Kestävyyskasvatuksen joulukalenterista löydät enemmän tai vähemmän jouluisia vinkkejä kestävyyskasvatukseen. Luukut julkaistaan joululoman alkuun asti joka päivä klo 7 Biologian ja maantieteen opettajien liiton somessa (Facebook ja Instagram). Tervetuloa seuraamaan meitä somessa! Tällä sivulla voit avata kaikki luukut kerralla. Antoisaa ja merkityksellistä joulun odotusta!
Luukku 1. Oletko jo katsonut suosituimman opetusvideomme?
Biologian ja maantieteen opettajien liitto on vuosien varrella julkaissut paljon laadukkaita opetusvideoita erilaisista kestävyysteemoista. Kaikista videoista selvästi suosituin on Mikä kestävä kehitys? -video. Opetusvideot on koottu myös BMOL:in opetusvideot -soittolistalle YouTubessa. Kurkkaa lista läpi ja ota suositut videot käyttöön opetuksessasi!
Luukku 2. Näkymiä kestävään tulevaisuuteen – Pidensimme kurssin suoritusaikaa!
”Kävin luennot järjestyksessä ja kuvittelin aina, että senhetkinen luento on se hyödyllisin – kunnes siirryin seuraavaan! Kaikki luennoitsijat olivat todella hyviä.”
”Tehtävät olivat toimivia ja innostavia sekä opettajan että opiskelijoiden näkökulmasta. Innostuin itsekin koko aihepiiristä aivan uudella tavalla.”
”Oikeastaan kaikki sisällöt olivat hyödyllisiä ja kiinnostavia. Omia tietoja oli hyvä saada päivitettyä asiantuntijaluentoja kuuntelemalla ja tehtäväpaketteihin tutustuminen hyödyttää omien oppituntien suunnittelussa.”
Voit suorittaa upeaa palautetta saaneen Näkymiä kestävään tulevaisuuteen -verkkokurssimme omaan tahtiisi vielä ensi keväänäkin, sillä pidensimme kurssin suoritusaikaa toukokuun loppuun asti! Käytännönläheinen kurssi tarjoaa eri oppiaineiden opettajille kestävään kehitykseen ja kestävään tulevaisuuteen liittyvää tietoa sekä runsaasti valmiita tehtäviä, joiden avulla opittua on helppo soveltaa omaan työhön. Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan täällä.
Luukku 3. Mites jouluostokset, kun ylikulutuspäivä oli jo huhtikuussa?
Joulu on nykyään ostosten juhlaa, mutta niin on moni muukin päivä. Suomessa ylikulutuspäivää vietettiin tänä vuonna jo 6.4. Sen jälkeen on luonnonvarojen kulutuksen suhteen eletty velaksi. Alla olevaan kuvaan on kirjattu joidenkin maailman valtioiden vuoden 2025 ylikulutuspäivät.
Vastaa alla oleviin kysymyksiin kuvaa katsomalla ja hyödyntämällä nettiä.
- Mitä tarkoittaa ylikulutuspäivä (overshoot day)?
- Missä maassa oli ylikulutuspäivä ensimmäisenä?
- Missä maassa on kuvan mukaan ylikulutuspäivä viimeisenä?
- Pohdi mitkä kuvan valtioista ovat rikkaita ja mitkä köyhiä. Mitä huomaat ylikulutuspäivien ajoituksesta, kun pohdit maiden varallisuutta?
- Mitä kuva kertoo maapallon luonnonvarojen riittävyydestä?
Tämän ja monia muita kuvaajien tulkintatehtäviä löydät ”Kestävä kehitys ja planeetan rajat diagrammeissa ja infograafeissa” -tehtäväpaketistamme.
Tämän vuoden ylikulutuspäivien kuvaaja löytyy osoitteesta: https://overshoot.footprintnetwork.org/newsroom/country-overshoot-days/
Luukku 4. Millainen kestävyystoimija sinä olet?
