Arvokas maaperä – opetusmateriaali yläkouluun ja toiselle asteelle

Maaperä on tärkeä luonnonvara. Ilman hyvinvoivaa maaperää ihmiset ja lukemattomat muut eliölajit eivät selviäisi lainkaan. Jostain syystä maaperää ei silti osata vielä nähdä puhtaan veden ja ilman rinnalla välttämättömänä luonnonvarana. Tästä opetusmateriaalista löydät opettajille ja kasvattajille suunnattua taustatietoa sekä joukon eri oppiaineiden opetukseen soveltuvia tehtäviä. Lämpimästi tervetuloa innostumaan elämästä maan pinnan alla!

Kuva: Rick van der Haar / Unsplash
Sisällysluettelo
JOHDANTO
Tietoa materiaalista
Maaperä puhuttaa politiikassa, tutkimuksessa ja koulutuksessa
TIETOA MAAPERÄSTÄ
Tutkijoiden videotietoiskut
Tutkijoiden artikkelit Natura-lehdessä
8 kysymystä maaperästä
Maaperäsanasto
TAUSTAA OPETTAJALLE
Maaperä eri oppiaineiden opetuksessa
Muokattava diaesitys
TEHTÄVIÄ OPETUKSEEN
Perustietoa maaperästä
1) Arvokas maaperä -videotehtävä
2) Orientoivia tehtäviä: peukkukysely ja aistikortit
3) Maaperäsanastoa – käsitetehtävät
4) Maaperä erilaisissa ympäristöissä – video- ja tiedonhakutehtävä
5) Maaperän kemia -videotehtävä
6) Toimitaan maaperän hyväksi – vaikuttamistehtävä
Maaperä on ympäristöongelma ja -ratkaisu
7) Maaperä tarjoaa ekosysteemipalveluita – piirrostehtävä
8) Maaperä liittyy moniin ympäristöongelmiin – tiedonhakutehtävä
9) Pilaantunut maaperä haittaa ympäristöä ja terveyttä – video- ja järjestelytehtävä
10) Maaperän terveyshyödyt – videotehtävä
11) Uudistava viljely hyödyttää kaikkia -videotehtävä
12) Maaperä ja ruoka -tiedonhakutehtävä
Elämää maaperässä
13) Jännät maaperäeliöt – tiedonhakutehtävä
14) Vuorovaikutussuhteet metsämaassa -palapelitehtävä
15) Katse juuristoon – video- ja tutkimustehtävä
Tutkitaan maaperää
16) Mitä multa on? -tutkimustehtävät
17) Maalajit omalla asuinalueellasi -karttatehtävä
18) Maanäytteen pH:n määrittäminen
19) Maaperä suodattaa – tekopohjaveden valmistus
20) Kalsaritesti maaperän kunnon tutkimiseksi
LINKKIVINKKEJÄ JA MAAPERÄÄ KÄSITTELEVIÄ OPETUSVIDEOITA

JOHDANTO

Tästä osiosta löydät taustatietoa opetusmateriaalista sekä siitä, mitä maaperään liittyen on parhaillaan meneillään politiikassa, tutkimuksessa ja koulutuksessa. Perustiedot maaperästä saat katsomalla hankkeessa toteutetun lyhyen videon (kesto 4:34).

Vinkki! Hankkeessa on tuotettu useita lyhyitä videoita, mm. tutkijoiden tietoiskuja eri teemoista. Kaikki tämän hankkeen sekä BMOL ry:n aiemman Maaperän sankarit -hankkeen maaperäaiheiset videot on koottu tähän YouTube-soittolistaan.

Tietoa materiaalista

Arvokas maaperä -opetusmateriaalin on toteuttanut Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL ry vuonna 2025. Materiaali valmistui lokakuussa 2025. Materiaali on suunnattu erityisesti biologian, maantieteen, kemian ja terveystiedon opetukseen yläkoulussa ja lukiossa, mutta sen sisällöistä hyötyvät kaikki maaperästä kiinnostuneet ihmiset. Kysymyksiä ja kommentteja voit lähettää osoitteeseen pinja.sipari(at)bmol.fi.

Materiaali on tuotettu ympäristöministeriön tuella yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen kanssa.

Hankkeessa on tehty yhteistyötä myös Baltic Sea Action Groupin, Jyväskylän yliopiston Evoluutiopajojen sekä Lasten ja nuorten puutarhayhdistyksen kanssa. Kemian asiantuntijaopettajana toimi FT Marianne Juntunen. Arvokas maaperä -opetusvideon toteutti OUTGROUP.

Maaperä puhuttaa politiikassa, tutkimuksessa ja koulutuksessa

Hyvinvoiva maaperä on myös ihmisten hyvinvoinnin kannalta välttämätön. Pitkään se on jäänyt ilmaston ja vesistöjen varjoon niin politiikassa, ympäristönsuojelussa kuin koulujen opetuksessakin. Pikku hiljaa tilanteeseen on kuitenkin luvassa parannusta.

Maaperä on mukana useissa kansainvälisissä sopimuksissa

Vaikka monelle ajatus maaperästä tärkeänä luonnonvarana on vieras, on maaperä huomioitu monissa kansainvälisissä sopimuksissa. Niihin tutustumalla huomataan, että maaperä liittyy moniin sellaisiin asioihin, joita ei ehkä heti tulisi ajatelleeksi.

YK:n aavikoitumissopimuksen tavoitteena on torjua aavikoitumista, kuivuutta ja maaperän köyhtymistä sekä edistää kestävää maankäyttöä. Elohopeaa koskeva Minamatan sopimus sekä pysyviä orgaanisia yhdisteitä koskeva Tukholman sopimus taas mm. rajoittavat haitallisten aineiden käyttöä ja edellyttävät pilaantuneiden alueiden puhdistamista. YK:n biodiversiteettisopimuksen päämääränä on pysäyttää luontokato mm. hillitsemällä maankäytön muutosten vaikutuksia sekä säilyttämällä maaperän terveyttä. Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet kytkeytyvät maaperään mm. maaperän hiilinielun ja maankäytön muutoksista aiheutuvien päästöjen kautta. 

YK:n Agenda 2030 -tavoitteiden toteutumisen kannalta maaperän hyvä tila on tunnistettu olennaiseksi ainakin seuraavien tavoitteiden osalta: Ei nälkää (2), Terveyttä ja hyvinvointia (3), Puhdas vesi ja sanitaatio (6), Vastuullista kuluttamista (12), Ilmastotekoja (13) ja Maanpäällinen elämä (15). 

Kuva: Kelly Sikkema

EU:n maaperädirektiivi etenee

Kansainvälisten sopimusten velvoitteet ovat vaikuttaneet myös EU:n maaperäpolitiikkaan. Viime vuodet EU:ssa on työstetty maaperän seurantaa ja sen terveyden säilyttämistä ja parantamista koskevaa direktiiviä (Soil Monitoring Law), jonka arvioidaan astuvan voimaan syksyllä 2025.

Direktiivin tavoitteena on saavuttaa vuoteen 2050 mennessä terveellinen maaperä koko EU:n alueella. Direktiivi velvoittaa EU:n jäsenmaat seuraamaan maaperän tilaa kattavasti. Seurattavia asioita ovat mm. maaperän eroosio, pilaantuminen, suolaantuminen ja happamoituminen, orgaanisen aineksen väheneminen, pinta- ja pohjamaan tiivistyminen, ravinnemäärät, monimuotoisuuden vähentyminen sekä maaperän sulkeminen. Sulkeminen tarkoittaa maaperän peittämistä läpäisemättömillä pintarakenteilla, kuten rakennuksilla tai asfaltilla.

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että maaperän pilaantumisesta aiheutuvat riskit ihmisten terveydelle ja ympäristölle tunnistetaan ja vähennetään hyväksyttävälle tasolle. Maaperän sulkemisen aiheuttamia haittoja maaperän toiminnoille tulee pyrkiä välttämään ja vähentämään.

Neuvonnalla ja koulutuksella tulisi parantaa maa- ja metsätalouden käytäntöjä.

Suomella on kirimistä

Suomessa ei toistaiseksi ole ollut yhtenäistä maaperäpolitiikkaa. EU:n maatalouspolitiikan ja sen tukiehtojen avulla on saatu jonkin verran vähennettyä lannoituksen ja kasvinsuojeluaineiden aiheuttamia haittoja sekä ravinnehuuhtoutumia vesistöihin. Toisaalta maatalouskoneiden koon kasvu on johtanut peltojen tiivistymiseen ja siten maan kasvukunnon heikentymiseen.

Metsätaloudessa maaperän tilaan kiinnitetään yleensä huomiota vain puuntuotannon ja -korjuun yhteydessä, jolloin tarkastellaan esimerkiksi metsän uudistamiseen liittyvää maanmuokkaustarvetta, puunkorjuun aiheuttamia maastovaurioita, metsän lannoitusta tai suometsien ojitusten vaikutuksia. Metsälain mukaan maanmuokkausta, lannoitusta ja avohakkuita pyritään välttämään erityisen tärkeissä elinympäristöissä sekä vesistöjen suojavyöhykkeillä.

Ympäristönsuojelulaissa kielletään maaperän pilaaminen. Lisäksi laissa säädetään mm. pilaantuneen alueen selvitys- ja puhdistamisvelvollisuudesta. 

Metsä- ja peltomaiden kuntoa on seurattu viime vuosikymmeninä kertaluonteisilla rahoituksilla. Jatkossa peltomaiden seurannan jatkuvuus on turvattu osana Luonnonvarakeskuksen viranomaistoimintoja. Seurannat ovat pitkälti maaperän fysikaalis-kemiallista seurantaa. Peltomaiden osalta on aloitettu myös torjunta-ainejäämien ja maaperän monimuotoisuuden seuranta. Kaukokartoitusmenetelmillä seurataan maanpeitettä, maankäyttöä ja sitä, kuinka suuri osuus maa-alasta on suljettu.

Tutkimus, kasvatus ja koulutus kiinnostaa

Maaperä ei tällä hetkellä esiinny sanana peruskoulun tai lukion opetussuunnitelmissa kertaakaan. Maaperään liittyvää opetusmateriaalia onkin toistaiseksi olemassa vasta vähän. Useita suomalaisia tutkijoita, kasvattajia ja järjestötoimijoita on kuitenkin parhaillaan mukana hankkeissa, joiden tarkoituksena on lisätä maaperäosaamista. 

ECHO-hankkeessa pyritään saamaan kansalaiset mukaan maaperän suojeluun ja ennallistamiseen. Kansainvälinen kansalaistiedehanke kerää tietoja jopa 16 500 eurooppalaisesta maaperäkohteesta. CURIOSOIL-hanke keskittyy maaperän lukutaidon parantamiseen. Tavoitteena on sisällyttää maaperän terveys EU:n koulujen opetussuunnitelmiin vuoteen 2030 mennessä, lisätä tietoisuutta ja edistää käyttäytymisen muutoksia kestävän ja ilmastoälykkään tulevaisuuden saavuttamiseksi. 

