperästä. Tärkeää on estää maan tiivistymistä, välttää maan voimakasta mylläämistä, suojata maan pintaa kasvillisuudella, ja huolehtia siitä, että maaperässä on koko ajan riittävästi eloperäistä ainesta. Käytännössä kyse on siitä miten tuotamme ruokaa, hoidamme metsiä, rakennamme kaupunkeja ja estämme maaperää pilaantumasta haitallisilla aineilla.
Politiikassa maaperä on viime vuosina noussut yhä tärkeämpään asemaan, kun poliitikot niin EU:ssa kuin Suomessakin ovat alkaneet ymmärtää, että hyvinvoiva maaperä on myös meidän ihmisten hyvinvoinnin edellytys. Maaperä tarvitsee kuitenkin lisääkin puolustajia. Millä tavalla sinä voisit olla mukana pitämässä huolta maaperästä?
Vinkki! Hankkeessa on tuotettu useita lyhyitä videoita, mm. tutkijoiden tietoiskuja eri teemoista. Kaikki tämän hankkeen sekä BMOL ry:n aiemman Maaperän sankarit -hankkeen maaperäaiheiset videot on koottu tähän YouTube-soittolistaan.
Tietoa materiaalista
Arvokas maaperä -tietopaketin on toteuttanut Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL ry vuonna 2025. Materiaalin kohderyhmää ovat kaikki maaperätiedosta kiinnostuneet. Tietopaketin lisäksi Arvokas maaperä -hankkeessa toteutettiin myös laajempi yläkouluihin ja lukioihin suunnattu opetusmateriaali, johon voit halutessasi tutustua täällä. Koska tämä tietopaketti on tuotettu opetusmateriaalin osana, on osassa tietopaketin materiaaleja viittauksia opetusmateriaaliin.
Tietopaketti ja opetusmateriaali valmistuivat lokakuussa 2025. Ne on tuotettu ympäristöministeriön tuella yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen kanssa.
Hankkeessa on tehty yhteistyötä myös Baltic Sea Action Groupin, Jyväskylän yliopiston Evoluutiopajojen sekä Lasten ja nuorten puutarhayhdistyksen kanssa. Kemian asiantuntijaopettajana toimi FT Marianne Juntunen. Arvokas maaperä -opetusvideon toteutti OUTGROUP.
Kysymyksiä ja kommentteja voit lähettää osoitteeseen pinja.sipari(at)bmol.fi.
LUETTAVAA
Tästä osiosta löydät sekä tutkijoiden yleistajuisia kirjoituksia maaperästä sekä muuta maaperätietoa.
Tutkijoiden artikkelit Natura-lehdessä
Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL ry:n Natura-lehti on julkaissut viime vuosina kaksi maaperäteemaista numeroa, joista voit lukea roppa kaupalla maaperätietoa!
Natura-lehti 3/2025 lehti on osa yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen kanssa julkaistua Arvokas maaperä -hanketta, ja sen artikkeleita on hyödynnetty myös tämän tehtäväpaketin tehtävissä. Osa artikkeleista on julkaistu irrallisina verkkoartikkeleina Naturan verkkolehdessä, jossa julkaistaan makupaloja jokaisesta Naturan numerosta.
Voit lukea kaikki tämän numeron artikkelit maksutta verkosta löytyvästä näköislehdestä. Löydät lehdestä seuraavat maaperää käsittelevät artikkelit:
- Maaperä puhuttaa (s. 8-9). Kirjoittajat Teija Haavisto (Suomen ympäristökeskus) ja Pinja Sipari (BMOL ry)
- Vilskettä maaperässä (s. 10-14). Kirjoittaja Hannu Eskonen.
- Maaperän pilaantuminen – mitä, missä, miksi? (s. 15-17). Kirjoittajat Teija Haavisto, Outi Pyy ja Jussi Reinikainen (Suomen ympäristökeskus)
- Kaivokset muuttavat maisemaa (s. 18-21). Kirjoittaja Anna Tornivaara (Geologian tutkimuskeskus GTK)
- Humuksesta hiilenkiertoon (s. 22-23). Kirjoittaja Tuomas Mattila (Suomen ympäristökeskus)
- Minne metsien hiilinielu katosi? (s. 24-27). Kirjoittaja Tarja Silfver (Luonnonvarakeskus)
- Mikromuovit maaperässä (s. 28-29) Kirjoittaja Salla Selonen (Suomen ympäristökeskus)
Myös Natura-lehden numeron 3/2019 teemana oli maaperä. Lehti julkaistiin Ympäristöministeriön tuella Maaperän sankarit -hankkeen osana. Löydät lehdestä seuraavat maaperää käsittelevät artikkelit, jotka on julkaistu myös lehden verkkosivulla:
- Maaperä on puustoa suurempi hiilivarasto: http://www.naturalehti.fi/2019/11/09/maapera-on-puustoa-suurempi-hiilivarasto/
- Peltomaiden hiili kiertää nopeasti: http://www.naturalehti.fi/2019/11/09/peltomaiden-hiili-kiertaa-nopeasti/
- Maaperän monimuotoisuus parantaa kasvua: http://www.naturalehti.fi/2019/11/09/maaperan-monimuotoisuus-parantaa-kasvua/
- Maaperäeliöstö muokkaa ympäristöään: http://www.naturalehti.fi/2019/11/09/maaperan-eliosto-muokkaa-ymparistoaan/
- Hiiliviljelyn pioneerit vaalivat monimuotoisuutta: http://www.naturalehti.fi/2019/09/13/hiiliviljelyn-pioneerit-vaalivat-monimuotoisuutta%ef%bb%bf/
Kiinnostuitko Natura-lehdestä? Natura on Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL:n jäsenetu. Voit liittyä jäseneksi täällä. Voit myös tilata pelkän lehden, jolloin vuositilaus maksaa 40 €. Lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa. Tilaa lehti tällä tilauslomakkeella.
Maaperä puhuttaa politiikassa, tutkimuksessa ja koulutuksessa
Hyvinvoiva maaperä on myös ihmisten hyvinvoinnin kannalta välttämätön. Pitkään se on jäänyt ilmaston ja vesistöjen varjoon niin politiikassa, ympäristönsuojelussa kuin koulujen opetuksessakin. Pikku hiljaa tilanteeseen on kuitenkin luvassa parannusta.
Maaperä on mukana useissa kansainvälisissä sopimuksissa
Vaikka monelle ajatus maaperästä tärkeänä luonnonvarana on vieras, on maaperä huomioitu monissa kansainvälisissä sopimuksissa. Niihin tutustumalla huomataan, että maaperä liittyy moniin sellaisiin asioihin, joita ei ehkä heti tulisi ajatelleeksi.
