Kestävyyskasvatuksen joulukalenterista enemmän tai vähemmän jouluisia vinkkejä kestävyyskasvatukseen. Luukut julkaistaan joululoman alkuun asti joka päivä klo 7 Biologian ja maantieteen opettajien liiton somessa (Facebook ja Instagram). Siispä tervetuloa seuraamaan meitä somessa! Luukut julkaistaan myös tällä sivulla, mutta hiukan epäsäännöllisemmässä tahdissa. Antoisaa ja merkityksellistä joulun odotusta!
Luukku 1. Oletko jo katsonut suosituimman opetusvideomme?
Biologian ja maantieteen opettajien liitto on vuosien varrella julkaissut paljon laadukkaita opetusvideoita erilaisista kestävyysteemoista. Kaikista videoista selvästi suosituin on Mikä kestävä kehitys? -video. Opetusvideot on koottu myös BMOL:in opetusvideot -soittolistalle YouTubessa. Kurkkaa lista läpi ja ota suositut videot käyttöön opetuksessasi!
Luukku 2. Näkymiä kestävään tulevaisuuteen – Pidensimme kurssin suoritusaikaa!
”Kävin luennot järjestyksessä ja kuvittelin aina, että senhetkinen luento on se hyödyllisin – kunnes siirryin seuraavaan! Kaikki luennoitsijat olivat todella hyviä.”
”Tehtävät olivat toimivia ja innostavia sekä opettajan että opiskelijoiden näkökulmasta. Innostuin itsekin koko aihepiiristä aivan uudella tavalla.”
”Oikeastaan kaikki sisällöt olivat hyödyllisiä ja kiinnostavia. Omia tietoja oli hyvä saada päivitettyä asiantuntijaluentoja kuuntelemalla ja tehtäväpaketteihin tutustuminen hyödyttää omien oppituntien suunnittelussa.”
Voit suorittaa upeaa palautetta saaneen Näkymiä kestävään tulevaisuuteen -verkkokurssimme omaan tahtiisi vielä ensi keväänäkin, sillä pidensimme kurssin suoritusaikaa toukokuun loppuun asti! Käytännönläheinen kurssi tarjoaa eri oppiaineiden opettajille kestävään kehitykseen ja kestävään tulevaisuuteen liittyvää tietoa sekä runsaasti valmiita tehtäviä, joiden avulla opittua on helppo soveltaa omaan työhön. Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan täällä.
Luukku 3. Mites jouluostokset, kun ylikulutuspäivä oli jo huhtikuussa?
Joulu on nykyään ostosten juhlaa, mutta niin on moni muukin päivä. Suomessa ylikulutuspäivää vietettiin tänä vuonna jo 6.4. Sen jälkeen on luonnonvarojen kulutuksen suhteen eletty velaksi. Alla olevaan kuvaan on kirjattu joidenkin maailman valtioiden vuoden 2025 ylikulutuspäivät.
Vastaa alla oleviin kysymyksiin kuvaa katsomalla ja hyödyntämällä nettiä.
- Mitä tarkoittaa ylikulutuspäivä (overshoot day)?
- Missä maassa oli ylikulutuspäivä ensimmäisenä?
- Missä maassa on kuvan mukaan ylikulutuspäivä viimeisenä?
- Pohdi mitkä kuvan valtioista ovat rikkaita ja mitkä köyhiä. Mitä huomaat ylikulutuspäivien ajoituksesta, kun pohdit maiden varallisuutta?
- Mitä kuva kertoo maapallon luonnonvarojen riittävyydestä?
Tämän ja monia muita kuvaajien tulkintatehtäviä löydät ”Kestävä kehitys ja planeetan rajat diagrammeissa ja infograafeissa” -tehtäväpaketistamme.
Tämän vuoden ylikulutuspäivien kuvaaja löytyy osoitteesta: https://overshoot.footprintnetwork.org/newsroom/country-overshoot-days/
Luukku 4. Millainen kestävyystoimija sinä olet?
BMOL ry:n Mainiot menetelmät – Innostavia ideoita kestävyyskasvatukseen -koulutuksessa pohdittiin syksyn aikana sitä, miten koulutuksen osallistujat tiivistäisivät oman kestävään kehityksen liittyvän toimijuutensa. Kuvasta löydät joidenkin koulutuksen osallistujien upeita kiteytyksiä! Miten sinä kiteyttäisit oman kestävyystoimijuutesi parilla sanalla?
Mainiot menetelmät -koulutuksen live-osiot on nyt pidetty, mutta voit nyt suorittaa koulutuksen täysin omatoimisesti huhtikuun loppuun mennessä! Lisätietoja ja ilmoittautuminen: https://toivoajatoimintaa.fi/mainiot-menetelmat/
Luukku 5. Hyvää maailman maaperäpäivää!
Hyvää maailman maaperäpäivää! Terve maaperä tarjoaa vettä, ruokaa ja energiaturvallisuutta ja suojelee luontoa biodiversiteetin haitoilta ja ilmastonmuutoksen riskeiltä. Maaperäpäivänä nostetaan esiin maaperän tärkeyttä ekosysteemien ja ihmisen hyvinvoinnin perustana voitaisiin.