Suomalainen MUUMAA-tutkimushanke selvittää, miten ihmistoiminta muovaa metsämaaperän mikrobiyhteisöjen monimuotoisuutta. Hankkeen toteuttavat yhteistyössä tutkijat sekä Evoluutiopajat-projektin ympäristö- ja taidekasvattajat.

BMOL:in Maaperän sankarit-, sekä Arvokas maaperä -materiaalit kannustavat maaperäopetukseen yläkouluissa ja lukioissa. Useiden yhteisöjen yhteinen Humuskampanja taas kannustaa päiväkoteja matokompostointiin sekä tarjoaa aikuisille oppimismahdollisuuksia. Baltic Sea Action Group kouluttaa mm. viljelijöitä ja ruokajärjestelmän toimijoita maaperää hoitavan uudistavan viljelyn käytännöistä. 

Työtä riittää, mutta ensimmäiset askeleet on jo otettu.

Tekstin ovat kirjoittaneet Teija Haavisto (Suomen ynpäristökeskus) sekä Pinja Sipari (BMOL ry). Teksti on julkaistu alunperin Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL ry:n Natura-lehdessä 3/2025. 

TIETOA MAAPERÄSTÄ

Tästä osiosta löydät monenlaista maaperätietoa teksti- ja videomuodossa. Tieto on   tarkoitettu ensisijaisesti taustatiedoksi opettajille, mutta sitä saa kaikin mokomin jakaa myös oppilaille ja opiskelijoille!

Tutkijoiden videotietoiskut

Seuraavissa videotietoiskuissa tutkijat kertovat maaperästä eri näkökulmista. Voit katsoa kaikki tietoiskut peräkkäin YouTubessa Arvokas maaperä -videosoittolistalta.

1) Maaperä tulee huomioida metsänhoidossa

Miten maaperä liittyy metsänhoitoon? Entä miten ilmastonmuutosmuutos liittyy metsiin ja maaperään?

Luonnonvarakeskuksen metsämaatutkija Tiina Törmänen vastaa mm. näihin kysymyksiin lyhyellä luennollaan (14 min.).

2) Maaperä ja maatalouden ympäristöratkaisut

Millainen on maaperän rakenne ja toiminta, ja miten se liittyy maatalouden ympäristöratkaisuihin?

Suomen ympäristökeskuksen ilmastotutkija, agroekologian dosentti Tuomas J. Mattila vastaa mm. näihin kysymyksiin lyhyellä luennollaan (11 min.).

3) Miksi kaupunkimaaperästä on tärkeää puhua?

Miksi kaupunkimaaperä on tärkeä ja miten se vaikuttaa mm. kaupunkien tulviin ja ihmisten terveyteen? Millaisia ongelmia kaupunkimaaperiin liittyy ja miten niitä voidaan ratkaista suunnittelun avulla?

Aalto-yliopiston professori, maisema-arkkitehti Ranja Hautamäki vastaa mm. näihin kysymyksiin lyhyellä luennollaan (14 min.).

4) Maaperä ja luonnon monimuotoisuus

Mitä kaikkea maaperässä elelee, ja väliä sillä on? Entä miten maaperäeliöiden tunnistus on kehittynyt viime vuosina, ja mitä tarkoittaa eDNA?

Luonnonvarakeskuksen maaperäekologian tutkija Riikka Elo vastaa mm. näihin kysymyksiin lyhyellä luennollaan (8 min.).

5) Maaperän pilaantuminen, terveysriskit ja niiden hallinta

Mitä tarkoittaa maaperän pilaantuminen, ja millaisia vaikutuksia sillä on mm. ihmisten terveyteen? Entä miten maaperän pilaantumiseen liittyviä riskejä torjutaan?

Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Jussi Reinikainen vastaa mm. näihin kysymyksiin lyhyellä luennollaan (12 min.).

6) Maan terveyshyödyt

Miten maaperän mikrobit vaikuttavat ihmisten terveyteen ja miten tätä on tutkittu?

Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Mira Grönroos vastaa mm. näihin kysymyksiin lyhyellä luennollaan (7 min.).

Tutkijoiden artikkelit Natura-lehdessä

Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL ry:n Natura-lehti on julkaissut viime vuosina kaksi maaperäteemaista numeroa, joista voit lukea roppa kaupalla maaperätietoa!

Natura-lehti 3/2025 lehti on osa yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen kanssa julkaistua Arvokas maaperä -hanketta, ja sen artikkeleita on hyödynnetty myös tämän tehtäväpaketin tehtävissä. Osa artikkeleista on julkaistu irrallisina verkkoartikkeleina Naturan verkkolehdessä, jossa julkaistaan makupaloja jokaisesta Naturan numerosta. 

Voit lukea kaikki tämän numeron artikkelit maksutta verkosta löytyvästä näköislehdestä. Löydät lehdestä seuraavat maaperää käsittelevät artikkelit:  

  • Maaperä puhuttaa (s. 8-9). Kirjoittajat Teija Haavisto (Suomen ympäristökeskus) ja Pinja Sipari (BMOL ry)
  • Vilskettä maaperässä (s. 10-14). Kirjoittaja Hannu Eskonen.
  • Maaperän pilaantuminen – mitä, missä, miksi? (s. 15-17). Kirjoittajat Teija Haavisto, Outi Pyy ja Jussi Reinikainen (Suomen ympäristökeskus)
  • Kaivokset muuttavat maisemaa (s. 18-21). Kirjoittaja Anna Tornivaara (Geologian tutkimuskeskus GTK)
  • Humuksesta hiilenkiertoon (s. 22-23). Kirjoittaja Tuomas Mattila (Suomen ympäristökeskus)
  • Minne metsien hiilinielu katosi? (s. 24-27). Kirjoittaja Tarja Silfver (Luonnonvarakeskus)
  • Mikromuovit maaperässä (s. 28-29) Kirjoittaja Salla Selonen (Suomen ympäristökeskus)

Myös Natura-lehden numeron 3/2019 teemana oli maaperä. Lehti julkaistiin Ympäristöministeriön tuella Maaperän sankarit -hankkeen osana. Löydät lehdestä seuraavat maaperää käsittelevät artikkelit, jotka on julkaistu myös lehden verkkosivulla: 

Kiinnostuitko Natura-lehdestä? Natura on Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL:n jäsenetu. Voit liittyä jäseneksi täällä. Voit myös tilata pelkän lehden, jolloin vuositilaus maksaa 40 €. Lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa. Tilaa lehti tällä tilauslomakkeella.

8 kysymystä maaperästä

Maaperä on keskeinen osa jokaista päiväämme, mutta useimmat meistä tietävät siitä yllättävän vähän. Tästä osiosta löydät vastaukset 8 maaperän merkitystä avaavaan kysymykseen.

1) Mitä maaperä tarkoittaa?

  • Maaperä on kallioperän päällä oleva irtomaakerros, joka voi olla montakin kymmentä metriä paksu. Suomessa maaperä on keskimäärin 5 metriä paksu.
  • Maaperä koostuu kahdesta pääosasta: kivennäismaasta ja eloperäisestä aineksesta. 
  • Kivennäismaa eli mineraalimaa on esimerkiksi hiekkaa tai savea. Se on syntynyt kallioperän rapautumisen seurauksena.
  • Eloperäinen aines koostuu kuolleiden kasvien ja muiden kuolleiden eliöiden osista, jotka hajottajaeliöt ovat hajottaneet pieneksi palasiksi. 
  • Maaperässä on yllättävän paljon myös ilmaa ja vettä, ja siellä elää monenlaisia eliölajeja. 
Kuva: Baltic Sea Action Group

2) Onko maaperä kaikkialla samanlainen?

  • Ilmasto-olot vaikuttavat sekä maaperän eloperäisen aineksen että mineraalimaan muodostumiseen. Siksi maaperä on erilaista eri paikoissa ja eri puolilla maailmaa.
  • Kallioperä on erilaista eri paikoissa. Kallioperän muuttuminen maaksi alkaa rapautumisella. Rapautumista aiheuttaa mm. mannerjään liike, voimakkaat päivän ja yön väliset lämpötilaerot, pakkanen ja suola.
  • Monenlaiset tekijät vaikuttavat eloperäisen aineksen hajoamiseen:
    • Ilmasto: Pääsääntöisesti hajoaminen on nopeinta lämpimässä ja sopivan kosteissa olosuhteissa. 
    • Kasvillisuus: Lehdet hajoavat nopeammin kuin havupuiden neulaset.
    • Veden ja hapen määrä: Esimerkiksi soilla märässä maassa, hapettomissa olosuhteissa hajoaminen on hyvin hidasta.
  • Maannos tarkoittaa maaperän pintakerrosta, joka koostuu eri maalajeista sekä eloperäisestä jätteestä. Maannos syntyy biologisten, fysikaalisten ja kemiallisten tekijöiden yhteisvaikutuksesta. Se koostuu rapautumisasteeltaan erilaisista kerroksista. 
  • Eri ilmastovyöhykkeillä on omat yleiset maannostyyppinsä: sademetsien ja savannien tyypillinen maannos on latosoli, aavikoiden aavikkomaannos, kostean lauhkean ilmaston ruskomaannos sekä välimerenilmaston terra rossa. Suomessa yleisin maannos on havumetsien niukkaravinteinen podsoli. Erilaiset maannokset eroavat huomattavasti mm. ravinteikkuudeltaan ja kosteudeltaan.
Valokuva: Tauno Valli / GTK

3) Mitä tarkoittaa elävä maa?

  • Elävä maa tarkoittaa hyvinvoivaa maaperää. Se on huokoista ja siellä elää paljon erilaisia eliöitä. 
  • Maaperän eliöstö muodostaa jopa neljänneksen koko maailman monimuotoisuudesta. Sanotaan, että kourallisessa hyvinvoivaa maata elää jopa miljoonia eliöitä. 
  • Osa maaperäeliöistä on silmin havaittavia. Paljon suurempi osa on mikroskooppisen pieniä. Maaperäeliöitä ovat mm. kontiaiset ja lierot sekä mm. lukemattomat hyppyhäntäiset, punkit, tuhatjalkaiset, kotilot, sukkulamadot, bakteerit ja arkeonit. 
  • Osa maaperäeliöistä elää koko elämänsä maaperässä. Toiset taas tekevät esimerkiksi pesän maan alle, mutta liikkuvat myös maanpinnalla. 
  • Eläinten lisäksi maaperässä elää sienirihmastoa sekä kasvien juuria. Juuret ottavat maasta kasvien käyttöön vettä ja ravinteita, mutta ne myös ”vuotavat” ympäristöönsä sokereita ja aminohappoja.
Kuva: Nuria Altimir / Baltic Sea Action Group
Lieron käytävä maapaakussa. Kuva: Pinja Sipari

4) Miksi minun kannattaisi kiinnostua maaperästä?