YK:n aavikoitumissopimuksen tavoitteena on torjua aavikoitumista, kuivuutta ja maaperän köyhtymistä sekä edistää kestävää maankäyttöä. Elohopeaa koskeva Minamatan sopimus sekä pysyviä orgaanisia yhdisteitä koskeva Tukholman sopimus taas mm. rajoittavat haitallisten aineiden käyttöä ja edellyttävät pilaantuneiden alueiden puhdistamista. YK:n biodiversiteettisopimuksen päämääränä on pysäyttää luontokato mm. hillitsemällä maankäytön muutosten vaikutuksia sekä säilyttämällä maaperän terveyttä. Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet kytkeytyvät maaperään mm. maaperän hiilinielun ja maankäytön muutoksista aiheutuvien päästöjen kautta.
YK:n Agenda 2030 -tavoitteiden toteutumisen kannalta maaperän hyvä tila on tunnistettu olennaiseksi ainakin seuraavien tavoitteiden osalta: Ei nälkää (2), Terveyttä ja hyvinvointia (3), Puhdas vesi ja sanitaatio (6), Vastuullista kuluttamista (12), Ilmastotekoja (13) ja Maanpäällinen elämä (15).
EU:n maaperädirektiivi etenee
Kansainvälisten sopimusten velvoitteet ovat vaikuttaneet myös EU:n maaperäpolitiikkaan. Viime vuodet EU:ssa on työstetty maaperän seurantaa ja sen terveyden säilyttämistä ja parantamista koskevaa direktiiviä (Soil Monitoring Law), jonka arvioidaan astuvan voimaan syksyllä 2025.
Direktiivin tavoitteena on saavuttaa vuoteen 2050 mennessä terveellinen maaperä koko EU:n alueella. Direktiivi velvoittaa EU:n jäsenmaat seuraamaan maaperän tilaa kattavasti. Seurattavia asioita ovat mm. maaperän eroosio, pilaantuminen, suolaantuminen ja happamoituminen, orgaanisen aineksen väheneminen, pinta- ja pohjamaan tiivistyminen, ravinnemäärät, monimuotoisuuden vähentyminen sekä maaperän sulkeminen. Sulkeminen tarkoittaa maaperän peittämistä läpäisemättömillä pintarakenteilla, kuten rakennuksilla tai asfaltilla.
Jäsenvaltioiden on varmistettava, että maaperän pilaantumisesta aiheutuvat riskit ihmisten terveydelle ja ympäristölle tunnistetaan ja vähennetään hyväksyttävälle tasolle. Maaperän sulkemisen aiheuttamia haittoja maaperän toiminnoille tulee pyrkiä välttämään ja vähentämään.
Neuvonnalla ja koulutuksella tulisi parantaa maa- ja metsätalouden käytäntöjä.
Suomella on kirimistä
Suomessa ei toistaiseksi ole ollut yhtenäistä maaperäpolitiikkaa. EU:n maatalouspolitiikan ja sen tukiehtojen avulla on saatu jonkin verran vähennettyä lannoituksen ja kasvinsuojeluaineiden aiheuttamia haittoja sekä ravinnehuuhtoutumia vesistöihin. Toisaalta maatalouskoneiden koon kasvu on johtanut peltojen tiivistymiseen ja siten maan kasvukunnon heikentymiseen.
Metsätaloudessa maaperän tilaan kiinnitetään yleensä huomiota vain puuntuotannon ja -korjuun yhteydessä, jolloin tarkastellaan esimerkiksi metsän uudistamiseen liittyvää maanmuokkaustarvetta, puunkorjuun aiheuttamia maastovaurioita, metsän lannoitusta tai suometsien ojitusten vaikutuksia. Metsälain mukaan maanmuokkausta, lannoitusta ja avohakkuita pyritään välttämään erityisen tärkeissä elinympäristöissä sekä vesistöjen suojavyöhykkeillä.
Ympäristönsuojelulaissa kielletään maaperän pilaaminen. Lisäksi laissa säädetään mm. pilaantuneen alueen selvitys- ja puhdistamisvelvollisuudesta.
Metsä- ja peltomaiden kuntoa on seurattu viime vuosikymmeninä kertaluonteisilla rahoituksilla. Jatkossa peltomaiden seurannan jatkuvuus on turvattu osana Luonnonvarakeskuksen viranomaistoimintoja. Seurannat ovat pitkälti maaperän fysikaalis-kemiallista seurantaa. Peltomaiden osalta on aloitettu myös torjunta-ainejäämien ja maaperän monimuotoisuuden seuranta. Kaukokartoitusmenetelmillä seurataan maanpeitettä, maankäyttöä ja sitä, kuinka suuri osuus maa-alasta on suljettu.
Tutkimus, kasvatus ja koulutus kiinnostaa
Maaperä ei tällä hetkellä esiinny sanana peruskoulun tai lukion opetussuunnitelmissa kertaakaan. Maaperään liittyvää opetusmateriaalia onkin toistaiseksi olemassa vasta vähän. Useita suomalaisia tutkijoita, kasvattajia ja järjestötoimijoita on kuitenkin parhaillaan mukana hankkeissa, joiden tarkoituksena on lisätä maaperäosaamista.
ECHO-hankkeessa pyritään saamaan kansalaiset mukaan maaperän suojeluun ja ennallistamiseen. Kansainvälinen kansalaistiedehanke kerää tietoja jopa 16 500 eurooppalaisesta maaperäkohteesta. CURIOSOIL-hanke keskittyy maaperän lukutaidon parantamiseen. Tavoitteena on sisällyttää maaperän terveys EU:n koulujen opetussuunnitelmiin vuoteen 2030 mennessä, lisätä tietoisuutta ja edistää käyttäytymisen muutoksia kestävän ja ilmastoälykkään tulevaisuuden saavuttamiseksi.
Suomalainen MUUMAA-tutkimushanke selvittää, miten ihmistoiminta muovaa metsämaaperän mikrobiyhteisöjen monimuotoisuutta. Hankkeen toteuttavat yhteistyössä tutkijat sekä Evoluutiopajat-projektin ympäristö- ja taidekasvattajat.
BMOL:in Maaperän sankarit-, sekä Arvokas maaperä -materiaalit kannustavat maaperäopetukseen yläkouluissa ja lukioissa. Useiden yhteisöjen yhteinen Humuskampanja taas kannustaa päiväkoteja matokompostointiin sekä tarjoaa aikuisille oppimismahdollisuuksia. Baltic Sea Action Group kouluttaa mm. viljelijöitä ja ruokajärjestelmän toimijoita maaperää hoitavan uudistavan viljelyn käytännöistä.
Työtä riittää, mutta ensimmäiset askeleet on jo otettu.
Tekstin ovat kirjoittaneet Teija Haavisto (Suomen ynpäristökeskus) sekä Pinja Sipari (BMOL ry). Teksti on julkaistu alunperin Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL ry:n Natura-lehdessä 3/2025.