BMOL ry:n Mainiot menetelmät – Innostavia ideoita kestävyyskasvatukseen -koulutuksessa pohdittiin syksyn aikana sitä, miten koulutuksen osallistujat tiivistäisivät oman kestävään kehityksen liittyvän toimijuutensa. Kuvasta löydät joidenkin koulutuksen osallistujien upeita kiteytyksiä! Miten sinä kiteyttäisit oman kestävyystoimijuutesi parilla sanalla?
Mainiot menetelmät -koulutuksen live-osiot on nyt pidetty, mutta voit nyt suorittaa koulutuksen täysin omatoimisesti huhtikuun loppuun mennessä! Lisätietoja ja ilmoittautuminen: https://toivoajatoimintaa.fi/mainiot-menetelmat/
Luukku 5. Hyvää maailman maaperäpäivää!
Hyvää maailman maaperäpäivää! Terve maaperä tarjoaa vettä, ruokaa ja energiaturvallisuutta ja suojelee luontoa biodiversiteetin haitoilta ja ilmastonmuutoksen riskeiltä. Maaperäpäivänä nostetaan esiin maaperän tärkeyttä ekosysteemien ja ihmisen hyvinvoinnin perustana voitaisiin.
Päivän teemaan sopii erityisen hyvin tutustuminen tänä syksynä julkaistuun monipuoliseen Arvokas maaperä -tehtäväpakettiin ja lyhyeen opetusvideoon! Löydät materiaalin osoitteesta: https://toivoajatoimintaa.fi/maapera/
Luukku 6. Hyvää itsenäisyyspäivää ihmisille ja muille eliölajeille!
Tänään voit ehkä pysähtyä hetkeksi perisuomalaisen saimaannorpan elintapoja pohdiskelemaan. Katso Yle Areenasta saimaannorpasta kertova dokumentti Jäätä rakastavat (kesto 53 min.) ja vastaa kysymyksiin.
- Miksi saimaannorppa on ainutlaatuinen laji? Milloin ja miten se on kehittynyt?
- Minkä kokoinen saimaannorppapopulaatio oli pienimmillään ennen rauhoitusta (v. 1979)?
- Havainnoi dokumentin aikana bioottisia ja abioottisia tekijöitä, jotka vaikuttavat saimaannorpan levinneisyyteen ja runsauteen. Luettele esimerkkejä molemmista.
- Miksi norppapopulaatio on alun perin käynyt niin pieneksi, entä mitkä tekijät uhkaavat lajin olemassaoloa nykyään?
- Miksi on haitallista, jos lajin populaatio pienenee liikaa?
- Miten saimaannorppapopulaatioita voidaan tutkia? Listaa lyhyesti eri tutkimusmenetelmiä ja esimerkkiasioita norpan ekologiasta, joita niillä on selvitetty.
- Miksi saimaannorppatutkimus on tärkeää? Miten kertynyttä tietoa hyödynnetään?
- Mitä erilaisia toimia saimaannorppakannan vahvistamiseksi voidaan tehdä?
Jäätä rakastavat on Ylen julkaisema dokumentti. Dokumenttiin liittyvät kysymykset on laatinut biologian opettaja Laura Okkonen. Tehtävä on osa Kestävä kehitys biologian opetuksessa -tehtäväpakettiamme. Vastaavat tehtäväpaketit löytyvät jo 12 eri oppiaineesta. Ensi vuonna julkaisemme lisää tehtäväpaketteja eri oppiaineisiin!
Luukku 7. Yllätyshyvyydet sopivat joulun aikaan!