Maaperän hyvinvointi on välttämätöntä ihmisen ja monien muiden eliölajien hyvinvoinnin kannalta, sillä maaperä on tärkeä ekosysteemipalveluiden tarjoaja. Ekosysteemipalvelut ovat sellaisia luonnon tarjoamia palveluita, joista ihminenkin hyötyy. 

  • Maaperä tarjoaa kasvualustan viljelykasveille. Näin se mahdollistaa ruoantuotannon.
  • Maaperä tarjoaa kasvualusta metsille ja muulle kasvillisuudelle. Näin se mahdollistaa biomassan (mm. puuaineksen) tuotannon, luonnon monimuotoisuuden sekä ilmaston säätelyn.
  • Maaperä sitoo valtavasti hiiltä. Kasvien ja eliöiden kuollessa ne maatuvat. Osa niiden jäänteiden hiilestä vapautuu ilmaan, mutta osa myös varastoituu maaperään hiiliyhdisteinä. Näin maaperä osallistuu ilmaston säätelyyn.
  • Maaperä on elinympäristö lukemattomille eliölajeille ja maaperä mahdollistaa näin luonnon monimuotoisuuden.
  • Hajottajaeliöt huolehtivat aineiden kierrätyksestä.
  • Maaperään varastoituu vettä. Näin maaperä estää tulvia ja kuivuutta.
  • Maaperä puhdistaa vettä. Esimerkiksi sadevesi puhdistuu epäpuhtauksista, kun se valuu maakerrosten läpi ja siitä tulee pohjavettä. Näin maaperä tekee vedestä paremmin ihmisten ja muiden eliöiden käyttöön soveltuvaa juomavettä.
  • Maaperä osallistuu typen kiertoon. Typpi on tärkeä kasviravinne ja sitä tarvitaan myös mm. proteiineihin. Ilmasta iso osa on typpeä, mutta useimmat eliöt eivät voi käyttää sitä suoraan hyväkseen. Eräät maaperässä elävät bakteerit sitovat typpeä, jota muut maaperäbakteerit muuttavat sitä edelleen kasveille käyttökelpoisempaan mtoiseenn. Näin maaperä osallistuu ravinteiden kiertoon ja tukee kasvien kasvua.
Kuva: Iñigo De la Maza

5) Minkälaisia ongelmia maaperän hyvinvointiin liittyy?

  • Arvioiden mukaan 60-70% Euroopan maaperästä voi tällä hetkellä huonosti.
  • Maaperä voi pilaantua, jos sinne joutuu haitallisia aineita, kuten öljyä, akkunesteitä tai puunsuoja-aineita. 
  • Maan kunto voi huonontua myös maa- ja metsätaloudessa. Traktorit ja muut painavat työkoneet tiivistävät maata allaan. Kemialliset lannoitteet ja torjunta-aineet haittaavat maaperäeliöitä. Uutta eloperäistä ainetta ei muodostu enää riittävästi, jos kasvintähteet viedään pois hakkuiden tai sadonkorjuun osana. 
  • Maan ottaminen rakennuskäyttöön on tunnistettu yhdeksi keskeiseksi maaperää huonontavaksi tekijäksi Euroopassa. Maaperän sulkeminen rakentamisella uhkaa ekosysteemipalvelujen saatavuutta. Sulkeminen tarkoittaa sitä, kun maaperä katetaan läpäisemättömällä materiaalilla, kuten asfaltilla tai betonilla. Sulkeminen aiheuttaa maaperän biologisten toimintojen peruuttamatonta menetystä, kun esimerkiksi vesi ei voi enää imeytyä maaperään. Myös maan mahdollisuudet ruoantuotantoon menetetään pysyvästi eikä maa voi enää sitoa hiiltä.
  • Eroosio tarkoittaa maaperän ja kallioperän kulumista. Sade voi huuhtoa paljaasta,  kasvipeitteettömästä maaperästä pois merkittäviä määriä maa-aineksia. Maaperän eroosio aiheuttaa vesistökuormitusta, kun maa-ainesta ja siihen sitoutuneita ravinteita kulkeutuu vesistöihin. 
Kuva: Joseph Kellerer
Kuva: Baltic Sea Action Group
Taulukko: Baltic Sea Action Group

6) Miten maaperä voi auttaa ympäristöongelmien ratkomisessa?

Hyvinvoiva maa auttaa useiden ympäristöongelmien torjumisessa:

  • Ilmastonmuutoksen hillitseminen: Hajottajaeliöt hajottavat kuolleita kasveja ja eliöitä, jolloin vapautuu hiiltä. Osa hiilestä palautuu hiilidioksidina takaisin ilmakehään, mutta osa varastoituu maaperään. Hyvinvoiva maaperä sisältää paljon eloperäistä ainesta, jolloin se toimii hiilivarastona, ja auttaa näin ilmastonmuutoksen hillitsemisessä.
  • Ilmastonmuutokseen sopeutuminen: Ilmastonmuutos voimistaa äärimmäisiä sääilmiöitä. Se lisää mm. rankkasateita, tulvia ja kuivuuskausia. Hyväkuntoiseen maahan voi varastoitua suurempia määriä vettä kuin huonokuntoiseen maahan. Näin maaperä auttaa sekä tulvien että kuivuuden torjunnassa.
  • Vesistöjen hyvinvointi: Hyväkuntoinen maa varastoi enemmän vettä ja ravinteita, jolloin ne eivät pääse valumaan vesistöihin. Maaperän kunnosta huolehtiminen onkin tärkeää, kun halutaan vähentää vesistöjen rehevöitymistä.
  • Luontokato: Maaperäeliöstö muodostaa jopa neljänneksen koko maailman monimuotoisuudesta. Hyvinvoiva maaperä on lukemattomien eliölajien elinympäristö. Lisäksi maaperä toimii kasvualustana kasvillisuudelle ja mahdollistaa näin luonnon monimuotoisuutta myös maan pinnalla.
Kuva: Aaron Burden

7) Miten maaperä vaikuttaa ihmisten terveyteen?

Maaperä vaikuttaa terveyteemme monin tavoin. Se voi sekä edistää että haitata terveyttä.

  • Pilaantuneen maaperän aiheuttamat terveyshaitat ovat Suomessa harvinaisia, mutta mahdollisia. Suora altistuminen maaperässä olevalle haitalliselle aineelle voi olla merkittävää, jos pilaantunutta maa-ainesta päätyy henkilön käsien kautta suuhun tai pölyämisen kautta hengityselimistöön.
  • Terveyshaittoja voi ilmetä myös, jos maaperään joutunutta kemikaalia kertyy elintarvikkeisiin, kulkeutuu maaperästä pohjaveteen ja edelleen juomaveteen, tai jos haihtuvia yhdisteitä kulkeutuu rakennusten sisäilmaan. 
  • Maaperän mikrobeille altistuminen voi edistää terveyttä tasapainottamalla suoliston toimintaa, ehkäisemällä allergioita ja autoimmuunisairauksia sekä vähentämällä ahdistusta ja stressiä. Maaperän terveydelle hyödyllisiä mikrobeja kulkeutuu suuhun ja elimistöön kasvien mukana, etenkin jos kasvit ovat kasvaneet puhtaassa ja runsasmikrobisessa mullassa. 
  • Maaperän syöminen (esim. huonosti pestyt juurekset tai pikkulasten syömä multa) voi aiheuttaa terveyshaittoja, koska maaperässä on myös haitta-aineita, antibiooteille vastustuskykyisiä bakteerikantoja sekä loismatoja.
Kuva: Filip Urban
Kuva: Pinja Sipari

8) Miten voimme auttaa maaperää voimaan paremmin?

  • Meillä on monenlaisia tapoja pitää huolta maaperästä. Käytännössä kyse on siitä miten tuotamme ruokaa, hoidamme metsiä, rakennamme kaupunkeja ja estämme maaperää pilaantumasta.
  • Tärkeää on estää maan tiivistymistä, välttää voimakasta maan mylläämistä, suojata maan pintaa kasvillisuudella ja huolehtia siitä, että maaperässä on riittävästi eloperäistä ainesta. 
  • Politiikassa maaperä on viime vuosina noussut yhä tärkeämpään asemaan, kun poliitikot niin EU:ssa kuin Suomessakin ovat alkaneet ymmärtää että hyvinvoiva maaperä on myös meidän ihmisten hyvinvoinnin edellytys. 
  • Maaperä tarvitsee kuitenkin lisääkin puolustajia. Meidän kaikkien kannattaisi puhua, kirjoittaa, valokuvata tai vaikka tehdä videoita, jotta maaperän arvo tärkeänä luonnonvarana ymmärrettäisiin vieläkin paremmin. 
Kuva: Charley Litchfield

Maaperäsanasto

Maaperään liittyy monenlaisia keskeisiä käsitteitä, jotka eivät ole kaikille tuttuja. Tähän sanastoon on kerätty 15 keskeistä käsitettä selityksineen. Voit kartuttaa sanaston avulla omaa osaamistasi. Jäljempänä sivulta löytyy myös opetukseen soveltuvia tehtäviä, joissa sanastoa on hyödynnetty.

MAAPERÄ. Maaperällä tarkoitetaan kallioperää peittävää irtomaakerrosta. Se koostuu yleensä kahdesta pääosasta, joista toinen on kivennäismaa eli mineraalimaa, kuten hiekka tai savi. Toinen osa taas on eloperäistä ainesta, ja se koostuu kuolleiden kasvien ja eläinten osista, jotka hajottajaeliöt ovat hajottaneet pieneksi palasiksi. Maaperässä on yllättävän paljon myös ilmaa ja vettä, ja siellä elää valtava määrä erilaisia eliöitä. 

MAALAJI. Maalaji tarkoittaa maakerrostumatyyppiä. Syntytapansa perusteella maalajit jaetaan kivennäismaalajeihin (mm. sora, hiekka, savi), eloperäisiin maalajeihin (mm. turve) sekä kemiallisiin sedimentteihin (mm. sideriitti sekä rautaokra eli keltamulta). Pääosa Suomen maalajeista on syntynyt jääkauden loppuvaiheessa tai sen jälkeen. 