8 kysymystä maaperästä
Maaperä on keskeinen osa jokaista päiväämme, mutta useimmat meistä tietävät siitä yllättävän vähän. Tästä osiosta löydät vastaukset 8 maaperän merkitystä avaavaan kysymykseen.
1) Mitä maaperä tarkoittaa?
- Maaperä on kallioperän päällä oleva irtomaakerros, joka voi olla montakin kymmentä metriä paksu. Suomessa maaperä on keskimäärin 5 metriä paksu.
- Maaperä koostuu kahdesta pääosasta: kivennäismaasta ja eloperäisestä aineksesta.
- Kivennäismaa eli mineraalimaa on esimerkiksi hiekkaa tai savea. Se on syntynyt kallioperän rapautumisen seurauksena.
- Eloperäinen aines koostuu kuolleiden kasvien ja muiden kuolleiden eliöiden osista, jotka hajottajaeliöt ovat hajottaneet pieneksi palasiksi.
- Maaperässä on yllättävän paljon myös ilmaa ja vettä, ja siellä elää monenlaisia eliölajeja.
2) Onko maaperä kaikkialla samanlainen?
- Ilmasto-olot vaikuttavat sekä maaperän eloperäisen aineksen että mineraalimaan muodostumiseen. Siksi maaperä on erilaista eri paikoissa ja eri puolilla maailmaa.
- Kallioperä on erilaista eri paikoissa. Kallioperän muuttuminen maaksi alkaa rapautumisella. Rapautumista aiheuttaa mm. mannerjään liike, voimakkaat päivän ja yön väliset lämpötilaerot, pakkanen ja suola.
- Monenlaiset tekijät vaikuttavat eloperäisen aineksen hajoamiseen:
- Ilmasto: Pääsääntöisesti hajoaminen on nopeinta lämpimässä ja sopivan kosteissa olosuhteissa.
- Kasvillisuus: Lehdet hajoavat nopeammin kuin havupuiden neulaset.
- Veden ja hapen määrä: Esimerkiksi soilla märässä maassa, hapettomissa olosuhteissa hajoaminen on hyvin hidasta.
- Maannos tarkoittaa maaperän pintakerrosta, joka koostuu eri maalajeista sekä eloperäisestä jätteestä. Maannos syntyy biologisten, fysikaalisten ja kemiallisten tekijöiden yhteisvaikutuksesta. Se koostuu rapautumisasteeltaan erilaisista kerroksista.
- Eri ilmastovyöhykkeillä on omat yleiset maannostyyppinsä: sademetsien ja savannien tyypillinen maannos on latosoli, aavikoiden aavikkomaannos, kostean lauhkean ilmaston ruskomaannos sekä välimerenilmaston terra rossa. Suomessa yleisin maannos on havumetsien niukkaravinteinen podsoli. Erilaiset maannokset eroavat huomattavasti mm. ravinteikkuudeltaan ja kosteudeltaan.
3) Mitä tarkoittaa elävä maa?
- Elävä maa tarkoittaa hyvinvoivaa maaperää. Se on huokoista ja siellä elää paljon erilaisia eliöitä.
- Maaperän eliöstö muodostaa jopa neljänneksen koko maailman monimuotoisuudesta. Sanotaan, että kourallisessa hyvinvoivaa maata elää jopa miljoonia eliöitä.
- Osa maaperäeliöistä on silmin havaittavia. Paljon suurempi osa on mikroskooppisen pieniä. Maaperäeliöitä ovat mm. kontiaiset ja lierot sekä mm. lukemattomat hyppyhäntäiset, punkit, tuhatjalkaiset, kotilot, sukkulamadot, bakteerit ja arkeonit.
- Osa maaperäeliöistä elää koko elämänsä maaperässä. Toiset taas tekevät esimerkiksi pesän maan alle, mutta liikkuvat myös maanpinnalla.
- Eläinten lisäksi maaperässä elää sienirihmastoa sekä kasvien juuria. Juuret ottavat maasta kasvien käyttöön vettä ja ravinteita, mutta ne myös ”vuotavat” ympäristöönsä sokereita ja aminohappoja.
4) Miksi minun kannattaisi kiinnostua maaperästä?
Maaperän hyvinvointi on välttämätöntä ihmisen ja monien muiden eliölajien hyvinvoinnin kannalta, sillä maaperä on tärkeä ekosysteemipalveluiden tarjoaja. Ekosysteemipalvelut ovat sellaisia luonnon tarjoamia palveluita, joista ihminenkin hyötyy.
- Maaperä tarjoaa kasvualustan viljelykasveille. Näin se mahdollistaa ruoantuotannon.
- Maaperä tarjoaa kasvualusta metsille ja muulle kasvillisuudelle. Näin se mahdollistaa biomassan (mm. puuaineksen) tuotannon, luonnon monimuotoisuuden sekä ilmaston säätelyn.
- Maaperä sitoo valtavasti hiiltä. Kasvien ja eliöiden kuollessa ne maatuvat. Osa niiden jäänteiden hiilestä vapautuu ilmaan, mutta osa myös varastoituu maaperään hiiliyhdisteinä. Näin maaperä osallistuu ilmaston säätelyyn.
- Maaperä on elinympäristö lukemattomille eliölajeille ja maaperä mahdollistaa näin luonnon monimuotoisuuden.
- Hajottajaeliöt huolehtivat aineiden kierrätyksestä.
- Maaperään varastoituu vettä. Näin maaperä estää tulvia ja kuivuutta.
- Maaperä puhdistaa vettä. Esimerkiksi sadevesi puhdistuu epäpuhtauksista, kun se valuu maakerrosten läpi ja siitä tulee pohjavettä. Näin maaperä tekee vedestä paremmin ihmisten ja muiden eliöiden käyttöön soveltuvaa juomavettä.
- Maaperä osallistuu typen kiertoon. Typpi on tärkeä kasviravinne ja sitä tarvitaan myös mm. proteiineihin. Ilmasta iso osa on typpeä, mutta useimmat eliöt eivät voi käyttää sitä suoraan hyväkseen. Eräät maaperässä elävät bakteerit sitovat typpeä, jota muut maaperäbakteerit muuttavat sitä edelleen kasveille käyttökelpoisempaan mtoiseenn. Näin maaperä osallistuu ravinteiden kiertoon ja tukee kasvien kasvua.
5) Minkälaisia ongelmia maaperän hyvinvointiin liittyy?
- Arvioiden mukaan 60-70% Euroopan maaperästä voi tällä hetkellä huonosti.
- Maaperä voi pilaantua, jos sinne joutuu haitallisia aineita, kuten öljyä, akkunesteitä tai puunsuoja-aineita.