Päivän teemaan sopii erityisen hyvin tutustuminen tänä syksynä julkaistuun monipuoliseen Arvokas maaperä -tehtäväpakettiin ja lyhyeen opetusvideoon! Löydät materiaalin osoitteesta: https://toivoajatoimintaa.fi/maapera/
Luukku 6. Hyvää itsenäisyyspäivää ihmisille ja muille eliölajeille!
Tänään voit ehkä pysähtyä hetkeksi perisuomalaisen saimaannorpan elintapoja pohdiskelemaan. Katso Yle Areenasta saimaannorpasta kertova dokumentti Jäätä rakastavat (kesto 53 min.) ja vastaa kysymyksiin.
- Miksi saimaannorppa on ainutlaatuinen laji? Milloin ja miten se on kehittynyt?
- Minkä kokoinen saimaannorppapopulaatio oli pienimmillään ennen rauhoitusta (v. 1979)?
- Havainnoi dokumentin aikana bioottisia ja abioottisia tekijöitä, jotka vaikuttavat saimaannorpan levinneisyyteen ja runsauteen. Luettele esimerkkejä molemmista.
- Miksi norppapopulaatio on alun perin käynyt niin pieneksi, entä mitkä tekijät uhkaavat lajin olemassaoloa nykyään?
- Miksi on haitallista, jos lajin populaatio pienenee liikaa?
- Miten saimaannorppapopulaatioita voidaan tutkia? Listaa lyhyesti eri tutkimusmenetelmiä ja esimerkkiasioita norpan ekologiasta, joita niillä on selvitetty.
- Miksi saimaannorppatutkimus on tärkeää? Miten kertynyttä tietoa hyödynnetään?
- Mitä erilaisia toimia saimaannorppakannan vahvistamiseksi voidaan tehdä?
Jäätä rakastavat on Ylen julkaisema dokumentti. Dokumenttiin liittyvät kysymykset on laatinut biologian opettaja Laura Okkonen. Tehtävä on osa Kestävä kehitys biologian opetuksessa -tehtäväpakettiamme. Vastaavat tehtäväpaketit löytyvät jo 12 eri oppiaineesta. Ensi vuonna julkaisemme lisää tehtäväpaketteja eri oppiaineisiin!
Luukku 7. Yllätyshyvyydet sopivat joulun aikaan!
Maailmalla hyvien tekojen tekemisen ympärille on syntynyt suuriakin kansanliikkeitä. Ehkä tunnetuin niistä on satunnaiset hyväntahdon osoitukset tai yllätyshyvyys, englanniksi Random Acts of Kindness. Maailmaan iloa ja hyvyyttä lisäävät pikkuruiset hyvät teot ovat arvokkaita itsessään, mutta niillä voi olla suurempiakin vaikutuksia sekä omalle hyvinvoinnillemme että kestävämmän maailman ja elämäntavan rakentamisessa. Yllätyshyvyys voi olla vaikkapa kaupan myyjälle hymyileminen, kaverin kehuminen tai avun tarjoaminen tuntemattomalle.
Pohdi millaisia hyviä tekoja sinä voisit tehdä nyt joulun aikaan!
Monenlaisia vinkkejä tähän löytyy Toivoa ja toimintaa -sivustolta Random Acts of Kindness – luo maailmaan hyvää mieltä! -materiaalipaketista.
Luukku 8. Miten joulunvietossa voi ottaa ekologisuuden huomioon?
Maapallon ekologinen kantokyky unohtuu usein joululahjaostoksilla ja päädymme ostamaan tarpeetonta krääsää, joka päätyy täyttämään kaappejamme ja lopulta roskikseen. Jouluna syntyy myös valtava määrä ruoka- ja pakkausjätettä. Pohditaan, mitä tarkoittaa lause Paluu perinnejouluun olisi ilmastoteko?
Tehtävä on osa Kotitalousopettajien liiton ja WWF Suomen Vuosisuunnitelmaa kotitalousopetukseen, josta löydät paljon lisätietoa ja vinkkejä kestävän kehityksen mukaiseen kotitalousopetukseen. Se löytyy myös Toivoa ja toimintaa -sivustolta löytyvästä Kestävä kehitys kotitalousopetuksessa -tehtäväpaketista.
Luukku 9. Piparkakut pelastavat maailmaa!
Piparien leipominen kuuluu jouluun kuin porkkananenä lumiukon kasvoihin, ja mielenosoittaminen kansalaisten oikeuksiin. Leivontaan voi yhdistää leikkimielisyyttä ja vaikuttamista, kun piparihahmoilleen ideoi ja tekee pieniä mielenosoituskylttejä paremman maailman puolesta. Hahmoksi voi valita myös jonkin lelun, esineen, hedelmän, kasvin tai vaikka lumiukon!
- Tee piparihahmo, joka osoittaa puolestasi mieltä.
- Laadi sitten naseva mielenosoituskylttiin sopiva lause, kuten vaatimus tai kannustus.
- Tee hahmollesi sopivan kokoinen kyltti ja kirjoita lauseesi tummalla tussilla. Kyltin voi kiinnittää, laskea alustalle tai pitää kädessä kuvaamista varten.
- Ota ja jaa valokuva hahmoistasi somessa ja kavereille.
Toivoa ja toimintaa -sivustolta löydät myös 22 muuta nopeaa tapaa vaikuttaa kestävän kehityksen puolesta.