MAANNOS. Maannos on maaperän pintakerros, joka koostuu eri maalajeista sekä eloperäisestä jätteestä. Eri ilmastovyöhykkeillä on omat yleiset maannostyyppinsä: sademetsien ja savannien tyypillinen maannos on latosoli, aavikoiden aavikkomaannos, kostean lauhkean ilmaston ruskomaannos sekä välimerenilmaston terra rossa. Suomessa yleisin maannos on havumetsien niukkaravinteinen podsoli. Erilaiset maannokset eroavat huomattavasti mm. ravinteikkuudeltaan, kosteudeltaan ja lämpötilaltaan. 

MAANNOSTUMINEN. Maannostuminen eli maannoksen muodostuminen tapahtuu maanpinnan ylimmässä osassa. Maannostumisprosesseihin kuuluvat humuksen muodostuminen, rapautuminen, huuhtoutuminen sekä rikastuminen. Näissä kaikissa on erilaisia kemiallisia, fysikaalisia ja biologisia tekijöitä. Maannostumiseen vaikuttavat mm. ilmasto, erilaiset eliöt, alkuperäinen materiaali, pinnanmuodot sekä aika. Näiden tekijöiden vaikutuksesta maannos saa kerrosrakenteen, jonka perusteella erotellaan eri maannostyypit. Ihmistoimintakin vaikuttaa maannostumiseen (mm. laidunnus, auraus ja ojitukset).

MOREENI. Moreeni on lajittumaton kivennäismaalaji. Kyseessä on siis maalaji, joka koostuu sekaisin olevasta erikokoisesta kiviaineksesta (mm. savi, hiekka, sora ja kivenlohkareet). Suomeen sitä muodostui runsaasti viime jääkauden aikana ja se on maamme yleisin maalaji. (Vertailun vuoksi: lajittuneet maalajit koostuvat pääosin yhdestä tai kahdesta maalajitteesta, kuten savesta, hiekasta tai sorasta.)

KARIKE. Karike on ekosysteemin kuollutta eloperäistä ainesta. Se muodostuu oksista, risuista, neulasista, lehdistä, kävyistä ja muista kasvinosista sekä eläinten ulosteista ja kuolleista eläimistä. Lahottajasienet ja muut hajottajaeliöt pilkkovat karikkeen vähitellen hiilidioksidiksi, vedeksi ja ravinteiksi. Karike on tärkeä osa ekosysteemin toimintaa, sillä se tarjoaa elinympäristön monille sienille, mikrobeille ja maaperäeläimille. Lisäksi se toimii kasviravinnevarastona ja ylläpitää maaperän mikrobiologista aktiivisuutta.

HUMUS. Humus on maaperän eloperäistä eli orgaanista ainetta. Pitkään ajateltiin, että humus on rakenteeltaan monimutkaista ainesta, joka kestää hyvin mikrobien hajotusta, ja on siksi pitkäikäistä. Nykytiedon mukaan maan multavuuden, eli eloperäisen aineksen määrän kehitys maaperässä on dynaaminen prosessi. Esimerkiksi pellon multavuus syntyy joukosta erilaisia yhdisteitä, joista moni on nopeastikin hajoavia. Humus ei siis olekaan pitkäikäinen ja hitaasti kertyvä varasto, kuten aiemmin on luultu. Käytännön neuvot siitä, että maaperän eloperäisen aineksen riittävästä määrästä on pidettävä huolta, pätevät kuitenkin edelleen.

Vinkki! Voit lukea humukseen liittyvän tutkimustiedon muuttumisesta lisää Tuomas Mattilan artikkelista Humuksesta hiilenkiertoon.

MAAPERÄELIÖ. Maaperässä elää valtava määrä erilaisia eliölajeja. Osa niistä on silmin havaittavia. Paljon suurempi osa on mikroskooppisen pieniä. Osa maaperäeliöistä elää koko elämänsä maaperässä ja osa vain jonkin vaiheen elämästään. Toiset lajit taas tekevät esimerkiksi pesän maan alle, mutta liikkuvat myös maan pinnalla. Maaperäeliöitä ovat mm. kontiaiset ja lierot sekä mm. lukemattomat hyppyhäntäiset, punkit, tuhatjalkaiset, kotilot, sukkulamadot, bakteerit ja arkeonit. Maaperän eliöstö muodostaa yli neljänneksen koko maailman monimuotoisuudesta. 

EKOSYSTEEMIPALVELU. Ekosysteemipalvelut ovat luonnon tarjoamia palveluita, joista ihminenkin hyötyy. Maaperä on yksi ekosysteemipalveluiden tarjoaja. Hyvinvoiva maaperä mm. mahdollistaa maanviljelyn. Suodattamalla vettä maaperä auttaa puhtaan veden saamisessa. Maaperä myös varastoi ja suodattaa vettä, joten se suojelee tulvilta ja kuivuudelta. Maaperällä on keskeinen rooli myös hiilen kierrossa, ja se tarjoaa elinympäristön jopa neljännekselle maapallon eliölajeista. Maaperä onkin tärkeä asia myös luonnon monimuotoisuuden sekä ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta.

HIILINIELU. Kun kasvit yhteyttävät, niihin sitoutuu ilmakehästä hiilidioksidia. Kasvien juuriston kautta hiiltä siirtyy myös maaperään. Kun hiilidioksidia sitoutuu kasvillisuuteen ja maaperään enemmän kuin sitä vapautuu ilmaan, puhutaan hiilinielusta. Kasvien (erityisesti metsien) lisäksi myös meret ovat merkittävä hiilinielu. Hiilinielun käsitteeseen liittyy hiilivaraston käsite. Se tarkoittaa sitä, että ilmasta sidottu hiilidioksidi pysyy varastoituneena esimerkiksi metsän puustossa tai maaperässä.

TYPENSIDONTA. Tiettyjen kasvilajien kanssa symbioosissa elävät bakteerit voivat muuttaa ilmasta typpikaasua kasveille käyttökelpoiseen kiinteään muotoon. Nämä bakteerit elävät tiettyjen kasvilajien juuristossa muodostaen sinne juurinystyröitä (typpinystyrät). Symbioosi hyödyttää sekä kasvia että bakteeria. Bakteeri saa typen sitomiseen tarvitsemansa energian isäntäkasvilta ja isäntäkasvi saa osansa bakteerin ilmasta sitomasta typestä. Typpinystyrät ovat niin isoja, että voimme nähdä niitä omin silmin. Typensitojakasveja ovat mm. herne, pavut, apila, lupiini ja leppä.

EROOSIO. Eroosio tarkoittaa kallioperän ja maaperän kulumista. Sitä aiheuttavat mm. vesisade ja tuuli. Eroosion vuoksi irronnutta maa-ainesta kulkeutuu veden ja tuulen mukana uusiin paikkoihin. Se on luonnollinen tapahtuma, mutta sitä voimistavat ihmisen aiheuttamat muutokset, kuten metsien hakkuu, maatalous ja liikkumisen aiheuttama kuluminen. Eroosio aiheuttaa kuormitusta vesistölle, koska niihin kulkeutuu maa-ainesten mukana ravinteita.

PILAANTUNEET MAAT. Maaperä voi pilaantua, jos sinne joutuu haitallisia aineita, kuten öljyä, akkunesteitä, puunsuoja-aineita, pesuaineita, liuottimia tai luoteja tai hauleja. Pilaantuminen voi aiheutua joko yksittäisestä onnettomuudesta tai tavanomaiseen toimintaan kuuluvista pitkäaikaisista päästöistä (mm. huoltoasemat, ampumaradat, sahat). Maaperän pilaantuminen voi aiheuttaa esim. pohjavesien pilaantumista, rakennusten sisäilmaongelmia tai muutoksia alueiden eliölajeissa. Vaikutukset voivat ilmetä välittömästi tai jopa vuosikymmenien viiveellä.

HULEVESI. Hulevesi on sadevettä, joka johdetaan pois pihoilta ja kaduilta. Sitä syntyy erityisesti siellä, missä maan pinta on katettu asfaltilla tai kivetyksellä. Hulevesiin voi kertyä kaduilta likaa, kuten tiesuolaa, öljyä ja eläinten jätöksiä. Jos piha- tai pysäköintialue jätetään päällystämättä, sadevesi imeytyy maahan eikä sitä tarvitse johtaa pois. Tämä auttaa vesistöjen suojelussa.

VUOROVILJELY. Maanviljelyä, jossa samalla pellolla viljeltävä kasvi vaihtuu peräkkäisinä vuosina. Tarkoituksena on välttää yhden kasvilajin viljelystä samalla paikalla aiheutuvia haittoja, kuten kasvitauteja, rikkaruohoja ja viljelymaan hyvinvoinnin heikkenemistä. Viljelykierto on keskeinen asia mm. luomuviljelyssä. Vuoroviljelystä käytetään myös termiä viljelykierto.

TAUSTAA OPETTAJALLE

Arvokas maaperä -opetusmateriaali pyrkii tekemään maaperäteemojen käsittelyn opettajalle mahdollisimman helpoksi. Tarjolla on valmiit ops-linkitykset, muokattava diaesitys sekä runsaasti erilaisia tehtäviä eri oppiaineiden opetukseen.

Maaperä eri oppiaineiden opetuksessa

Maaperä ei tällä hetkellä esiinny sanana peruskoulun tai lukion opetussuunnitelmissa kertaakaan. Tämä on kummallista, sillä ilman hyvinvoivaa maaperää myös ihmisten hyvinvointi maapallolla on mahdotonta. 

Sanan puuttuminen opetussuunnitelmista ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö aihetta käsiteltäisi tai tulisi käsitellä eri oppiaineiden opetuksessa monipuolisesti. Maaperä liittyy selvästi moniin opetussuunnitelmien peruskäsitteisiin, mm. ekosysteemien toimintaan, kestävään tulevaisuuteen, luonnonvarojen kestävään käyttöön, aineiden kiertoihin, ilmastonmuutokseen, luonnon monimuotoisuuteen, vesistöjen rehevöitymiseen, ruoantuotantoon ja ympäristöterveyteen. 

Seuraavassa käydään läpi maaperäteemojen ja opetussuunnitelmien sisältöjen yhteyksiä sekä annetaan vinkkejä siihen, miten tätä opetusmateriaalia voi hyödyntää eri oppiaineiden opetuksessa.

Kuva: Clare Tallamy

BIOLOGIA

Maaperä liittyy moniin biologian opetuksen keskeisiin teemoihin, joita ovat mm. ekosysteemien toiminta, ympäristöongelmien ratkaisut sekä aineiden kierto. Seuraavaan listaan on poimittu peruskoulun ja lukion biologian opetussuunnitelmista teemoja, joihin maaperä selvästi liittyy.