- Maan kunto voi huonontua myös maa- ja metsätaloudessa. Traktorit ja muut painavat työkoneet tiivistävät maata allaan. Kemialliset lannoitteet ja torjunta-aineet haittaavat maaperäeliöitä. Uutta eloperäistä ainetta ei muodostu enää riittävästi, jos kasvintähteet viedään pois hakkuiden tai sadonkorjuun osana.
- Maan ottaminen rakennuskäyttöön on tunnistettu yhdeksi keskeiseksi maaperää huonontavaksi tekijäksi Euroopassa. Maaperän sulkeminen rakentamisella uhkaa ekosysteemipalvelujen saatavuutta. Sulkeminen tarkoittaa sitä, kun maaperä katetaan läpäisemättömällä materiaalilla, kuten asfaltilla tai betonilla. Sulkeminen aiheuttaa maaperän biologisten toimintojen peruuttamatonta menetystä, kun esimerkiksi vesi ei voi enää imeytyä maaperään. Myös maan mahdollisuudet ruoantuotantoon menetetään pysyvästi eikä maa voi enää sitoa hiiltä.
- Eroosio tarkoittaa maaperän ja kallioperän kulumista. Sade voi huuhtoa paljaasta, kasvipeitteettömästä maaperästä pois merkittäviä määriä maa-aineksia. Maaperän eroosio aiheuttaa vesistökuormitusta, kun maa-ainesta ja siihen sitoutuneita ravinteita kulkeutuu vesistöihin.
6) Miten maaperä voi auttaa ympäristöongelmien ratkomisessa?
Hyvinvoiva maa auttaa useiden ympäristöongelmien torjumisessa:
- Ilmastonmuutoksen hillitseminen: Hajottajaeliöt hajottavat kuolleita kasveja ja eliöitä, jolloin vapautuu hiiltä. Osa hiilestä palautuu hiilidioksidina takaisin ilmakehään, mutta osa varastoituu maaperään. Hyvinvoiva maaperä sisältää paljon eloperäistä ainesta, jolloin se toimii hiilivarastona, ja auttaa näin ilmastonmuutoksen hillitsemisessä.
- Ilmastonmuutokseen sopeutuminen: Ilmastonmuutos voimistaa äärimmäisiä sääilmiöitä. Se lisää mm. rankkasateita, tulvia ja kuivuuskausia. Hyväkuntoiseen maahan voi varastoitua suurempia määriä vettä kuin huonokuntoiseen maahan. Näin maaperä auttaa sekä tulvien että kuivuuden torjunnassa.
- Vesistöjen hyvinvointi: Hyväkuntoinen maa varastoi enemmän vettä ja ravinteita, jolloin ne eivät pääse valumaan vesistöihin. Maaperän kunnosta huolehtiminen onkin tärkeää, kun halutaan vähentää vesistöjen rehevöitymistä.
- Luontokato: Maaperäeliöstö muodostaa jopa neljänneksen koko maailman monimuotoisuudesta. Hyvinvoiva maaperä on lukemattomien eliölajien elinympäristö. Lisäksi maaperä toimii kasvualustana kasvillisuudelle ja mahdollistaa näin luonnon monimuotoisuutta myös maan pinnalla.
7) Miten maaperä vaikuttaa ihmisten terveyteen?
Maaperä vaikuttaa terveyteemme monin tavoin. Se voi sekä edistää että haitata terveyttä.
- Pilaantuneen maaperän aiheuttamat terveyshaitat ovat Suomessa harvinaisia, mutta mahdollisia. Suora altistuminen maaperässä olevalle haitalliselle aineelle voi olla merkittävää, jos pilaantunutta maa-ainesta päätyy henkilön käsien kautta suuhun tai pölyämisen kautta hengityselimistöön.
- Terveyshaittoja voi ilmetä myös, jos maaperään joutunutta kemikaalia kertyy elintarvikkeisiin, kulkeutuu maaperästä pohjaveteen ja edelleen juomaveteen, tai jos haihtuvia yhdisteitä kulkeutuu rakennusten sisäilmaan.
- Maaperän mikrobeille altistuminen voi edistää terveyttä tasapainottamalla suoliston toimintaa, ehkäisemällä allergioita ja autoimmuunisairauksia sekä vähentämällä ahdistusta ja stressiä. Maaperän terveydelle hyödyllisiä mikrobeja kulkeutuu suuhun ja elimistöön kasvien mukana, etenkin jos kasvit ovat kasvaneet puhtaassa ja runsasmikrobisessa mullassa.
- Maaperän syöminen (esim. huonosti pestyt juurekset tai pikkulasten syömä multa) voi aiheuttaa terveyshaittoja, koska maaperässä on myös haitta-aineita, antibiooteille vastustuskykyisiä bakteerikantoja sekä loismatoja.
8) Miten voimme auttaa maaperää voimaan paremmin?
- Meillä on monenlaisia tapoja pitää huolta maaperästä. Käytännössä kyse on siitä miten tuotamme ruokaa, hoidamme metsiä, rakennamme kaupunkeja ja estämme maaperää pilaantumasta.
- Tärkeää on estää maan tiivistymistä, välttää voimakasta maan mylläämistä, suojata maan pintaa kasvillisuudella ja huolehtia siitä, että maaperässä on riittävästi eloperäistä ainesta.
- Politiikassa maaperä on viime vuosina noussut yhä tärkeämpään asemaan, kun poliitikot niin EU:ssa kuin Suomessakin ovat alkaneet ymmärtää että hyvinvoiva maaperä on myös meidän ihmisten hyvinvoinnin edellytys.
- Maaperä tarvitsee kuitenkin lisääkin puolustajia. Meidän kaikkien kannattaisi puhua, kirjoittaa, valokuvata tai vaikka tehdä videoita, jotta maaperän arvo tärkeänä luonnonvarana ymmärrettäisiin vieläkin paremmin.
Maaperäsanasto
Maaperään liittyy monenlaisia keskeisiä käsitteitä, jotka eivät ole kaikille tuttuja. Tähän sanastoon on kerätty 15 keskeistä käsitettä selityksineen. Voit kartuttaa sanaston avulla omaa osaamistasi. Jäljempänä sivulta löytyy myös opetukseen soveltuvia tehtäviä, joissa sanastoa on hyödynnetty.
MAAPERÄ. Maaperällä tarkoitetaan kallioperää peittävää irtomaakerrosta. Se koostuu yleensä kahdesta pääosasta, joista toinen on kivennäismaa eli mineraalimaa, kuten hiekka tai savi. Toinen osa taas on eloperäistä ainesta, ja se koostuu kuolleiden kasvien ja eläinten osista, jotka hajottajaeliöt ovat hajottaneet pieneksi palasiksi. Maaperässä on yllättävän paljon myös ilmaa ja vettä, ja siellä elää valtava määrä erilaisia eliöitä.