Maailmalla hyvien tekojen tekemisen ympärille on syntynyt suuriakin kansanliikkeitä. Ehkä tunnetuin niistä on satunnaiset hyväntahdon osoitukset tai yllätyshyvyys, englanniksi Random Acts of Kindness. Maailmaan iloa ja hyvyyttä lisäävät pikkuruiset hyvät teot ovat arvokkaita itsessään, mutta niillä voi olla suurempiakin vaikutuksia sekä omalle hyvinvoinnillemme että kestävämmän maailman ja elämäntavan rakentamisessa. Yllätyshyvyys voi olla vaikkapa kaupan myyjälle hymyileminen, kaverin kehuminen tai avun tarjoaminen tuntemattomalle.
Pohdi millaisia hyviä tekoja sinä voisit tehdä nyt joulun aikaan!
Monenlaisia vinkkejä tähän löytyy Toivoa ja toimintaa -sivustolta Random Acts of Kindness – luo maailmaan hyvää mieltä! -materiaalipaketista.
Luukku 8. Miten joulunvietossa voi ottaa ekologisuuden huomioon?
Maapallon ekologinen kantokyky unohtuu usein joululahjaostoksilla ja päädymme ostamaan tarpeetonta krääsää, joka päätyy täyttämään kaappejamme ja lopulta roskikseen. Jouluna syntyy myös valtava määrä ruoka- ja pakkausjätettä. Pohditaan, mitä tarkoittaa lause Paluu perinnejouluun olisi ilmastoteko?
Tehtävä on osa Kotitalousopettajien liiton ja WWF Suomen Vuosisuunnitelmaa kotitalousopetukseen, josta löydät paljon lisätietoa ja vinkkejä kestävän kehityksen mukaiseen kotitalousopetukseen. Se löytyy myös Toivoa ja toimintaa -sivustolta löytyvästä Kestävä kehitys kotitalousopetuksessa -tehtäväpaketista.
Luukku 9. Piparkakut pelastavat maailmaa!
Piparien leipominen kuuluu jouluun kuin porkkananenä lumiukon kasvoihin, ja mielenosoittaminen kansalaisten oikeuksiin. Leivontaan voi yhdistää leikkimielisyyttä ja vaikuttamista, kun piparihahmoilleen ideoi ja tekee pieniä mielenosoituskylttejä paremman maailman puolesta. Hahmoksi voi valita myös jonkin lelun, esineen, hedelmän, kasvin tai vaikka lumiukon!
- Tee piparihahmo, joka osoittaa puolestasi mieltä.
- Laadi sitten naseva mielenosoituskylttiin sopiva lause, kuten vaatimus tai kannustus.
- Tee hahmollesi sopivan kokoinen kyltti ja kirjoita lauseesi tummalla tussilla. Kyltin voi kiinnittää, laskea alustalle tai pitää kädessä kuvaamista varten.
- Ota ja jaa valokuva hahmoistasi somessa ja kavereille.
Toivoa ja toimintaa -sivustolta löydät myös 22 muuta nopeaa tapaa vaikuttaa kestävän kehityksen puolesta.
Luukku 10. Hyvää ihmisoikeuksien päivää!
Tänään vietetään ihmisoikeuksien päivää! Päivän tavoitteena on juhlistaa niitä oikeuksia, jotka on turvattu kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa jokaiselle ihmiselle sekä muistuttaa oikeuksiin liittyvistä velvollisuuksista. Ihmisoikeuksien suojelu ja niiden toteutumisen edistäminen ovat YK:n ydintehtäviä. Ne ovat keskeisessä asemassa myös Agenda 2030 -toimintaohjelmassa. Suuri osa ohjelman tavoitteista liittyy juuri ihmisoikeuksien parantamiseen.
Opi lisää ihmisoikeuksista pari vuotta sitten julkaisemistamme Agenda 2030 -tehtäväpaketeista, joista löydät tiiviit videot ja noin 10 monipuolista tehtävää kustakin ohjelman tavoitteesta: https://toivoajatoimintaa.fi/agendatehtavat/
Luukku 11. Joulupostia päättäjille!
Voisitko lähettää tänä jouluna terveisiä myös päättäjille? Viestien lähettäminen päättäjille on tärkeä vaikuttamisen tapa, joka sopii erinomaisesti myös lapsille ja nuorille.
- Asiastasi riippuen voit lähettää viestiä esimerkiksi kunnallispoliitikolle, kansanedustajalle tai ministerille.
- Mistä haluaisit kiittää tai kritisoida päättäjää juuri nyt? Mitä asioita haluaisit päättäjän huomioivan vuoden lopussa tai alkavana vuonna?
- Viestin voi lähettää sähköpostilla, sosiaalisen median kautta tai vaikka joulukortilla.
- Muotoile viestisi asiallisesti ja perustele mielipiteesi hyvin, jotta viestin vaikutus on mahdollisimman tehokas.
Lisää helppoja ja nopeita vaikuttamisvinkkejä löydät Toivoa ja toimintaa -sivustolta: https://toivoajatoimintaa.fi/20-nopeaa-tapaa-vaikuttaa-kestavan-kehityksen-puolesta/
Luukku 12. Lahja hänelle, jolla on jo kaikkea!
- Keksitään yhdessä aineettomia joululahjoja sekä itsetehtyjä joululahjoja ja listataan ne näkyville!
- Oletko pistänyt merkille miten kaupat yrittävät pitkittää joulun ostoskautta vielä joulun jälkeenkin, kun alennusmyynnit houkuttelevat ostamaan vielä lisää? Malttia osteluun myös joulun jälkeen!
- Tutustutaan lisäksi kestävän joulun vinkkilistoihin, joita ovat koonneet mm. Luontoliitto, Motiva ja HSY.
Tehtävä on sovellus tehtävästä, joka on osa Kotitalousopettajien liiton ja WWF Suomen Vuosisuunnitelmaa kotitalousopetukseen. Vuosisuunnitelmasta löydät paljon lisätietoa ja vinkkejä kestävän kehityksen mukaiseen kotitalousopetukseen. Tehtävä löytyy myös Toivoa ja toimintaa -sivustolta löytyvästä Kestävä kehitys kotitalousopetuksessa -tehtäväpaketista.
Luukku 13. Ketä kiinnostaa kestävyyskasvatus?
Kestävyyskasvatus on esillä Natura-lehdessä ja Educa-messuilla! Tällä viikolla ilmestyneen Natura-lehden teemana on kestävyyskasvatus. Artikkelit käsittelevät mm. ihmisoikeuskasvatusta, ruokamyyttejä, ilmastokasvatusta sekä vaikeita aiheita opetuksessa. Lehti on BMOL:n jäsenetu, mutta perjantaista 12.12. alkaen pääset lukemaan muutamia lehden artikkeleita maksutta Naturan verkkosivulla.
Lehteä on jaossa myös Educa-messuilla ständillämme Opettajan olohuoneessa. Tervetuloa moikkaamaan meitä messuille ja hakemaan lehti maksutta itselle ja vaikka kollegallekin! Kestävyyskasvatuksen ajankohtaiset haasteet ja ratkaisut ovat esillä myös Educa-messujen lavaohjelmassa, kun kestävyyskasvatuksen asiantuntijamme Pinja Sipari puhuu aiheesta Opettajan olohuoneen lavalla lauantaina 24.1. klo 11:30–12:00.
Luukku 14. Hyviä uutisia!
Kiinnitetäänhän huomiota myös maailmassa tapahtuvaan positiiviseen kehitykseen! Kuvaan on kerätty joitakin hyviä kestävän kehityksen uutisia vuodelta 2025.
- Etsikää esim. lukuvuoden mittaan hyviä ilmastouutisia kotimaasta ja maailmalta, ja kootkaa niitä seinälehteen koulun seinälle.
- Loppuvuodesta tarkastelkaa yhdessä, mitä kaikkea toivoa herättävää on vuoden aikana tapahtunut.
- Voitte tehdä positiivisten uutisten etsimisestä myös kisan luokkien välille: eniten uutisia keruuaikana löytänyt luokka saa onnistumisestaan pienen palkinnon! Voitte myös äänestää oppilaiden mielestä kaikkein parasta uutista keruukauden päätteeksi.
Tehtävän on toteuttanut ympäristökasvatusjärjestö FEE Suomi ja se on osa Pieni opas ilmastokasvatukseen -materiaalia, josta löytyy muitakin tehtäviä sekä tiiviisti tietoa ilmastokasvatuksesta.
Tehtävä löytyy myös mm. maantieteen ja äidinkielen ja kirjallisuuden kestävän kehityksen tehtäväpaketeista. Vastaavia tehtäviä on mukana myös Open ilmasto-oppaassa.
Vinkki! Tehtävässä voi hyödyntää esimerkiksi Hyviä uutisia kestävästä kehityksestä – Facebook-ryhmää.
Luukku 15. Meemi vinksauttaa ajatuksia!
Verkossa vaikuttamisella voi olla suuria vaikutuksia myös joulun aikaan. Joulun alla kestävän joulun puolesta voi toimia helposti jakamalla nasevan meemin kulutuksesta, joululahjoista tai joulupöydän ruoasta.
Ohje meemin tekniseen toteutukseen: Kirjoita hakukoneeseen sana _meme generator_ ja etsiydy johonkin generaattoriin, esim. imgflip.com on hyvin toimiva generaattori. Valitse sopiva kuva (vaihtoehtoja on yli 1000) ja kirjoita siihen naseva teksti. Muista jakaa valmis meemi mahdollisimman monelle!
Toivoa ja toimintaa -sivustolta löydät myös 22 muuta nopeaa tapaa vaikuttaa kestävän kehityksen puolesta.
Luukku 16. Suunnistusopas supermarkettiin!
Suunnistusopas supermarkettiin auttaa tekemään eettisiä ja ekologisia ruokavalintoja myös joulun aikaan! Ruokaesimerkkeinä 5 minuutin mittaisella videolla ovat maissi, suklaa sekä tofu ja pekoni. Videoon liittyy Kahoot-visa, jonka löydät linkin löydät Open ruokaoppaasta mm. kotitalouden, maantieteen ja terveystiedon sivuilta. Open ruokaopas -verkkosivusto käsittelee vastuullista ruoantuotantoa ja kulutusta eri oppiaineiden näkökulmasta.
Luukku 17. Miten käy eläimille, kun joulu ei olekaan valkoinen?
- Vähenevä lumipeite aiheuttaa ongelmia talviturkin vaihtaville nisäkäslajeille, kuten lumikolle, kärpälle ja metsäjänikselle, kun saalistajat erottavat valkoisen saaliseläimen lumettomassa ympäristössä helpommin.
- Leudot talvet häiritsevät talviunta nukkuvia (mm. karhu) tai horrostavia lajeja (mm. siili).
- Äärioloihin sopeutuneet lajit menettävät kilpailuetunsa ilmaston lämmetessä. Esimerkiksi naali on joutunut ahtaalle etelästä levittäytyneen ketun vallatessa siltä elinalueita.
- Monet lajit, kuten rusakko, metsä- ja valkohäntäkauris, villisika, supikoira, mäyrä, metsähiiri ja kaniinit hyötyvät lumettomista ja lämpimämmistä talvista.
Lisätietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksista eri eliölajeihin löydät Open ilmasto-oppaasta biologian materiaalipaketista.
👉 Pääset avaamaan Kestävyyskasvatuksen joulukalenterin linkit Toivoa ja toimintaa -verkkosivuston etusivulla.
Luukku 18. Toivoa etsimässä!
Ilmastonmuutoksen huomattavimmat terveysvaikutukset liittyvät Suomessa synkkenevien ja entistä vähälumisempien talvien mielenterveysvaikutuksiin. Arvioiden mukaan auringonsäteilyn määrä vähenee ja pilvisyys lisääntyy ilmastonmuutoksen myötä Suomessa etenkin talvella, mikä saattaa lisätä kaamosmasennukseen sairastuvien määrää. Kaamosmasennukseen liittyvillä makean nälällä ja huonojen talvikelien vuoksi mahdollisesti vähentyvällä liikunnan määrällä voi lisäksi olla seurauksia myös fyysiselle terveydelle.
Ilmastonmuutoksen vaikutukset mielenterveyteen eivät kuitenkaan ole ainoastaan negatiivisia. Kun ihminen osallistuu ilmastonmuutoksen torjuntaan tai siihen sopeutumiseen, on seurauksena usein tyytyväisyyden tunteita, sekä elämänhallinnan tunteen ja henkilökohtaisen merkityksellisyyden tunteen lisääntymistä.
Lisätietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksista terveyteen ja tunteisiin löydät Open ilmasto-oppaan psykologian artikkelista! Vinkkinä myös Ylen Kerttu ja Markku – Toivoa etsimässä -sarjaan liittyvä opetuspaketti. Ylen tekemään opetuspakettiin löydät linkin mm. Open ilmasto-oppaan kemian, maantieteen ja kotitalouden tehtäväpaketeista.
Luukku 19. Tiesitkö, että hämähäkit ovat nykyisin hämikkejä?
Hämähäkkien uusitut ja uudet nimet julkaistiin tämän vuoden alussa. Suomen hämähäkkityöryhmä on yhdessä hämähäkkiharrastajien kanssa luonut suomenkieliset nimet kaikille Suomessa esiintyville hämähäkkilajeille.
Hämähäkkien nimistö on uusittu kokonaan. Yhteensä uuden virallisen nimen sai 644 lajia, sekä muutama naapurimaissa esiintyvä hämähäkkilaji. Tavoitteena oli lyhentää nimiä ja tehdä niistä samalla lajeja paremmin kuvaavia. Lähes jokaisen hämähäkin nimi muuttui. Jo pelkkä hämähäkki –nimikin on nykyään hämikki.
Lisää knoppitietoa eliölajien nimistöstä löydät tänä vuonna uudistetusta Eliökokoelma-materiaalipaketista, joka löytyy nykyään myös Toivoa ja toimintaa -verkkosivustolta.
Luukku 20. Hauskaa ja rentoa lomaa, sopivasti herkkuja sekä mukavia hetkiä luonnossa! 🌲❄ 🌞
Jos alat vaikkapa välipäivinä kaivata innostavia ideoita kestävyyskasvatukseen, kannattaa pistää korvan taakse Mainiot menetelmät -verkkokurssimme, joka koostuu asiantuntijoiden videoluennoista ja pienistä kirjoitustehtävistä.
Kurssi on saanut upeaa palautetta!
”Ihan loistava toteutus ja vapaasti itse tehtävissä!”
”Koen tämän erittäin hyväksi koulutukseksi itselleni, koska joskus tuntuu yksinäiseltä pakertamiselta ja tämä antaa faktaa ja ideoita juuri sopivissa määrin.”
”Kannustan ehdottomasti kollegojakin käymään läpi kurssin.”
Kurssi on maksuton ja se suoritetaan itsenäisesti ja omaan tahtiin. Saat kaikki kurssimateriaalit sähköpostiisi heti ilmoittautuessasi. Aihepiirejä ovat mm. systeemiajattelu, tulevaisuustaidot, konfliktien ratkaiseminen, viherpesu sekä positiivinen pedagogiikka.
Lisätiedot ja ilmoittautumisohjeet löytyvät täältä, antoisia hetkiä kestävyyskasvatuksen parissa! https://toivoajatoimintaa.fi/mainiot-menetelmat/