  • Ekosysteemin perusrakenne ja toiminta (S3, peruskoulu)
  • Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen, ilmastonmuutos, luonnonvarojen kestävä käyttö, muutokset lähiympäristössä, kestävä ravinnontuotanto, ekosysteemipalvelut (S6, peruskoulu)
  • BI2, lukio: Hiilen, typen ja fosforin kierto ja energian virtaus ekosysteemissä. Opiskelija osaa selittää ja arvioida abioottisten ja bioottisten ympäristötekijöiden vaikutuksen eliöiden sopeutumiseen ja levinneisyyteen; osaa selittää populaatioiden, eliöyhteisöjen ja ekosysteemien rakennetta ja toimintaa sekä kuvata niitä esimerkkien avulla; sekä osaa kuvata luonnon monimuotoisuutta ja perustella sen merkityksen.
  • BI3, lukio: Opintojakson kaikki keskeiset sisällöt liittyvät tiiviisti myös maaperään: ilmastonmuutos, rehevöityminen, vierasaineiden vaikutukset ravintoketjuissa,  ihmisen vaikutus luonnon monimuotoisuuteen, ekosysteemipalveluiden merkitys, toiminta kestävän elämäntavan edistämiseksi ja ympäristön tilaan vaikuttaminen

Lähes kaikki tämän opetusmateriaalin tehtävät sopivat biologian opetukseen. Erityisen hyvin biologian opetukseen soveltuvat seuraavat tehtävät (pääset suoraan tehtävään sen otsikkoa klikkaamalla):

MAANTIEDE

Maaperä liittyy moniin maantieteen opetuksen teemoihin, joita ovat mm. elämän perusedellytykset (puhdas ravinto ja vesi), ruoantuotanto ja muu luonnonvarojen kestävä käyttö, ilmasto- ja kasvillisuusvyöhykkeet, ilmastonmuutos ja luontokato sekä niiden ratkaisut. Seuraavaan listaan on poimittu peruskoulun ja lukion maantieteen opetussuunnitelmista teemoja, joihin maaperä selvästi liittyy:

  • Elämän perusedellytykset maapallolla (S3, peruskoulu)
  • Miten ympäristö vaikuttaa elinkeinoihin, asumiseen ja muuhun ihmisen toimintaan (S5, peruskoulu)
  • Kestävä elämäntapa ja luonnonvarojen kestävä käyttö (S6, peruskoulu)
  • GE1 (lukio): mm. ympäristön muutoksia ja niiden ratkaisukeinoja, opiskelija tuntee keinoja ja osaa selittää, millaisten ratkaisujen avulla ympäristön muutoksia voidaan hillitä tai vaikutuksia lieventää eri alueilla
  • GE2 (lukio): mm. syvennetään ilma-, vesi- ja kivikehän rakenteen ja toiminnan tuntemusta, maannokset ja kasvillisuusalueet (vaikka maaperää ei opseissa mainita, esiintyy maannos-sana tässä yhteydessä lukion opetussuunnitelmassa)
  • GE3 (lukio): mm. luonnonvarojen kestävä käyttö. Opiskelija osaa analysoida luonnonvarojen ja ympäristön tarjoamien mahdollisuuksien vaikutusta ihmisen toimintaan. Opiskelija osaa analysoida esimerkkien avulla ihmiskunnan riskien ja ympäristöriskien syitä ja arvioida niiden seurauksia sekä tunnistaa keinoja, miten riskien seurauksia voidaan hillitä tai vaikutuksia lieventää eri alueilla.

Seuraavat tämän opetusmateriaalin tehtävät sopivat erityisen hyvin maantieteen opetukseen (pääset suoraan tehtävään sen otsikkoa klikkaamalla):

TERVEYSTIETO

Maaperä liittyy terveystiedon opetukseen erityisesti ympäristöterveyden näkökulmasta. Hyvinvoivalla maaperällä on mahdollisuuksia vaikuttaa ihmisten terveyteen positiivisesti, kun taas huonokuntoinen maaperä voi sairastuttaa. 

Maaperää kannattaa käsitellä ainakin terveystiedon lukio-opetuksessa TE2 -kurssilla, kun käsitellään rakennetun ympäristön ja luonnonympäristön ympäristön yhteyksiä ja vaikutuksia terveyteen.

Seuraavat tämän opetusmateriaalin tehtävät sopivat terveystiedon opetukseen (pääset suoraan tehtävään sen otsikkoa klikkaamalla):

KEMIA

Kemian opetuksessa maaperä liittyy etenkin luonnonvarojen kestävään käyttöön sekä aineiden kiertoon. Kiinnostavia teemoja ovat mm. ruoantuotanto ja metsätalous sekä niissä käytettävät lannoitteet ja lannoitteiden tuotanto, vesistöjen ravinnevalumien ehkäiseminen, ilmastonmuutoksen hillintä (mm. maaperän hiilensidonta), turpeen käyttö sekä maaperän pilaantuminen.

Peruskoulun ja lukion kemian opetussuunnitelmista poimittuja teemoja, joihin maaperä selvästi liittyy.

  • kestävän kehityksen tiedot ja taidot (T4, peruskoulu)
  • luonnonvarojen kestävä käyttö (S3, peruskoulu)
  • tutustutaan hiileen, sen yhdisteisiin ja ravintoaineisiin (S5, peruskoulu)
  • hiilen kiertokulku ja sen merkitys elämälle (S6, peruskoulu)
  • KE2 (lukio): tutustuminen joihinkin esimerkkeihin kestävän elämäntavan edistämisessä luonnontieteissä, alkuaineiden kierto ja riittävyys
  • KE5 (lukio): opiskelija ymmärtää kemiallisen energian varastoinnin ja hyödyntämisen periaatteita ja osaa perustella mielipiteitään keskustelussa energiaratkaisuista (yhteys maaperään: turpeen käyttö)
  • KE6 (lukio): tutustuminen kemian tarjoamiin mahdollisuuksiin jonkin terveyteen tai ympäristöön liittyvän ongelman ratkaisemisessa

Seuraavat tämän opetusmateriaalin tehtävät sopivat erityisen hyvin kemian opetukseen (pääset suoraan tehtävään sen otsikkoa klikkaamalla):

Vinkki! Monet keskeiset kemiaan liittyvät maaperäopetuksen sisällöt on koottu Maaperän kemia -opetusvideolle (kesto 6:17, julkaisija RootEd Suomi)!

Muokattava diaesitys

Arvokas maaperä -hankkeessa toteutettu muokattava diaesitys löytyy täältä. Lataa tiedosto omalle koneellesi, jos haluat päästä muokkaamaan sitä. Voit käyttää opetuksessa yhtä tai vaikka kaikkia dioja, ja muokata niitä mielesi mukaan. Lähteen (BMOL ry) mainitseminen on suotavaa. 

TEHTÄVIÄ OPETUKSEEN

Seuraavat tehtävät auttavat maaperäteemojen käsittelyssä oppilaiden ja opiskelijoiden kanssa. Tehtävät sopivat eri oppiaineisiin ja eri ikäisten nuorten sekä aikuisten opetukseen. Tehtävät on jaoteltu väliotsikoiden alle, jotta tehtävämassa olisi helpompi hahmottaa.

Perustietoa maaperästä

Tämän osion tehtävissä orientoidutaan maaperäaiheeseen ja opetellaan perustietoa maaperästä.

1) Arvokas maaperä -videotehtävä

Katso Arvokas maaperä -video (kesto 4:35) ja vastaa kysymyksiin. Tarvittaessa voit käyttää apuna myös videon käsikirjoitusta, joka löytyy tiedostosta suomeksi ja ruotsiksi.

  • Mitä maaperä tarkoittaa?
  • Mistä maaperä koostuu?
  • Mihin asioihin maaperän hyvinvointi vaikuttaa, eli minkälaisia ekosysteemipalveluita maaperä tarjoaa?
  • Mitkä asiat huonontavat maaperän kuntoa?
  • Miten voimme pitää huolta maaperästä?
  • BONUS: Millä tavalla voisit itse olla mukana pitämässä huolta maaperästä?

Vinkki! Videoon on tulossa lokakuun aikana myös ruotsinkieliset tekstitykset. Tällä hetkellä ruotsinkielinen käsikirjoitus löytyy täältä.

2) Orientoivia tehtäviä: peukkukysely ja aistikortit

a) Minä ja maaperä – peukkukysely

Hyvinvoiva ja puhdas maaperä on elämällemme hyvin tärkeää, vaikka emme usein ajattele sitä. Seuraavien väittämien avulla pääset pohtimaan miten maaperä liittyy omaan elämääsi. 

Jos olet väittämän kanssa samaa mieltä, näytä peukkua ylös. Jos olet väittämän kanssa samaa eri mieltä, näytä peukkua alas. Voit olla myös hiukan samaa mieltä tai eri mieltä muuttamalla peukun asentoa.

  • Olen syönyt tänään maaperässä kasvatettua ruokaa.
  • Olen juonut vettä, jonka puhdistamisessa on hyödynnetty maaperää. Vinkki! Pohjavesialueilla maaperä suodattaa ja puhdistaa juomaveden luontaisesti.
  • Olen itse kasvattanut ruokaa kasvimaalla tai ruukuissa.
  • Olen joskus nähnyt maaperässä osittain tai kokonaan elävän eliön (esim. liero, kontiainen, kimalainen, tuhatjalkainen, siira, hyppyhäntäinen, karhukainen)
  • Meillä kotona kompostoidaan.
  • Lähipiiriini kuuluu henkilö, jonka työhön maaperä liittyy selvästi (mm. maanviljelijä, maaperätutkija, geologi, geotekniikan insinööri, keraamikko, kaivostyöläinen tai arkeologi).
  • Asuinalueellani tai kotikaupungissa on pilaantunutta maaperää, joka on puhdistettu tai joka vielä odottaa puhdistamista.
  • Mielestäni maaperän hyvinvointiin kannattaa panostaa paljon, koska se auttaa mm. ilmastonmuutoksen hillinnässä ja vesien suojelussa.

Vinkki opettajalle! Väittämät löytyvät valmiina dioina kuvien kera tästä diaesityksestä.

Peukkulyselyn väittämät löytyvät valmiina dioina kuvien kera hankkeen diaesityksestä.

b) Aistikortit (julkaistaan myöhemmin). Aistikortit on Evoluutiopajojen toteuttama kuvitettu korttipakka, joka perehtyy metsämaaperän eliöyhteisöihin ja aistiekologiaan. Jokaisessa kortissa perehdytään eri lajiin, johonkin sen aistiin, ja siihen liittyy toiminnallinen tehtäväehdotus. Kortit soveltuvat ulko-opetukseen. Kortteja voi käyttää apuna ryhmäytymisessä ja esittäytymiskierroksilla, ja niiden ympärille on suunniteltu erilaisia tehtäväkokonaisuuksia ja työpajoja.