MAALAJI. Maalaji tarkoittaa maakerrostumatyyppiä. Syntytapansa perusteella maalajit jaetaan kivennäismaalajeihin (mm. sora, hiekka, savi), eloperäisiin maalajeihin (mm. turve) sekä kemiallisiin sedimentteihin (mm. sideriitti sekä rautaokra eli keltamulta). Pääosa Suomen maalajeista on syntynyt jääkauden loppuvaiheessa tai sen jälkeen.
MAANNOS. Maannos on maaperän pintakerros, joka koostuu eri maalajeista sekä eloperäisestä jätteestä. Eri ilmastovyöhykkeillä on omat yleiset maannostyyppinsä: sademetsien ja savannien tyypillinen maannos on latosoli, aavikoiden aavikkomaannos, kostean lauhkean ilmaston ruskomaannos sekä välimerenilmaston terra rossa. Suomessa yleisin maannos on havumetsien niukkaravinteinen podsoli. Erilaiset maannokset eroavat huomattavasti mm. ravinteikkuudeltaan, kosteudeltaan ja lämpötilaltaan.
MAANNOSTUMINEN. Maannostuminen eli maannoksen muodostuminen tapahtuu maanpinnan ylimmässä osassa. Maannostumisprosesseihin kuuluvat humuksen muodostuminen, rapautuminen, huuhtoutuminen sekä rikastuminen. Näissä kaikissa on erilaisia kemiallisia, fysikaalisia ja biologisia tekijöitä. Maannostumiseen vaikuttavat mm. ilmasto, erilaiset eliöt, alkuperäinen materiaali, pinnanmuodot sekä aika. Näiden tekijöiden vaikutuksesta maannos saa kerrosrakenteen, jonka perusteella erotellaan eri maannostyypit. Ihmistoimintakin vaikuttaa maannostumiseen (mm. laidunnus, auraus ja ojitukset).
MOREENI. Moreeni on lajittumaton kivennäismaalaji. Kyseessä on siis maalaji, joka koostuu sekaisin olevasta erikokoisesta kiviaineksesta (mm. savi, hiekka, sora ja kivenlohkareet). Suomeen sitä muodostui runsaasti viime jääkauden aikana ja se on maamme yleisin maalaji. (Vertailun vuoksi: lajittuneet maalajit koostuvat pääosin yhdestä tai kahdesta maalajitteesta, kuten savesta, hiekasta tai sorasta.)
KARIKE. Karike on ekosysteemin kuollutta eloperäistä ainesta. Se muodostuu oksista, risuista, neulasista, lehdistä, kävyistä ja muista kasvinosista sekä eläinten ulosteista ja kuolleista eläimistä. Lahottajasienet ja muut hajottajaeliöt pilkkovat karikkeen vähitellen hiilidioksidiksi, vedeksi ja ravinteiksi. Karike on tärkeä osa ekosysteemin toimintaa, sillä se tarjoaa elinympäristön monille sienille, mikrobeille ja maaperäeläimille. Lisäksi se toimii kasviravinnevarastona ja ylläpitää maaperän mikrobiologista aktiivisuutta.
HUMUS. Humus on maaperän eloperäistä eli orgaanista ainetta. Pitkään ajateltiin, että humus on rakenteeltaan monimutkaista ainesta, joka kestää hyvin mikrobien hajotusta, ja on siksi pitkäikäistä. Nykytiedon mukaan maan multavuuden, eli eloperäisen aineksen määrän kehitys maaperässä on dynaaminen prosessi. Esimerkiksi pellon multavuus syntyy joukosta erilaisia yhdisteitä, joista moni on nopeastikin hajoavia. Humus ei siis olekaan pitkäikäinen ja hitaasti kertyvä varasto, kuten aiemmin on luultu. Käytännön neuvot siitä, että maaperän eloperäisen aineksen riittävästä määrästä on pidettävä huolta, pätevät kuitenkin edelleen.
Vinkki! Voit lukea humukseen liittyvän tutkimustiedon muuttumisesta lisää Tuomas Mattilan artikkelista Humuksesta hiilenkiertoon.
MAAPERÄELIÖ. Maaperässä elää valtava määrä erilaisia eliölajeja. Osa niistä on silmin havaittavia. Paljon suurempi osa on mikroskooppisen pieniä. Osa maaperäeliöistä elää koko elämänsä maaperässä ja osa vain jonkin vaiheen elämästään. Toiset lajit taas tekevät esimerkiksi pesän maan alle, mutta liikkuvat myös maan pinnalla. Maaperäeliöitä ovat mm. kontiaiset ja lierot sekä mm. lukemattomat hyppyhäntäiset, punkit, tuhatjalkaiset, kotilot, sukkulamadot, bakteerit ja arkeonit. Maaperän eliöstö muodostaa yli neljänneksen koko maailman monimuotoisuudesta.
EKOSYSTEEMIPALVELU. Ekosysteemipalvelut ovat luonnon tarjoamia palveluita, joista ihminenkin hyötyy. Maaperä on yksi ekosysteemipalveluiden tarjoaja. Hyvinvoiva maaperä mm. mahdollistaa maanviljelyn. Suodattamalla vettä maaperä auttaa puhtaan veden saamisessa. Maaperä myös varastoi ja suodattaa vettä, joten se suojelee tulvilta ja kuivuudelta. Maaperällä on keskeinen rooli myös hiilen kierrossa, ja se tarjoaa elinympäristön jopa neljännekselle maapallon eliölajeista. Maaperä onkin tärkeä asia myös luonnon monimuotoisuuden sekä ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta.
HIILINIELU. Kun kasvit yhteyttävät, niihin sitoutuu ilmakehästä hiilidioksidia. Kasvien juuriston kautta hiiltä siirtyy myös maaperään. Kun hiilidioksidia sitoutuu kasvillisuuteen ja maaperään enemmän kuin sitä vapautuu ilmaan, puhutaan hiilinielusta. Kasvien (erityisesti metsien) lisäksi myös meret ovat merkittävä hiilinielu. Hiilinielun käsitteeseen liittyy hiilivaraston käsite. Se tarkoittaa sitä, että ilmasta sidottu hiilidioksidi pysyy varastoituneena esimerkiksi metsän puustossa tai maaperässä.
TYPENSIDONTA. Tiettyjen kasvilajien kanssa symbioosissa elävät bakteerit voivat muuttaa ilmasta typpikaasua kasveille käyttökelpoiseen kiinteään muotoon. Nämä bakteerit elävät tiettyjen kasvilajien juuristossa muodostaen sinne juurinystyröitä (typpinystyrät). Symbioosi hyödyttää sekä kasvia että bakteeria. Bakteeri saa typen sitomiseen tarvitsemansa energian isäntäkasvilta ja isäntäkasvi saa osansa bakteerin ilmasta sitomasta typestä. Typpinystyrät ovat niin isoja, että voimme nähdä niitä omin silmin. Typensitojakasveja ovat mm. herne, pavut, apila, lupiini ja leppä.
EROOSIO. Eroosio tarkoittaa kallioperän ja maaperän kulumista. Sitä aiheuttavat mm. vesisade ja tuuli. Eroosion vuoksi irronnutta maa-ainesta kulkeutuu veden ja tuulen mukana uusiin paikkoihin. Se on luonnollinen tapahtuma, mutta sitä voimistavat ihmisen aiheuttamat muutokset, kuten metsien hakkuu, maatalous ja liikkumisen aiheuttama kuluminen. Eroosio aiheuttaa kuormitusta vesistölle, koska niihin kulkeutuu maa-ainesten mukana ravinteita.
PILAANTUNEET MAAT. Maaperä voi pilaantua, jos sinne joutuu haitallisia aineita, kuten öljyä, akkunesteitä, puunsuoja-aineita, pesuaineita, liuottimia tai luoteja tai hauleja. Pilaantuminen voi aiheutua joko yksittäisestä onnettomuudesta tai tavanomaiseen toimintaan kuuluvista pitkäaikaisista päästöistä (mm. huoltoasemat, ampumaradat, sahat). Maaperän pilaantuminen voi aiheuttaa esim. pohjavesien pilaantumista, rakennusten sisäilmaongelmia tai muutoksia alueiden eliölajeissa. Vaikutukset voivat ilmetä välittömästi tai jopa vuosikymmenien viiveellä.
HULEVESI. Hulevesi on sadevettä, joka johdetaan pois pihoilta ja kaduilta. Sitä syntyy erityisesti siellä, missä maan pinta on katettu asfaltilla tai kivetyksellä. Hulevesiin voi kertyä kaduilta likaa, kuten tiesuolaa, öljyä ja eläinten jätöksiä. Jos piha- tai pysäköintialue jätetään päällystämättä, sadevesi imeytyy maahan eikä sitä tarvitse johtaa pois. Tämä auttaa vesistöjen suojelussa.
VUOROVILJELY. Maanviljelyä, jossa samalla pellolla viljeltävä kasvi vaihtuu peräkkäisinä vuosina. Tarkoituksena on välttää yhden kasvilajin viljelystä samalla paikalla aiheutuvia haittoja, kuten kasvitauteja, rikkaruohoja ja viljelymaan hyvinvoinnin heikkenemistä. Viljelykierto on keskeinen asia mm. luomuviljelyssä. Vuoroviljelystä käytetään myös termiä viljelykierto.
Muuta kiinnostavaa
Tähän linkkilistaan on koottu raportteja ja muuta kiinnostavaa luettavaa maaperästä.
- Tietoa Euroopan maaperästrategiasta, Ympäristöministeriö
- Suomen maaperän seuranta, tila ja käytön ohjauskeinot, julkaisija Ympäristöministeriö, Teija Haavisto (toim.)
- Pilaantuneen maa-alueen riskinarviointi ja kestävä riskinhallinta, Ympäristöministeriö (ympäristöhallinnon ohjeita 6/2014)
- Maaperä kuntoon -sivuston sisällöstä vastaa Pirkanmaan ELY-keskus. Ympäristöministeriö, ELY-keskukset, Suomen ympäristökeskus sekä kunnat työskentelevät yhdessä turvallisen maaperän ja pohjaveden puolesta.
- Maaperän hyvinvointi, Ruokavirasto
- The state of soils in Europe, Euroopan komissio (2024)
- Global Soil Biodiversity Atlas, ESDAC – European Soil Data Centre
- European Network on Soil Awareness, Euroopan komission materiaaleja
- Kuva maaperän ja Agenda 2030 -tavoitteiden yhteyksistä, FAO (kieli englanti)
- GTK:n Maankamara-karttapalvelu auttaa selvittämään millaisia maalajeja eri puolilla Suomea on. (Klikkaa aktiiviseksi maaperäkartta, joka löytyy valikon kohdasta Karttatasot. Zoomaa kartta n. mittasuhteeseen 1:60 000. Tämä onnistuu + ja – -toimintojen avulla. Saat tietää kartan värien selitykset klikkaamalla valitsemaasi kohtaa kartalla.
- Kansainvälisen maaperäpäivän materiaaleja, (vuosittain 5.12.), FAO
- World Soil Museum (ISRIC – World Soil Information)
- Hiiliopas – Katsaus maaperän hiileen ja hiiliviljelyn perusteisiin, toim. Jussi Heinonsalo, julkaisija Baltic Sea Action Group
- Uudistavan viljelyn tehokurssi, avoin verkkokurssi, julkaisija Baltic Sea Action Group
- Maan kasvukunto – avain varmempiin satoihin ja kestävään viljelyyn -opas, Baltic Sea Action Group
- Elämää maan kätköissä -kirja (toim. Veikko Huhta ja Eeva-Liisa Hallanaro), Gaudeamus 2019
- 60 satoa jäljellä -kirja (Philip Lymbery), Into 2025.
KATSOTTAVAA (liuta lyhyitä videoita)
Tästä osiosta löydät monenlaista maaperätietoa videomuodossa. Ensimmäisessä kuudessa videotietoiskussa tutkijat kertovat maaperästä eri näkökulmista. Tutkijoiden videoiden jälkeen löydät myös muiden tahojen tuottamia maaperäteemaisia videoita.
Maaperä tulee huomioida metsänhoidossa
Miten maaperä liittyy metsänhoitoon? Entä miten ilmastonmuutosmuutos liittyy metsiin ja maaperään?
Luonnonvarakeskuksen metsämaatutkija Tiina Törmänen vastaa mm. näihin kysymyksiin lyhyellä luennollaan (14 min.).
Maaperä ja maatalouden ympäristöratkaisut
Millainen on maaperän rakenne ja toiminta, ja miten se liittyy maatalouden ympäristöratkaisuihin?
Suomen ympäristökeskuksen ilmastotutkija, agroekologian dosentti Tuomas J. Mattila vastaa mm. näihin kysymyksiin lyhyellä luennollaan (11 min.).
Miksi kaupunkimaaperästä on tärkeää puhua?
Miksi kaupunkimaaperä on tärkeä ja miten se vaikuttaa mm. kaupunkien tulviin ja ihmisten terveyteen? Millaisia ongelmia kaupunkimaaperiin liittyy ja miten niitä voidaan ratkaista suunnittelun avulla?
Aalto-yliopiston professori, maisema-arkkitehti Ranja Hautamäki vastaa mm. näihin kysymyksiin lyhyellä luennollaan (14 min.).