Aistikortit julkaistaan myöhemmin syksyllä Evoluutiopajojen verkkosivulla. Kortit tulevat saataville suomeksi ja englanniksi.

3) Maaperäsanastoa – käsitetehtävät

Maaperään liittyy monenlaisia käsitteitä, joita harjoitellaan seuraavissa tehtävissä.

a) Sanasokkelomoniste. Tässä monisteessa on kaksi tehtävää, joista toisessa etsitään sanasokkelosta 13 maaperään liittyvää sanaa ja toisessa yhdistetään sanasokkelosta löytyviä käsitteitä käsitteiden määritelmiin. Tehtävä tehdään yksin tai pareittain.

Mukana ovat seuraavat käsitteet: maaperä, maalaji, maannos, moreeni, eroosio, karike, humus, maannostuminen, typensidonta, vuoroviljely, maaperäeliö, hiilinielu, hulevesi

b) Käsitekortit. Näitä käsitekortteja voidaan hyödyntää pienryhmätyöskentelyssä tai vaikka koko luokan yhteisenä tehtävänä. 

  • Pienryhmätyöskentelyä varten opettaja tulostaa kortit esim. asetuksella 6 pages per sheet ja leikkaa käsitteet ja niiden määritelmät korteiksi. Ryhmien tehtävänä on järjestellä sekoitetut kortit niin, että käsite ja sen määritelma ovat rinnakkain.
  • Koko luokka voi järjestellä käsitteet ja niiden selityksen toiminnallisemmin niin, että tiedosto tulostetaan sellaisenaan. Tehtävän avulla luokkaan saa liikettä, kun A4-papereita järjestellään käsite-selitys-pareiksi.
  • Käsitekorttien pelkkiä käsitteitä voi hyödyntää myös aliaksen pelaamisessa.

4) Maaperä erilaisissa ympäristöissä – video- ja tiedonhakutehtävä

Ihmisen toiminta vaikuttaa maaperään eri tavoin erilaisissa ympäristöissä. Videolla (kesto 7:30) tutustutaan maaperän erityispiirteisiin rakennetuilla alueilla, viljelymailla, metsissä ja soilla.

TEHTÄVÄ: Tulosta oheinen monistepohja tai pyydä oppilaita piirtämään vastaava ruudukko vihkoon. Katsokaa sitten video ja täydentäkää ruudukkoon maaperän erityispiirteitä erilaisissa ympäristöissä. Lopuksi ruudukkoa voi täydentää näiltä dioilta löytyvillä tiedoilla. Halutessasi voit tulostaa myös diat oppilaiden käyttöön.

5) Maaperän kemia -videotehtävä

Maaperän kemia -video kertoo, mitä humus on ja miten se muodostuu/hupenee eri syistä.  Videolla käsitellään ravinnekiertoa, maaperän happamoitumista ja kestäviä viljelymenetelmiä. Video sopii erityisesti yläkoulun ja lukion kemian, maantieteen ja biologian opetukseen. Videon kesto on 6:17 ja julkaisija RootEd Suomi.

Aktivoivia kysymyksiä: 

  • Mitä humus on? ( Vastaus: ”elävä tehdas”, joka hajottaa biomassaa tuottaen kasveille ravinteita)
  • Miksi humus on tärkeää? (Vastaus: ruokamme kasvaa siinä, mutta YK:n arvion mukaan nykymenetelmillä noin 60 vuoden kuluttua humus on kulutettu loppuun, sillä joka minuutti menetetään 30 jalkapallokentällistä humusta)
  • Miltä humus (eli elävä multa) tuoksuu? (Laita kiertämään luokassa tuore metsämaamullan näyte)
  • Miten vaalia humusta? (Videolla mainitaan kiertotalous, permakulttuuri, metsitys, valumia estävät uudistavat maanviljelymenetelmät ja mitä kukin voi tehdä asian hyväksi?)

6) Toimitaan maaperän hyväksi – vaikuttamistehtävä

Ihmisen ja monien muiden eliölajien olisi mahdotonta elää ilman hyvinvoivaa maaperää. Esimerkiksi valtaosa ruoasta tuotetaan maaperää hyödyntäen. Silti moni ei tiedä maaperästä juuri mitään, eikä siitä juuri puhuta mediassa tai edes oppikirjoissa. Tilanne voidaan muuttaa!

Miettikää millä tavalla te haluaisitte lisätä tietoisuutta maaperästä tärkeänä luonnonvarana. Toteuttakaa sen jälkeen pienempi tai isompi tempaus. Vaikuttamistekonne voi olla jokin seuraavista tai jotain ihan muuta itse keksimäänne:

  • Suunnitelkaa somepostauksien sarja ja julkaiskaa postaukset koulun sometililtä. Postausten kannattaa sisältää sopivasti tietoa ja sekä kiinnostavia kuvia tai videoita. Mukana voi olla myös esimerkiksi meemejä, joiden oheen kokoatte tietoa aiheesta.
  • Suunnitelkaa ja toteuttakaa julisteita koulun seinille.
  • Kirjoittakaa mielipidekirjoitus paikallislehteen.
  • Kirjoittakaa viesti poliitikoille (joko kunnallispoliitikoille tai kansanedustajille)
  • Kirjoittakaa viesti oppikirjojen tekijöille tai kustantajille.
  • Perustakaa koulun pihalle komposti ja/tai koulupuutarha, jossa voitte käytännössä opetella maan hoitamista.
  • Perustakaa matokomposti ja opettakaa sen toimintaa pienemmille oppilaille. Tietoa matokompostoinnista löydätte esimerkiksi Ympäristökoulu Polun sivuilta.

Maaperä on ympäristöongelma ja -ratkaisu

Tämän osion tehtävissä maaperää käsitellään kestävän kehityksen eri näkökulmista.

7) Maaperä tarjoaa ekosysteemipalveluita – piirrostehtävä

Luonto tuottaa monia ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta välttämättömiä palveluita. Näitä kutsutaan ekosysteemipalveluiksi. Myös maaperä tarjoaa monia tärkeitä ekosysteemipalveluita. 

TEHTÄVÄ: Alle on listattu tärkeimpiä maaperän tarjoamia ekosysteemipalveluita. Ota iso paperi ja piirrä kaavakuva, jolla havainnollistetaan maaperän tarjoamia ekosysteemipalveluita. Apuna voit käyttää alla olevaa mallikuvaa. Kuvaan kannattaa sisällyttää myös sanoja, nuolia ja muita piirroksia. Numeroi piirtämäsi asiat alla olevien kohtien mukaan.

  1. Maaperä tarjoaa kasvualustan viljelykasveille. Näin se mahdollistaa ruoantuotannon.
  2. Maaperä tarjoaa kasvualusta metsille ja muulle kasvillisuudelle. Näin se mahdollistaa luonnon monimuotoisuuden ja ilmaston säätelyn.
  3. Maaperä sitoo valtavasti hiiltä. Kasvien ja eläinten kuollessa ne maatuvat ja osa jäänteistä varastoituu maaperään hiileksi eikä vapaudu ilmaan. Näin maaperä osallistuu ilmaston säätelyyn.
  4. Maaperä on elinympäristö lukemattomille eliölajeille. Osa lajeista elää koko elämänsä maan sisällä. Osa taas rakentaa esimerkiksi pesän maan alle, mutta liikkuu myös maan pinnalla. Näin maaperä mahdollistaa luonnon monimuotoisuuden.
  5. Maaperään varastoituu vettä. Näin maaperä estää tulvia.
  6. Maaperä puhdistaa vettä. Esimerkiksi sadevesi puhdistuu epäpuhtauksista, kun se valuu maakerrosten läpi ja siitä tulee pohjavettä. Näin maaperä tekee vedestä paremmin ihmisten ja muiden eliöiden käyttöön soveltuvaa juomavettä.
  7. Maaperä osallistuu typen kiertoon. Typpi on tärkeä kasviravinne ja sitä tarvitaan myös mm. proteiineihin. Ilmasta iso osa on typpeä, mutta useimmat eliöt eivät voi käyttää sitä suoraan hyväkseen. Eräät maaperässä elävät bakteerit sitovat typpeä, ja muut maaperäbakteerit muuttavat sitä edelleen toiseen muotoon. Näin maaperä osallistuu ravinteiden kiertoon tavalla ja tukee mikä tukee kasvien kasvua.

8) Maaperä liittyy moniin ympäristöongelmiin – tiedonhakutehtävä

Maaperä on yhteydessä moniin ympäristöongelmiin. Etsi tietoa netistä ja kokoa taulukko, johon kokoat perustiedot:

  • Minkälaisesta ongelmasta on kyse?
  • Miten ongelma liittyy maaperään?
  • Miten ympäristöongelmaa voidaan torjua maaperästä huolehtimalla?

Tehtävässä tutustutaan seuraaviin ympäristöongelmiin:

  • Vesistöjen rehevöityminen
  • Ilmastonmuutos
  • Eroosio
  • Luontokato
  • Maaperän pilaantuminen

Vinkki! Tehtävä voidaan toteuttaa joko yksilötyönä tai ryhmätyönä siten, että jokainen opiskelija perehtyy yhteen ympäristöongelmaan ja opettaa sen jälkeen oppimansa asiat neljälle muulle opiskelijalle.

9) Pilaantunut maaperä haittaa ympäristöä ja terveyttä – video- ja järjestelytehtävä

Tässä tehtäväkokonaisuudessa pääset tutustumaan maaperän pilaantumiseen. Maaperän pilaantumisella tarkoitetaan ihmistoiminnasta maaperään päässeiden kemikaalien ja jätteiden aiheuttamaa haittaa tai merkittävää riskiä ympäristölle tai ihmisten terveydelle.

a) Videotehtävä. Mitä tarkoittaa maaperän pilaantuminen, ja millaisia vaikutuksia sillä on mm. ihmisten terveyteen? Entä miten maaperän pilaantumiseen liittyviä riskejä torjutaan? Katso Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Jussi Reinikaisen lyhyt videoluento (12 min.) ja vastaa alla oleviin kysymyksiin. https://youtu.be/uWpUuYm16jk?si=vMoIMjhJLlqwAImN

  • Mitä tarkoittaa maaperän pilaantuminen?
  • Mistä syistä maaperä voi pilaantua?
  • Mitkä aineet esimerkiksi aiheuttavat maaperän pilaantumista?
  • Mitä maaperän pilaantumisesta sanotaan Suomen laeissa?
  • Miten maaperän pilaantumisen riskejä arvioidaan?
  • Miten ihmiset voivat altistua pilaantuneen maaperän terveyshaitoille?
  • Mitä tarkoittaa haitta-aineiden terveysperusteinen enimmäissaantiarvo? Miten se vaihtelee eri aineiden välillä?
  • Miten todennäköistä terveysriskejä aiheuttava altistuminen maaperän haitta-aineille on Suomessa?
  • Milloin pilaantunut maaperä tulee lain mukaan puhdistaa?
  • Mistä syistä maaperän puhdistaminen ei ole aina järkevää?

Vinkki! Videotehtävä sopii hyvin alustukseksi järjestelytehtävälle, mutta molemmat toimivat myös itsenäisinä tehtävinä. Videotehtävään löytyy vastauksia myös tästä artikkelista: Maaperän pilaantuminen – mitä, missä, miksi? (kirjoittajat Teija Haavisto, Outi Pyy ja Jussi Reinikainen / Suomen ympäristökeskus).

b) Järjestelytehtävä. Tässä tiedostossa on sekaisin lauseita, joiden avulla opit lisää pilaantuneesta maaperästä. Järjestä lauseet oikean kysymyksen alle.

Tehtävän voi toteuttaa joko a) tulostamalla tiedoston, leikkaamalla kaikki lauseet irrallisiksi paperisuikaleiksi ja järjestämällä ne sitten pöydällä oikeaan järjestykseen TAI b) kopioimalla tekstit omaan tiedostoosi ja järjestämällä lauseet tekstinkäsittelyohjelmassa.

Opit tehtävän avulla tietoa seuraavista aiheista:

  • Mitä maaperän pilaantuminen tarkoittaa?
  • Mistä maaperän pilaantuminen johtuu?
  • Minkälaiset aineet ovat haitallisia maaperälle?
  • Miten maaperän pilaantuminen voi vaikuttaa ihmisten terveyteen?
  • Miten maaperän pilaantuminen voi vaikuttaa ympäristöön?
  • Milloin maaperä pitää tutkia ja/tai puhdistaa?
  • Miten maaperää puhdistetaan ja miten puhdistusmenetelmä valitaan?
  • Miten yleistä maaperän pilaantuminen ja pilaantuneiden maiden puhdistaminen on Suomessa?

Varmista lopuksi, että osaat vastata jokaiseen kysymykseen lyhyesti myös omin sanoin. Oikeat vastaukset löytyvät täältä.

Tehtävä pohjautuu seuraavaan artikkeliin: Maaperän pilaantuminen – mitä, missä, miksi?  Kirjoittajat Teija Haavisto, Outi Pyy ja Jussi Reinikainen (Suomen ympäristökeskus). 

Kuva: Tomi Jutila

10) Maaperän terveyshyödyt – videotehtävä

Miten maaperän mikrobit vaikuttavat ihmisten terveyteen ja miten tätä on tutkittu? Katso Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Mira Grönroosin lyhyt videoluento (7 min.) ja vastaa kysymyksiin. https://youtu.be/dUKhPrNVCo0?si=RAJ4PTjoNAy4FyB0

  • Mikä ihmisten elintavoissa tapahtunut muutos altistaa ihmisiä sairauksille, kuten allergioille, astmalle, diabetekselle ja keliakialle?
  • Miksi edellä mainittu muutos aiheuttaa näitä sairauksia?
  • Millä tavoilla mikrobit hyödyttävät ihmisten terveyttä?
  • Miten maan mikrobiston terveyshyötyjä on tutkittu?
  • Millä keinoilla voidaan välttyä terveydelle haitallisten maaperämikrobien aiheuttamilta terveyshaitoilta?
  • Millaisiin aiheeseen liittyviin kysymyksiin tutkijat vielä etsivät vastauksia?

11) Uudistava viljely hyödyttää kaikkia -videotehtävä

Uudistava viljely tarkoittaa koko ekosysteemiä elvyttävää maanviljelytapaa. Hyvän sadon lisäksi siinä tavoitellaan maaperän kasvukunnon parantamista, luonnon monimuotoisuuden ja maan hiilivaraston kasvua sekä toimivaa vesitaloutta. Uudistava viljely on enemmän kuin yksittäiset viljelytoimenpiteet. Se on joustava tapa käyttää erilaisten hyvien viljelykäytäntöjen monipuolista kokoelmaa kuhunkin tilanteeseen parhaiten sopivalla tavalla.

Tutustu uudistavaan viljelyyn seuraavien neljän Baltic Sea Action Groupin videon avulla ja vastaa kysymyksiin:

  • Mitä uudistava viljely tarkoittaa?
  • Millaisiin asioihin uudistavassa viljelyssä kiinnitetään erityistä huomiota?
  • Millaisiin ympäristöongelmiin uudistava viljely voi vastata? 
  • Mitä hyötyä uudistavasta viljelystä on viljelijälle?
  • Mitä haasteita uudistavaan viljelyyn voi liittyä?

Videot:

Tehtävän voi toteuttaa kahdella tavalla:

  • Yksilötehtävänä, jolloin opiskelija katsoo kaikki videot ja vastaa kysymyksiin kirjoittaen tai laatimalla käsitekartan.
  • Toisessa toteutustavassa jokainen opiskelija katsoo videoista yhden. Sen jälkeen kysymyksiin vastataan yhdessä keskustellen. Eri videoissa on vastauksia eri kysymyksiin, mutta mikään video ei vastaa kaikkiin kysymyksiin.

12) Maaperä ja ruoka -tiedonhakutehtävä 

Ruoantuotanto vaikuttaa monin tavoin maaperän kuntoon. Etsi internetistä perustelut seuraaville väittämille: miksi väittämät ovat totta?

  • Kasvispainotteinen ruokavalio voi auttaa parantamaan maaperän kuntoa.
  • Luonnonmukainen viljely voi auttaa parantamaan maaperän kuntoa.
  • Ruokahävikin vähentäminen voi auttaa parantamaan maaperän kuntoa.
  • Aluskasvien ja kerääjäkasvien viljely voi auttaa parantamaan maaperän kuntoa. (Selvitä myös, mitä alus- ja kerääjäkasveilla tarkoitetaan.)
Kuva: Ethereal Optics

Elämää maaperässä

Tämän osion tehtävissä käsitellään elämää maaperässä niin kasvien juurten kuin erilaisten maaperäeliöidenkin näkökulmista.

13) Jännät maaperäeliöt – tiedonhakutehtävä

Maaperän ötökät pienistä suurempiin tekevät tärkeää työtä. Maaperän eliöiden varassa ravintoketjut alkavat yhteyttävistä kasveista, jatkuvat kasveja syöviin eläimiin ja lopulta myös ihmisiin.

TEHTÄVÄ: Luokka lukee oheisen artikkelin osissa. Artikkelin voi tulostaa tästä tai antaa luettavaksi netissä tästä linkistä. Jokainen oppilas tai pienryhmä saa luettavakseen yhden artikkelin osion. Luokan yhteisenä tehtävänä on selvittää vastaukset alla oleviin kysymyksiin. Jos omasta tekstiosiosta tuntuisi löytyvän vastaus kysymykseen, tulee sitä ehdottaa vastaukseksi. Yhdessä keskustellen päätetään, mikä vastaus on.

  • Kuka elää syvimmällä maassa?
  • Kuka hyppää pisimmälle?
  • Ketä on eniten?
  • Kenellä ei ole päätä?
  • Kuka on hurjin tappaja? Miten se tappaa?
  • Kenellä ei ole silmiä?
  • Kenellä on kummallisin nimi?
  • Kenellä on eniten jalkoja? Kuinka paljon?
  • Kenellä on kummallisin tapa lisääntyä? Mikä se on?

OIKEAT VASTAUKSET:

  • Kuka elää syvimmällä maassa? Arkeoneja voi elää jopa kilometrien syvyydessä.
  • Kuka hyppää tosi pitkälle? Hyppyhäntäiset hyppäävät 5-10 cm. Se on aika paljon suhteessa siihen, että ne ovat itse vain 1-5 mm mittaisia.
  • Ketä on eniten? Neliömetrillä voi elää 100 000 hyppyhäntäistä ja änkyrimatoa, 200 000 punkkia, 20 miljoonaa sukkulamatoa, miljardeja bakteereja ja arkeoneja.
  • Kenellä ei ole päätä? Punkeilla.
  • Kuka on hurjin tappaja? Miten se tappaa? Hämähäkit, lukit ja valeskorpionit lamauttavat tai tappavat uhrinsa myrkyillä. Lukit repivät saaliinsa kappaleiksi ennen syömistä.
  • Kenellä ei ole silmiä? Punkeilla eikä esim. sokkokuoriaisilla.
  • Kenellä on kummallisin nimi? Olisiko se esim. myyriäinen, töyriläs, turilas, haiskiainen, nupiainen tai sirkinen?
  • Kenellä on eniten jalkoja? Kuinka paljon? Illacme plenipes -tuhatjalkaisella on 375 jalkaparia eli 750 jalkaa.
  • Kenellä on kummallisin tapa lisääntyä? Mikä se on? Änkyrimadot lisääntyvät niin, että ne pätkivät itseään ja jokaisesta pätkästä kasvaa uusi mato.

Tehtävä pohjautuu Natura-lehdessä 3/2025 julkaistuun artikkeliin Vilskettä maaperässä, kirjoittaja Hannu Eskonen.

Ruskojuoksiainen on maaperän ahnas peto, jonka ensimmäinen jalkapari on erikoistunut saalistukseen ja niiden kärjessä ovat myrkkyrauhaset. Kuva: Hannu Eskonen.

14) Vuorovaikutussuhteet metsämaassa -palapelitehtävä

Evoluutiopajojen toteuttaman Maaperässä – palapelitehtävän avulla havainnollistetaan maaperän mosaiikkimaisen luonteen erityispiirteineen kolmessa eri elinympäristössä: luonnonmetsässä, avohakkuualueella ja ihmisen rakentamassa puistossa. Näillä elinympäristöillä on omat ympäristöä muokkaavat toimintonsa, jotka vaikuttavat lajimonimuotoisuuteen ja ekosysteemin toimintaan. Erityispiirteitä ja eroavaisuuksia päästään tutkimaan ensin perinteisen palapelin kokoamisella ja tämän jälkeen yhdistämällä eri toimintoja selityksineen koottuun elinympäristöön. Löydät tulostettavat materiaalit täältä syksyn 2025 aikana.

HUOM! Evoluutiopajat julkaisee tämän tehtävän materiaalit syksyn 2025 aikana, malta siis vielä hetki!