Maaperä ja luonnon monimuotoisuus
Mitä kaikkea maaperässä elelee, ja väliä sillä on? Entä miten maaperäeliöiden tunnistus on kehittynyt viime vuosina, ja mitä tarkoittaa eDNA?
Luonnonvarakeskuksen maaperäekologian tutkija Riikka Elo vastaa mm. näihin kysymyksiin lyhyellä luennollaan (8 min.).
Esityksessä mainittuja maaperäeliöiden määrityskaavoja löydät mm. seuraavista paikoista:
- Määrityskaava värikuvilla (linkki kestää avautua, mutta PDF aukeaa kyllä): https://mappa.fi/materiaalit/maaperaelainten-maarityskaava-varikuvilla/
- Mustavalkoinen määrityskaava (linkki kestää avautua, mutta PDF aukeaa kyllä): https://mappa.fi/materiaalit/maaperaelainten-maarityskaava/
Maaperän pilaantuminen, terveysriskit ja niiden hallinta
Mitä tarkoittaa maaperän pilaantuminen, ja millaisia vaikutuksia sillä on mm. ihmisten terveyteen? Entä miten maaperän pilaantumiseen liittyviä riskejä torjutaan?
Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Jussi Reinikainen vastaa mm. näihin kysymyksiin lyhyellä luennollaan (12 min.).
Maan terveyshyödyt
Miten maaperän mikrobit vaikuttavat ihmisten terveyteen ja miten tätä on tutkittu?
Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Mira Grönroos vastaa mm. näihin kysymyksiin lyhyellä luennollaan (7 min.).
Vinkki! Voit katsoa kaikki tietoiskut peräkkäin YouTubessa Arvokas maaperä -videosoittolistalta.
Muita lyhyitä maaperää käsitteleviä videoita
Seuraavassa on nostettu esiin joitakin eri tahojen tuottamia lyhyitä videoita, joissa maaperää käsitellään eri näkökulmista. Osion lopussa on myös videokirjasto, johon on koottu kaikki tässä tietopaketissa mukana olevat videot sekä muita kiinnostavia videoita.
a) 10 Faktaa maaperästä
Tällä tiiviillä (kesto: 4:14) videolla tutustut 10 faktaan maaperästä. Videon ovat toteuttaneet yhteistyössä Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL ry sekä Baltic Sea Action Group.
b) Maaperän kemiaa
Maaperän kemia -video kertoo, mitä humus on ja miten se muodostuu/hupenee eri syistä. Videolla käsitellään ravinnekiertoa, maaperän happamoitumista ja kestäviä viljelymenetelmiä. Videon kesto on 6:17 ja julkaisija RootEd Suomi.
c) Uudistava viljely hyödyttää kaikkia -videot
Uudistava viljely tarkoittaa koko ekosysteemiä elvyttävää maanviljelytapaa. Hyvän sadon lisäksi siinä tavoitellaan maaperän kasvukunnon parantamista, luonnon monimuotoisuuden ja maan hiilivaraston kasvua sekä toimivaa vesitaloutta. Uudistava viljely on enemmän kuin yksittäiset viljelytoimenpiteet. Se on joustava tapa käyttää erilaisten hyvien viljelykäytäntöjen monipuolista kokoelmaa kuhunkin tilanteeseen parhaiten sopivalla tavalla.
Tutustu uudistavaan viljelyyn esimerkiksi seuraavien Baltic Sea Action Groupin videoiden avulla:
- Mistä uudistavassa viljelyssä on kyse? (BSAG, 1 min.)
- Miten uudistava viljely hyödyttää kaikkia? (BSAG, 3 min.)
- Uudistava viljely on valinta maapallon puolesta (BSAG, 3 min.)
- Satovarmuutta uudistavalla viljelyllä (BSAG, 3 min.)
- Videoiden katselun lisäksi voidaan tarkastella tätä käsitekaaviota.
d) Maaperä erilaisissa ympäristöissä
Ihmisen toiminta vaikuttaa maaperään eri tavoin erilaisissa ympäristöissä. Videolla (kesto 7:30) tutustutaan maaperän erityispiirteisiin rakennetuilla alueilla, viljelymailla, metsissä ja soilla.
e) Videokirjasto
Tähän videokirjastoon on koottu paljon erilaisia maaperäaiheisia lyhyitä videoita. Lopusta löytyvät *)-merkityt videot ovat sellaisia videoita, jotka eivät ole esiintyneet tässä tietopaketissa aiemmin.
- Arvokas maaperä (kesto: 4:34, julkaisija BMOL ry) https://youtu.be/0YgcPHIcesM?si=IJ31CJp_ravoZs9U
- Maaperä tulee huomioida metsänhoidossa (tutkija Tiina Törmäsen luento, kesto 14 min.) https://youtu.be/dFVoudsz7dQ?si=xxiK-Yhf8CVmYhMM
- Maaperä ja maatalouden ympäristöratkaisut (tutkija Tuomas Mattilan luento, kesto 11 min.) https://youtu.be/dpIAXkE3qq8?si=av1_LCWKpyQRwbe3
- Miksi kaupunkimaaperästä on tärkeää puhua? (tutkija Ranja Hautamäen luento, kesto 14 min.) https://youtu.be/PkvwygkJL4w?si=BKHZnqaYl1AtS9t0
- Maaperä ja luonnon monimuotoisuus (tutkija Riikka Elon luento, kesto 8 min.)
https://youtu.be/qQoozWVtzoE?si=r81wXslbeSgHoj9z - Maaperän pilaantuminen, terveysriskit ja niiden hallinta (tutkija Jussi Reinikaisen luento, kesto 12 min.) https://youtu.be/uWpUuYm16jk?si=Z61yDGuTmXFBrIUZ
- Maan terveyshyödyt (tutkija Mira Grönroosin luento, kesto 7 min.)
https://youtu.be/dUKhPrNVCo0?si=h2OQ720WfGbubTGj - Mitä multa on? (kesto: 2:56, julkaisija BMOL ry)
https://youtu.be/yzSCL5CCSp4 - Maaperä on ympäristöongelma ja ratkaisu (kesto: 3:38, julkaisija BMOL ry)
https://youtu.be/rrCeQnDw22E - 10 faktaa maaperästä (kesto: 4:14, julkaisija BMOL ry)
https://youtu.be/cljeCBpqWRw - Maaperän kemia (kesto 6:17, julkaisija RootEd Suomi)
https://www.youtube.com/watch?v=WTlmvaeb0ak - Maaperä erilaisissa ympäristöissä (kesto 8 min., julkaisija BMOL ry)
https://youtu.be/YsIV3HRJci0?si=s5lMlwVFjoAhbwWe - Miten uudistava viljely hyödyttää kaikkia? (kesto 2:39, julkaisija BSAG)
https://youtu.be/aTJxdK3pWJo?si=xvhp_1-poalei5rW - Uudistava viljely on valinta maapallon puolesta (kesto 2:43, julkaisija BSAG)
https://youtu.be/4ZlpjMb7DIg?si=VdRhTGGhwI27fw4Z - Satovarmuutta uudistavalla viljelyllä (kesto 2:51, julkaisija BSAG)
https://youtu.be/A8mAARFJ4V8?si=f_9K2pZEej8YmCl_ - *Maaperän hiilensidonnan todentaminen (kesto 1:21, julkaisija BSAG) https://youtu.be/0TsI0OgzPPA?si=ubbzBfJ7zpqpfh32
- *Mikrobit ohjaavat maailmaa (kesto 1:51, julkaisija Luonnonvarakeskus) https://youtu.be/BVHjuzMDfTQ?si=XbC8g_qnsYnT7mSX
- *Soil solutions to climate problems (4:07, julkaisija Center for Food Safety, kieli suomi) https://www.youtube.com/watch?v=4l_SSWmFnJo
- *Soil solutions to climate problems (4:07, julkaisija Center for Food Safety, kieli englanti) https://www.youtube.com/watch?v=NxqBzrx9yIE
- *Keep soil alive, protect soil biodiversity (kesto 5:21, julkaisija FAO, kieli englanti) https://youtu.be/hbdsHOnd_gw?si=v3AjptGmylxW_MFh
- *Life in the soil: the secrets of soil biodiversity (kesto 8:38, julkaisija Life in the Soil, kieli englanti) https://youtu.be/qtd_TeBYy8s?si=sbdf7nxL4UAGL-5q
- *Soil in crisis: how soil life responds to global environmental change (kesto 7:04, julkaisija Life in the Soil, kieli englanti) https://youtu.be/TAzNaXqbEno?si=7EGo3WBh_tj2G0JB
POHDITTAVAA JA SELVITETTÄVÄÄ
Mikä on oma suhteesi maaperään?
Hyvinvoiva ja puhdas maaperä on elämällemme hyvin tärkeää, vaikka emme usein ajattele sitä. Seuraavien väittämien avulla pääset pohtimaan miten maaperä liittyy omaan elämääsi. Oletko väittämien kanssa samaa mieltä vai eri mieltä?
- Olen syönyt tänään maaperässä kasvatettua ruokaa.
- Olen juonut vettä, jonka puhdistamisessa on hyödynnetty maaperää. Vinkki! Pohjavesialueilla maaperä suodattaa ja puhdistaa juomaveden luontaisesti.
- Olen itse kasvattanut ruokaa kasvimaalla tai ruukuissa.
- Olen joskus nähnyt maaperässä osittain tai kokonaan elävän eliön (esim. liero, kontiainen, kimalainen, tuhatjalkainen, siira, hyppyhäntäinen, karhukainen)
- Meillä kotona kompostoidaan.
- Lähipiiriini kuuluu henkilö, jonka työhön maaperä liittyy selvästi (mm. maanviljelijä, maaperätutkija, geologi, geotekniikan insinööri, keraamikko, kaivostyöläinen tai arkeologi).
- Asuinalueellani tai kotikaupungissa on pilaantunutta maaperää, joka on puhdistettu tai joka vielä odottaa puhdistamista.
- Mielestäni maaperän hyvinvointiin kannattaa panostaa paljon, koska se auttaa mm. ilmastonmuutoksen hillinnässä ja vesien suojelussa.
Miten voit vaikuttaa maaperän puolesta?
Ihmisen ja monien muiden eliölajien olisi mahdotonta elää ilman hyvinvoivaa maaperää. Esimerkiksi valtaosa ruoasta tuotetaan maaperää hyödyntäen. Silti moni ei tiedä maaperästä juuri mitään, eikä aiheesta juuri puhuta mediassa tai muussa julkisessa keskustelussa. Tilanne voidaan muuttaa!
Millä tavalla sinä haluaisit lisätä tietoisuutta maaperästä tärkeänä luonnonvarana?
- Pohdi miten voit edistää asiaa työssäsi.
- Kirjoitta viesti poliitikoille (joko kunnallispoliitikoille tai kansanedustajille)
- Kirjoitta mielipidekirjoitus paikallislehteen.
- Puhu aiheesta kollegalle, kaverille tai perheenjäsenelle. Voit esimerkiksi suositella tätä tietopakettia tai jotakin täältä löytyvää yksittäistä materiaalia.
- Postaa somessa. Postausten kannattaa sisältää sopivasti tietoa ja sekä kiinnostavia kuvia tai videoita. Mukana voi olla myös esimerkiksi meemejä, joiden oheen kokoat tietoa aiheesta.
Miten maaperä voi omassa puutarhassasi?
Puutarhamaan kuntoa voidaan selvittää erilaisilla tavoilla.
a) Selvitä ravinnetasapaino
Kaupallisesti on saatavilla valmiita NPK-testisettejä, joiden avulla voidaan selvittää typen, fosforin ja kaliumin tasot maaperässä. Erilaisia vaihtoehtoja löytyy esim. hakukonehaulla “npk testi”.
a) Kalsaritesti maaperän kunnon tutkimiseksi
Soil Your Undies on kansainvälisesti laajalle levinnyt haaste, jossa haudataan kalsarit maahan kahdeksi kuukaudeksi ja selvitetään kokeilun avulla maan kuntoa. Mitä reikäisemmät kalsarit ovat kahden kuukauden kuluttua, sitä paremmassa kunnossa maa on.
- Hautaa keväällä tai alkukesästä 100% puuvillaan olevat ehjät kalsarit 15 cm syvyyteen maahan. Kalsarien kuminauha on synteettistä ainetta ja helpottaa hyvinkin reikäisten kalsarien löytymistä maasta.
- Kaiva kalsarit maasta noin kahden kuukauden kuluttua, huuhdo mullat pois haalealle vedellä, kuivaa kalsarit ja tutki sen jälkeen kuinka reikäiset ne ovat.
Lisätietoa haasteesta:
- Video: Soil Your Undies 2018 (kesto 1:18), julkaisija Soil Conservation Council of Canada. https://youtu.be/akMT1ZZQ8PA?si=eUW8OP3aS1UFbT-Y
- USDA:n hyviä havainnekuvia haasteesta: https://www.nrcs.usda.gov/state-offices/montana/soil-your-undies-challenge
- Kalsaritesti viljelymaan laadusta / Suomen tiedetoimittajain liitto / Riitta Oittinen: https://www.tiedetoimittajat.fi/tiedekeskiviikko/kalsaritesti-viljelymaan-laadusta/
LOPPUPÄHKINÄ
Mitä maaperään liittyviä käsitteitä löydät seuraavasta sanasokkelosta? Sokkeloon on piilotettu 13 maaperään liittyvää sanaa.