15) Katse juuristoon – video- ja tutkimustehtävä

Juurten avulla kasvit ottavat maasta vettä ja ravinteita. Samalla juuret myös muokkaavat maaperää eri tavoin. Seuraavien tehtävien avulla tutustutaan siihen, mitä hyötyä juurista on maaperälle.

a) Kasvien juuret ja maaperä -videotehtävä. Katso seuraava video ja vastaa kysymyksiin:

  • Mitä hyötyä juurista on maaperälle? (Videon alussa kerrotaan kolme asiaa, mitkä ne ovat?)
  • Mitä opit videolta eri kasvien juurten ulkomuodosta?
  • Minkälaista yhteistyötä jotkut kasvit tekevät sienten kanssa?
  • Minkälaista yhteistyötä jotkut kasvit tekevät bakteerien kanssa?

b) Erilaisia juuria – kuvatulkintatehtävä. Seuraaviin kuviin on piirretty eri kasvilajien juuria. Tutki kuvaa ja selvitä:

  • Miten syvälle useimpien kuvassa olevien kasvien juuret ainakin kasvavat?
  • Mitä kasveja kannattaa kylvää, jos haluaa muokata maaperää kasvien avulla mahdollisimman paljon?
Kuva klikkaamalla saat sen suuremmaksi. Valitettavasti kuvan laatu ei ole paras mahdollinen, mutta saat siitä kuitenkin hyvän käsityksen eri kasvilajien erilaisista juurista. Kuva: Nuria Altimir / Baltic Sea Action Group.
Tähän kuvaan on valittu ylemmästä kuvasta joitakin palkokasveja tarkempaan tarkasteluun. Tehtävän voi toteuttaa myös pelkästään tätä kuvaa katsomalla. Kuva: Nuria Altimir / Baltic Sea Action Group.

c) Tutustutaan typpinystyröihin

Eräät palkokasvien (mm. apila, herne, papu) kanssa symbioosissa elävät bakteerit voivat muuttaa typpikaasua kasveille käyttökelpoiseen muotoon biologiseksi typensidonnaksi kutsutun prosessin avulla. Nämä bakteerit elävät tiettyjen kasvilajien juuristossa muodostaen sinne juurinystyröitä (typpinystyrät). 

Typpinystyrät ovat niin isoja, että voimme nähdä niitä omin silmin etenkin syyskesällä ja syksyllä. Tutustukaa typensitojakasveihin ja miettikää missä niitä kasvaa. Jos koululla ei ole pääsyä kasvimaalle asiaa tutkimaan, voi typensitojakasveja löytää myös nurmikoilta (valkoapila), niityiltä (esim. hiirenvirna) ja tienpientareilta (lupiini). Myös leppä on typensitojakasvi. Kaivakaa kasvi maasta juurineen varovasti ja tutkikaa, miltä sen typpinystyrät näyttävät.

Huom! Kaivaminen täytyy todellakin tehdä varovasti, sillä typpinystyrät irtoavat helposti kasvin juurista. Tervalepän oranssit typpinystyröitä voi joskus nähdä vesirajassa kasvavasta puusta, kun eroosio on paljastanut puun juuret.

Apilan typpinystyröitä. Kuva: Pinja Sipari.

Tutkitaan maaperää

Tämän osion tehtävissä päästään tutkimaan maaperää itse aiempia tehtäviä konkreettisemmin.

16) Mitä multa on? -tutkimustehtävät

Katsokaa alustukseksi Biologian ja maantieteen opettajien liiton video Mitä multa on? (kesto 3 min.).

a) Hillopurkkikoe. Tutkikaa multaa sitten käytännössä. Hillopurkkikoe on yksinkertainen tapa tutkia mullan rakennetta. 

  • Laita lasipurkkiin n. ⅓ multaa. 
  • Lisää sitten vettä niin, että purkki on lähes täynnä. 
  • Havainnoi ilmakuplien määrää – maaperässä on yllättävän paljon ilmaa! 
  • Sulje sitten purkin kansi, ravista hyvin ja jätä purkki paikoilleen vähintään 2-3 tunniksi, mielellään vaikka yön yli. 
  • Maahiukkaset laskeutuvat purkin pohjalle siten, että erilaiset hiukkaset erottuvat kerroksina: Hiekka on painavinta, joten se painuu pohjalle jne. Kokeen voi tehdä erilaisilla maalajeilla! 
  • Selkeät englanninkieliset ohjeet kokeen tekemiseen löydät täältä hakusanalla “jam-jar experiment” (sivu 14/120).
Kuva: Pinja Sipari

b) Mullan mikroskopointi. Multa koostuu kahdesta pääosasta: mineraalimaasta ja eloperäisestä aineksesta, ja mullassa elää valtava määrä erilaisia eliöitä. Mikroskooppi on hyvä apuväline asian todentamiseen. Laittakaa petrimaljalle hyppysellinen maata ja vähän vettä ja tutkikaa mikroskoopin avulla miltä näyttää mullan eloperäinen aines ja mineraalimaan hippuset. Mullan eloperäinen aines koostuu hajoamisen eri vaiheissa olevista kasvien ja eläinten jäänteistä. Löydättekö mullan seasta esimerkiksi juurten ja lehtien osia, entä muuta?

Voitte ottaa maanäytteitä (esim. teelusikallinen multaa) erilaisista kasvupaikoista tai eri tyyppisistä kaupassa myytävistä mullista. Näyttävätkö näytteet tällöin erilaisilta? Mistä se johtuu?

(On melko epätodennäköistä, että maanäytteeseen osuisi sellaisia maaperäeliöitä, joita voidaan koulukäytössä olevilla mikroskoopeilla nähdä ja tunnistaa.)

c) Perustetaan matokompostori! Matokompostorin perustaminen on innostava tapa maaperän eloperäisen aineksen tutkimiseen. Hyvät ohjeet matokompostorin perustamiseen ja hoitoon löydät mm. Ympäristökoulu Polun sivuilta.

Multaa mikroskoopissa. Kuva: Pinja Sipari

17) Maalajit omalla asuinalueellasi -karttatehtävä

Selvitä GTK:n Maankamara-karttapalvelusta millaisia maalajeja omalla asuinalueellasi on. Karttapalvelu löytyy osoitteesta: https://gtkdata.gtk.fi/Maankamara/index.html

  • Klikkaa aktiiviseksi maaperäkartta, joka löytyy valikon kohdasta Karttatasot.
  • Etsi kartalta oma asuinkuntasi ja asuinalueesi. Zoomaa kartta n. mittasuhteeseen 1:60 000 (onnistuu + ja – -toimintojen avulla).
  • Selvitä minkälaisia maalajeja omalla asuinalueellasi on. Saat tietää kartan värien selitykset klikkaamalla valitsemaasi kohtaa kartalla. 
  • Pohtikaa yhdessä mitä kartan selitykset tarkoittavat. Käyttäkää tarvittaessa apuna nettiä.
  • Pohtikaa sitten, ovatko maalajit vaikuttaneet maankäyttöön alueella ja miten. Voitte verrata maaperäkarttaa maastokarttaan tai pohtia asiaa omien tietojenne pohjalta.
Kuvakaappaus Maankamara-palvelusta.

18) Maanäytteen pH:n määrittäminen

Haetaan yhdessä tai oppilaat voivat ennakkotehtävänä tuoda kouluun erilaisia maaperänäytteitä (esim. metsästä, puutarhasta, pellolta). Tutkitaan näytteitä aistinvaraisesti (väri, tuoksu, rakenne) sekä yksinkertaisilla kemiallisilla testeillä. Taulukoidaan tulokset (näyte, paikka, pH…).

Maanäytteen happamuuden selvittäminen on helppoa. Löydät esimerkiksi täältä Kehittämiskeskus Opinkirjon valmiit ohjeet maanäytteen pH:n määrittämiseen (kohdasta Tunti 4: Maaperä).

Vastaavat kuvalliset, englanninkieliset ohjeet löytyvät Cranfield Universityn maksuttomasta manuaalista Free web-based educational resource for soils (Testing Soil Acidity, s.42-44)

Vinkki! Kaupallisesti on saatavilla valmiita NPK-testisettejä, joiden avulla voidaan selvittää maanäytteen pH:n lisäksi myös typen, fosforin ja kaliumin tasot maaperässä. Erilaisia vaihtoehtoja löytyy esim. hakukonehaulla “npk testi”.

Kuva: Thiago Patriota

19) Maaperä suodattaa – tekopohjaveden valmistus

Tekopohjavettä voidaan valmistaa itse rakentamalla suodatuskolonni näin:

  • Leikkaa muovipullosta pohja irti. 
  • Rakenna sitten pulloon likaisen raakaveden suodatuskolonni erilaisista materiaaleista (mm. soraa, hiekkaa, kasvikuituja, aktiivihiiltä). 
  • Pingota pullon korkin tilalle kuminauhalla suodatinpaperi- tai kangas. 
  • Aseta kolonni esim. statiivin kouraan keitinlasin päälle tiputtamaan puhdistuvaa liuosta, joka voi olla esimerkiksi värjättyä vettä tai mehua .
  • Pohditaan, onko vesi nyt juomakelpoista, sekä pohjaveden syntyprosessia ja syitä. 
  • Hakusanoilla ”veden desinfiointi” löytää tietoa kemiallisista menetelmistä puhdistaa pintavettä tai tekopohjavettä. Multaisen veden epäpuhtauksia voi saostaa muutamalla pisaralla alumiini- tai ferrosulfaattia.

Tehtävä on alunperin julkaistu osana Kestävä kehitys kemian opetuksessa -opasta (Juntunen 2018).

20) Kalsaritesti maaperän kunnon tutkimiseksi

Soil Your Undies on kansainvälisesti laajalle levinnyt haaste, jossa haudataan kalsarit maahan kahdeksi kuukaudeksi ja selvitetään kokeilun avulla maan kuntoa. Mitä reikäisemmät kalsarit ovat kahden kuukauden kuluttua, sitä paremmassa kunnossa maa on.

Kalsaritesti sopii erinomaisesti myös koulussa tehtäväksi! 

  • Haudatkaa aivan kevätlukukauden lopulla 100% puuvillaan olevat ehjät kalsarit 15 cm syvyyteen maahan. Kalsarien kuminauha on synteettistä ainetta ja helpottaa hyvinkin reikäisten kalsarien löytymistä maasta.
  • Kaivakaa kalsarit maasta heti syyslukukauden alussa, huuhtokaa mullat pois haalealle vedellä, kuivatkaa kalsarit ja tutkikaa sen jälkeen kuinka reikäiset ne ovat.
  • Voitte haudata muutamat kalsarit erilaisiin maaperiin ja miettiä lopuksi mitä kalsareiden reikäisyys kertoo erilaisista maaperistä.

Lisätietoa haasteesta:

LINKKIVINKKEJÄ JA MAAPERÄÄ KÄSITTELEVIÄ OPETUSVIDEOITA 

Opetusvideoita suomeksi:

Opetusvideoita englanniksi:

Maaperään liittyviä opetusmateriaaleja:

Raportteja ja muuta tietoa:

Ajankohtaisia tutkimushankkeita (2025):

Muuta kiinnostavaa: