Historian osaamista tarvitaan kestävän tulevaisuuden kestävän tulevaisuuden rakentamisessa. Tältä sivulta saat ideoita ja valmiita tehtäviä, joiden avulla voit käsitellä kestävän kehityksen teemoja opetuksessa helposti ja monipuolisesti.
Miten huomioida kestävä kehitys historian opetuksessa?
Kestävä kehitys on tärkeässä osassa historian opetuksessa. Kestävään kehitykseen sisältyvät niin köyhyyden, nälän, terveyden ja hyvinvoinnin, koulutuksen, sukupuolten tasa-arvon, eriarvoisuuden, työoikeuksien, teollisuuden, innovaatioiden ja infrastruktuurien, kuluttamisen, rauhan, oikeuden ja hyvänhallinnon, ilmastonmuutoksen kuin luontokadonkin teemat. Kestävyysnäkökulmat liittyvätkin lähes kaikkiin historian opetuksen keskeisiin sisältöihin. Historian opetuksessa päästään pohtimaan niin ihmisoikeuksien, luonnon hyvinvoinnin kuin talouden kestävyyden kysymyksiä historian saatossa. Mitkä ratkaisut ovat olleet onnistuneita? Missä taas on tehty huonompia valintoja, ja mitä niistä on seurannut?
Koska moninaiset kestävyyden teemat liittyvät niin moniin historian opetuksen sisältöihin, on tarkempi listaus hankalaa. Alle on kuitenkin poimittu joitakin nostoja opetussuunnitelmista.
Kestävän kehityksen sisältöjä peruskoulun historian opetussuunnitelmassa:
- Teollisuusyhteiskunnan synty ja kehitys: Perehdytään ilmiöön, joka on muuttanut ihmisen elämää, ihmisen ja luonnon suhdetta sekä maailmaa. (S1)
- Tutustutaan siihen, miten ihmiset ovat pystyneet vaikuttamaan omana aikanaan. (S2)
- Paneudutaan ihmisoikeusrikoksiin kuten holokaustiin ja muihin kansanvainoihin sekä ihmisoikeuksien edistämiseen. (S4)
Kestävän kehityksen sisältöjä lukion historian opetussuunnitelmassa:
- ihminen ympäristön muokkaajana eri aikoina, eurooppalaiset tutkimassa ja valloittamassa maailmaa, kansainvälisen kaupan monipuolistuminen ja sen vaikutukset yhteiskuntaan ja ympäristöön, teollistumisen edellytykset ja vaikutukset yhteiskuntaan ja ympäristöön (HI1)
- imperialismi, demokratian ja totalitarismin vastakkainasettelu, ihmisoikeuskysymykset, dekolonisaation merkitys ja vaikutukset (HI2)
- demokratian ja tieteellisen ajattelun synty, ihmisoikeuksien ja tasa-arvoajattelun syntyminen, demokratian ja tasa-arvoajattelun leviäminen sekä niiden vastavoimat, sukupuoliroolien murros (HI4)
- opiskelija erittelee kulttuurien moninaisuutta historiallisena osana eurooppalaista kulttuuria ja pystyy arvioimaan sille annettuja merkityksiä sekä osaa kriittisesti eritellä ja arvioida kulttuurisia eroja koskevia väitteitä, eri
kulttuureihin liitettyjä stereotypioita sekä kulttuurien vaikutusta yksilöön (HI6)
Miten tätä materiaalia käytetään?
Kestävä kehitys on liian iso aihe käsiteltäväksi yhdellä oppitunnilla. Sen sijaan aihetta kannattaa sivuta opetuksessa säännöllisesti eri yhteyksissä – vaikka lyhyestikin.
Tälle sivulle on koottu valmiita tehtäviä, joiden avulla kestävän kehityksen teemat on helppo tuoda osaksi historian opetusta. Osa tehtävistä soveltuu paremmin yläkouluun, osa lukioon. Monia tehtäviä voi hyvin hyödyntää molemmilla kouluasteilla. Tehtävät on tarkoitettu opetuskäyttöön. Voit käyttää tehtäviä sellaisenaan, napata niistä opetukseen vain pienen osan tai soveltaa tehtäviä vielä paremmin omaan opetukseesi sopivaksi. Mainitsethan aina tehtävien tekijän sekä materiaalien alkuperäisen lähteen tehtäviä käyttäessäsi. Ethän hyödynnä tehtäviä kaupallisessa tarkoituksessa! Oppikirjojen tekijät voivat kuitenkin linkata Toivoa ja toimintaa -sivuston tehtäviä osaksi materiaalejaan.
Materiaali on koottu Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL ry:n sekä Liikunnan ja Terveystiedon Opettajat LIITO ry:n yhteistyössä toteumassa Kaikki mukaan koulujen globaalikasvatukseen -hankkeessa vuonna 2026. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama ja se on osa laajempaa Connect for Global Change -hanketta, jota koordinoi Suomessa Fingo. Tehtäväkokonaisuuden ovat koonneet historian opettajat Jenita Konttinen ja Saara Paatero yhteistyössä Biologian ja maantieteen opettajien liiton kanssa.
Lisätietoa antaa Biologian ja maantieteen opettajien liiton kestävyyskasvatuksen asiantuntija Pinja Sipari (pinja.sipari at bmol.fi). Antoisia hetkiä kestävän kehityksen teemojen parissa!
Tämä tehtäväpaketti on Euroopan unionin osarahoittama. BMOL ry ja Liito ry vastaavat sen sisällöstä, eikä sisältö välttämättä vastaa Euroopan unionin näkemyksiä.
Tehtävät
Seuraavat tehtävät ovat historian opettajien tekemiä, ja niissä on hyödynnetty internetistä avoimesti löytyviä eri tahojen monipuolisia materiaaleja. Tehtävän ja materiaalien tekijät on kerrottu jokaisen tehtävän alla olevassa harmaassa laatikossa.
1) Antiikin muuttuva maisema, ja ihmisen vaikutus ympäristöön
Shifting baseline syndrome (SBS) tarkoittaa ilmiötä, jossa unohdamme kuinka rikas ja elinvoimainen luonto on aiemmin ollut. Käytännössä se näkyy sukupolvien välisenä erona luontosuhteessa, sillä jokainen sukupolvi elää yhä köyhemmässä ympäristössä pitäen sitä normaalina. Tässä on riskinä se, että totumme heikkenevään luonnontilaan, emmekä tunnista muutosta enää ongelmaksi.
Antiikin aikana metsiä hakattiin viljely- ja laidunmaiksi, rakennustarvikkeiksi sekä esimerkiksi laivanrakennukseen. Samalla maisema muuttui, ja aiemmin rehevät alueet köyhtyivät.
TÄHÄN SHIFTING BASELINE SYNDROME -KUVA
a) Tutkikaa alla olevien lainausten avulla muutosta luontosuhteessa ja vastatkaa kysymyksiin:
- Mitä lähteet kertovat luonnosta ja antiikin ihmisten suhtautumisesta luontoon? Havainnoi eroja ja yhtäläisyyksiä?
- Mikä ympäristössä muuttui? Mitä muita muutoksia on mahdollisesti tapahtunut?
- Millaisia vaikutuksia muutoksella oli antiikin ajan ihmisten elämään?
“Seuraavaksi maailma, jolle yksin luonnon osille olemme antaneet kunnioitettavan nimen äitimaa. Hän kuuluu ihmisille, kuten taivas kuuluu jumalille. Kun synnymme, hän vastaanottaa meidät. Kun kerran olemme pieniä, hän ravitsee meidät ja kannattelee. Viimeiseksi hän ottaa meidät sylin suojiin jo luonnon meidät hylätessä. Silloin hän peittelee meidät äitimäisellä suojalla.“ Plinius vanhempi teoksessaan Naturalis, 77 jaa. (Rainio 2020, 22.)
” Vuorilla kasvoi runsaasti metsää, mistä vieläkin on jälkiä näkyvissä. Nyt on joitakin vuoria, jotka kykenevät ruokkimaan vain mehiläisiä, mutta ei kovin kauan aikaa sitten saattoi nähdä noilla samoilla vuorilla kaadettuja rakennusten kattohirsiä, jotka olivat kyllin pitkiä suurimpiinkin rakennuksiin. Oli myös korkeaksi kasvatettuja istutettuja puita, ja vuoret tuottivat karjalle yltäkyllin ravintoa. Joka vuosi Zeus antoi maan ylle langeta hedelmöittävän sateen, joka ei valunut mereen pitkin paljasta maata ja mennyt hukkaan niin kuin nyt.” Platon: Kritias n.360eaa. (Lainaus YO S2014).
” Ihminen oli mennyt liian pitkälle taistelussaan luonnontilaista maisemaa vastaan. Luontoa muokattiin, inhimillistettiin ja usein tuhottiin radikaalilla tavalla, jotta viljelyyn pantu maa tuottaisi enemmän ja suurempia voittoja. Sen vuoksi luonto itse nousi kapinaan: puista ja pensaista vapautunut maaperä ei pystynyt imemään itseensä sadevettä, joet paisuivat ja tulvat peittivät yhä laajempia alueita tasamailla.” Keskiajan tutkija Vito Fumagalli 1994. (Lainaus YO S2024).
b) Piirrä kuva muutoksesta. Piirrä kuvapari “ennen ja jälkeen”, jossa havainnollistat luonnossa ja ihmisten elinympäristössä tapahtunutta muutosta. Ota huomioon esimerkiksi maanviljely elinkeinona, vettä sitova kasvillisuus ja muutos ihmisen elinympäristössä
Tehtävän on toteuttanut historian opettaja Jenita Konttinen.
Vinkki! Lisätietoa metsien hakkuista Euroopassa ja luonnontilaisten metsien tilasta: Nygren, Jussi. 2022. Koko Eurooppa oli ikimetsää ennen ihmistä – nyt metsätuho on lähes totaalinen. Yle, 25.3.2022. Saatavilla: https://yle.fi/a/20-10002300
Vinkki! Jos haluat linkittää tehtävän sisällön vielä vahvemmin nykyhetkeen ja Agenda 2030 -toimintaohjelmaan, voitte katsoa Toivoa ja toimintaa hankkeessa toteutetun lyhyen videon (n. 2 min.) tavoitteesta 15: Maanpäällinen elämä. Teeman käsittelyä voi syventää myös Mikä luontokato? -videon (kesto 5 min.) avulla.
2) Atlantin kolmiokaupan taloudelliset ja inhimilliset seuraukset
Amerikan mantereen löytämisen seurauksena kauppa eri maanosien välillä alkoi vahvistua. Euroopan maailmanvalloitus alkoi, ja samalla vakiintui Atlantin kolmiokaupaksi kutsuttu järjestelmä Amerikan, Euroopan ja Afrikan välille. Tämä järjestelmä ei kuitenkaan tarkoittanut tasavertaista kaupankäyntiä eri maanosien välillä, vaan siihen sisältyi ihmisoikeuksien kannalta vakavia rikkomuksia.
a) Tutki alla olevaa karttaa ja vastaa kysymyksiin.
- Millaisia tuotteita vietiin ja tuotiin kuhunkin maanosaan?
- Miksi kauppaa kutsutaan Atlantin kolmiokaupaksi?
- Mikä maanosa vaikuttaa köyhtyneen kaupan seurauksena? Miksi?
b) Ihmisoikeusnäkökulma maailmankaupan seurauksiin
Atlantin kolmiokaupan ansiosta Eurooppa nousi hallitsevaksi mantereeksi uusien hyötykasvien, orjakaupan sekä vahvan kauppareittien hallinnan vuoksi. Tämä vauraus rakennettiin pitkälti muiden maanosien sekä kansojen alistamisen keinoin. Afrikasta kuljetetut miljoonat orjat riistettiin kotiseuduiltaan, kuljetettiin vaarallisissa ja epäinhimillisissä oloissa uudelle mantereelle Amerikkaan, sekä pakotettiin työhön esimerkiksi plantaaseille tai kaivoksille ilman vapautta tai oikeutta päättää omista asioista. Samalla Amerikan alkuperäiskansat alkoivat tuhoutua muun muassa eurooppalaisten tuomien tautien seurauksena.
Välineet: minigrip-pusseja, mausteita ja/ tai ruoka-aineita esim. neilikka, suklaa, kahvi, sokeri. Lisäksi voit jakaa opiskelijoille Historia-lehden artikkelin eri mausteiden historiasta: Eurooppalaiset pyrkivät sinne missä pippuri kasvaa | historianet.fi
Ohjeet
- Opiskelijat jaetaan noin viiden hengen ryhmiin.
- Opettaja on valinnut eri mausteita ja ruoka-aineita minigrip-pusseihin. Mikäli aikaa on, pussit kiertävät ryhmältä toiselle.
- Ryhmät tutkivat tuotteita aistiensa avulla (ulkonäkö, rakenne, tuoksu) ja yrittävät tunnistaa mistä tuotteesta on kyse.
- Kun tuote on nimetty oikein ryhmäläiset voivat ensin pohtia yhdessä vastauksia seuraaviin kysymyksiin. Tämän jälkeen vastauksia voi lähteä etsimään netistä.
Kysymykset
- Mistä maanosasta tuote on peräisin?
- Missä sitä tuotetaan paljon nykyään? Entä, mitkä maat ovat historiassa käyneet tuotteella kauppaa?
- Onko tuotteen historiaan liittynyt epätasa-arvoa tai hyväksikäyttöä (esim. orjuus, lapsityö tai siirtomaavalta)?
- Hyödyt ja haitat: Ketkä hyötyvät tuotteen kaupasta (esim. valtiot, kuluttajat)? Ketkä voivat kärsiä (esim. työntekijät, ympäristö)?
- Millaisissa työoloissa tuotetta tuotetaan nykyään?
- Vaikka tuote ei ole alunperin suomalainen, miten se kuitenkin näkyy suomalaisessa kulttuurissa?
Purku
Mikäli pussit ovat kiertäneet, kukin ryhmä esittelee tiiviisti vastauksensa viimeisimpään mausteeseen liittyen. Muut ryhmät voivat täydentää vastauksia. Pohditaan vielä yhteisesti kuinka löytöretkistä alkanut maailmankaupan laajeneminen vaikutti ihmisten oikeuksiin eri puolilla maailmaa. Taustalla voi näyttää esimerkiksi kestävän kehityksen Agenda 2030 tavoitteita, tai ihmisoikeuksien julistusta.
Tehtävän on toteuttanut historian opettaja Jenita Konttinen.
Lisätietoa: Ylen Vallan kartat dokumenttisarja (jakso 1) kuvaa eurooppalaisten levittäytymistä Yhdysvalloissa, sekä luonnonvarojen hyödyntämistä.
Vinkki! Jos haluat linkittää tehtävän sisällön vielä vahvemmin nykyhetkeen ja Agenda 2030 -toimintaohjelmaan, voitte katsoa Toivoa ja toimintaa hankkeessa toteutetun lyhyen videon (n. 2 min.) tavoitteesta 8: Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua.
3) Kolonialismi ja globaalin epätasa-arvon juuret
Arvioiden mukaan Afrikasta orjuutettiin noin 12 miljoonaa orjaa 1500-1800-lukujen aikana. Kuljettamalla siirtomaihin orjia pakkotyöhön, eurooppalaiset valtiot minimoivat kustannukset raaka-aineiden keräämisestä sekä jalostamisesta. Toimintaa ohjasi ajan merkantilistinen talouspolitiikka, joka tähtäsi valtion varallisuuden maksimoimiseen, sekä kolonialismi, joka johti siirtokuntien perustamiseen sekä taloudelliseen riistämiseen.
Tämä järjestelmä loi taloudellisia sekä sosiaalisia rakenteita, joiden epätasa-arvoiset vaikutukset näkyvät edelleen. Monet entiset siirtomaat kärsivät edelleen köyhyydestä, ja globaaleissa tuotantoketjuissa on yhä nähtävissä laiminlyöntejä työntekijöiden oikeuksissa ja työoloissa.
a) Alistetun ja alistajan näkökulmat orjuuteen
Tämän tehtävän tarkoituksena on tutustua orjan näkökulmaan ja verrata sitä stereotyyppisen eurooppalaiseen näkemykseen valkoisen miehen taakasta.
- Jaa opiskelijat pareihin, ja kullekin parille moniste, joka sisältää otteita Olaudah Equianon (orja) teksteistä sekä pätkiä Rudyard Kiplingin runosta Valkoisen miehen taakka.
- Luettuaan opiskelijat pohtivat vastausta taululle heijastettuihin kysymyksiin. Opiskelijat voivat kirjata vastauksensa jaetulle paperille.
- Lopuksi käydään vielä yhteisesti läpi vastaukset. Tässä on hyvä avata muistiinpanoihin käsite valkoisen miehen taakasta, ja pohtia myös muita syitä, miksi eurooppalaiset kokivat oikeudekseen riistää muita kansoja.
Kysymykset
- Millainen oli orjan matka Olaudah Equianon lainauksen perusteella?
- Miten eri tavoin hän kritisoi orjuuttajia?
- Tulkitse runoa, mitä syitä Kiplingin runossa annetaan orjuuttamiselle?
- Millaisia ristiriitoja löydätte tekstien välillä? Mistä ristiriidat johtuvat?
b) Lisätehtävä. Keskustelun voi tuoda nykytilanteeseen, ja pohtia kuinka kolonialistinen tausta vaikuttaa vielä nykymaailmassa. Millaisia vaikutuksia sillä oli Afrikkaan (maiden ja kansojen rajat, talous)? Entä Amerikkaan tai muihin Länsimaihin?
Tehtävän on toteuttanut historian opettaja Jenita Konttinen.
Vinkki! Jos haluat linkittää tehtävän sisällön vielä vahvemmin nykyhetkeen ja Agenda 2030 -toimintaohjelmaan, voitte katsoa Toivoa ja toimintaa hankkeessa toteutetun lyhyen videon (n. 2 min.) tavoitteesta 8: Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua.
4) Vähemmistöjen historiaa
Saamelaiset ovat Suomen, Ruotsin, Norjan ja Venäjän alueella asuva alkuperäiskansa. Saamelaisten kansallispäivää vietetään 6.2. Voit tutustua aiheeseen tämän Ylen toteuttaman videon avulla (kesto 2 min.).
a) Tutustu oheiseen Rauhankasvatusinstituutin toteuttamaan aikajanaan saamelaisten historiasta: https://rauhankasvatus.fi/wp-content/uploads/2025/02/Saamelaisten-aikajana-1.pdf
b) Tee aikajanasta viisi nostoa eli pohdi viittä tapahtumaa ja kerro omin sanoin, miksi ne ovat vaikuttaneet erityisen paljon saamelaisten asemaan.
c) Pohdi, kuulutko itse johonkin vähemmistöön. Mihin? Millainen vähemmistön asema on Suomessa? Etsi tietoa tästä, jos et tiedä. Jos et koe kuuluvasi mihinkään vähemmistöön, pohdi asiaa muun valitsemasi vähemmistön kautta.
d) Kirjoita tai piirrä esimerkiksi sarjakuva, jossa kuvaat vähemmistön asemaa. Millaiset asiat ovat hyvin tämän vähemmistön kohdalla? Mitkä asiat voisivat olla paremmin? Mitä tulisi tehdä, jotta väestö ei joutuisi kohtaamaan, minkäänlaista syrjintää?
Tehtävän on toteuttanut historian opettaja Saara Paatero.
Vinkki! Jos haluat linkittää tehtävän sisällön vielä vahvemmin Agenda 2030 -toimintaohjelmaan, voitte katsoa Toivoa ja toimintaa hankkeessa toteutetun lyhyen videon (n. 2 min.) tavoitteesta 10: Eriarvoisuuden vähentäminen.
5) Teollistuminen kiihdyttää muutosta eri aloilla
Teollistumisen seurauksena tuotantomäärät kasvoivat muun muassa uusien keksintöjen ja koneellistumisen seurauksena. Maatalousyhteiskunta muuttui ripeästi kaupungistuvaksi teollisuusyhteiskunnaksi. Muutos ei jäänyt vain 1700-1800-luvuille, vaan teollistumisen vaikutukset näkyvät yhä edelleen ilmiössä, jota kutsutaan suureksi kiihdytykseksi (The Great Acceleration).Tällä tarkoitetaan eri aloilla kuten taloudessa, päästöissä ja väestössä tapahtunutta suurta kasvua.
a) Tutustukaa suureen kiihdytykseen katsomalla MinutEarthin toteuttama englanninkielinen video (kesto 3 min.) ja pohtimalla seuraavia kysymyksiä. Opettaja voi kirjata ryhmästä nousseita asioita taululle.
- Mitkä asiat ovat kasvaneet kiihtyvästi teollistumisen seurauksena?
- Miten teollistuminen liittyy näiden asioiden kasvuun?
- Millaisia keinoja videolla tarjotaan kasvun rajoittamiseksi?
- Mitä voit itse tehdä?
b) Teollistumisen vaikutukset yksilöön. Tutustu Finnan aineistopaketin kuviin teollistuvasta Helsingistä. Valitse yksi kuva ja siinä oleva ihminen. Mikäli kuvassa ei ole ihmistä voit kuvitella itsesi kuvaan. Kirjoita valitsemasi henkilön päiväkirjamerkintä, jossa pohdit seuraavia asioita:
- Millainen päivä hänellä on takanaan, tai minne hän on menossa. (esim. työ, perhe, arjen askareet)
- Mitä hän toivoo, että kaupungissa olisi paremmin? (esim. liikkuminen, asuminen tai teknologia)
- Teollistumisen hyödyt ja haitat: miten henkilö suhtautuu teolliseen muutokseen? Onko hän esim. tehtaan työntekijä, yrityksen omistaja, kotiäiti tai apulainen? Miten teollistuminen vaikutti häneen?
Vinkki! Opiskelijoita voi ohjata kiinnittämään huomiota teknologisessa kehityksessä esim. lyhtypylväisiin, tai vaatetukseen yhteiskunnallista asemaa pohdittaessa.
Purku:
- Esittele lyhyesti parille käsittelemäsi kuva ja kerro erityisesti henkilön suhtautumisesta teolliseen muutokseen. Vertailkaa näkökulmianne, mitä yhtäläisyyksiä ja eroja löydätte?
- Lopuksi pohtikaa vielä suuren kiihdytyksen (The great acceleration) näkökulmaa. Huomaatteko käsittelemänne henkilön elämässä “alkuja” nykyiselle ympäristöön tai yhteiskuntaan liittyviin ongelmiin tai kehityskulkuihin? (esim. energian kulutuksen kasvu, saasteet, tasa-arvokysymykset).
Tehtävän on toteuttanut historian opettaja Jenita Konttinen.
6) Työolojen kehitys Suomessa
1900-luvun alussa suuri osa ikäisistäsi nuorista ei ollut päiviä koulussa, vaan he tekivät erilaisia töitä. Osa työskenteli maatilalla, mutta monet työskentelivät erilaisissa raskaissa tehtävissä muiden apuna.
Suomessa oli tuohon aikaan sääty-yhteiskunta, joka määritteli syntymän perusteella ihmisen aseman yhteiskunnassa. Suurin osa väestöstä ei kuulunut mihinkään säätyyn ja esimerkiksi maaseudun tilattomat saattoivat olla hyvinkin huonossa asemassa, sillä heillä ei ollut juuri oikeuksia.
a) Eläydy tilattoman väestön/työläisten asemaan 1900-luvun alussa noin 15-vuotiaan nuoren näkökulmasta.
- Kirjoita, millaista elämäsi on. Missä teet töitä ja mistä saat rahaa elämiseen? Missä asut? Keitä perheeseesi kuuluu? Millaisia ilon aiheita elämässäsi on? Millaiset asiat tuntuvat vaikeilta? Millaisia haaveita sinulla on?
- Kuulet, että kylällä osa ihmisistä on ryhtynyt vaatimaan lyhyempää työpäivää. Samalla on ollut puhetta oman työväenyhdistyksen perustamisesta. Tämä yhdistys ajaisi kylän köyhien työntekijöiden asemaa. Sinua on kuitenkin varoitettu, että osa työväenliikkeen kannattajista vaatii liian suuria muutoksia yhteiskuntaan.
- Millaisia ajatuksia sinussa herää? Lähdetkö innokkaana mukaan vaatimaan parempia työoloja? Millaiset asiat vaivaavat sinua erityisesti työoloissa? Mihin haluaisit muutosta?
b) Tutustu alla oleviin tietoihin suomalaisten työajan pituudesta
- Vuonna 1800-luvun lopulla määrättiin Suomessa ensimmäisen kerran lapsia ja nuoria koskevista työajoista.
- 1900-luvun aikana suomalaisten työaika on lyhentynyt. Vuoden 1905 suurlakon jälkeen työaika oli yleensä 10 tuntia ja kahdeksan tuntia kestävään työpäivään siirryttiin vuonna 1917. Myös lauantai oli tuolloin työpäivä.
- 1960-luvulla työajaksi tuli 45 tuntia viikossa ja vuonna 1965 sovittiin siirtymisestä viisipäiväiseen työviikkoon.
- Nykyisin monilla aloilla työaika on noin 37,5-40 tuntia viikossa, mutta toisaalta työajoissa on myös eroja. Myös työajan lyhentämisestä eli nelipäiväisestä työviikosta tai kuuden tunnin työpäivästä keskustellaan ajoittain.
Tarkempaa tietoa aiheesta löydät Telma-lehden artikkelista: Puhe työajan pituudesta on ollut kestoaihe historian saatossa
c) Pohtikaa yhdessä: Miten työajan lyhentäminen 1900-luvun mittaan on vaikuttanut suomalaisten hyvinvointiin ja vapaa-aikaan? Millainen on mielestänne sopiva työaika?
Tehtävän on toteuttanut historian opettaja Saara Paatero.
Vinkki! Jos haluat linkittää tehtävän sisällön vielä vahvemmin nykyhetkeen ja Agenda 2030 -toimintaohjelmaan, voitte katsoa Toivoa ja toimintaa hankkeessa toteutetun lyhyen videon (n. 2 min.) tavoitteesta 8: Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua.
7) Kulutusyhteiskunnan kehitys
Oppilaat pohtivat tehtävässä jonkin arkisen esineen historiaa ekologisen ja taloudellisen kestävyyden näkökulmasta.
Valitse esimerkiksi jokin seuraavista: puuvillainen t-paita, matkapuhelin tai auto.
- Mistä ja milloin tämän esineen massatuotanto alkoi?
- Miten sen valmistus on vaikuttanut ympäristöön?
- Entä miten valmistus on vaikuttanut ihmisten elinoloihin?
- Miten ihmiset pärjäsivät ilman tätä esinettä?
- Onko esine nykyisin välttämätön?
Tee yksin tai ryhmässä lyhyt esitys tai juliste, joka osoittaa esineen historian ja sen vaikutukset maapallolle. Kerro aiheesta muulle luokalle.
Tehtävän on toteuttanut historian opettaja Saara Paatero.
Vinkki! Jos haluat linkittää tehtävän sisällön vielä vahvemmin nykyhetkeen ja Agenda 2030 -toimintaohjelmaan, voitte katsoa Toivoa ja toimintaa hankkeessa toteutetun lyhyen videon (n. 2 min.) tavoitteesta 12: Vastuullista kuluttamista. Teeman syventämiseen soveltuu myös video Mikä maailmankauppa? (kesto 5 min.)
8) Hyvinvointivaltion kehitys
Suomi on esimerkki maasta, jossa on tapahtunut reilun sadan vuoden aikana valtava harppaus ihmisten elintasossa ja hyvinvoinnissa. 1900-luvun alkupuolella Suomessa ihmiset kärsivät nälästä ja yhteiskunta oli hyvin epätasa-arvoinen. Vielä toisen maailmansodan jälkeen Suomi tarvitsi apua ulkomailta. Suomen valtio on kuitenkin 1900-luvun aikana askel kerrallaan parantanut ihmisten elämää.
Lisää tietoa suomalaisten saamasta avusta toisen maailmansodan jälkeen löytyy Unicefin verkkosivustolta: https://www.unicef.fi/tyomme/tyon-osa-alueet/tyomme-suomessa/tietoa-unicefista/unicef-jarjestona/historia/
a) Tutustu Suomen historiaan ja suomalaisen hyvinvointivaltion kehitykseen Kotona Suomessa -hankkeen toteuttaman Hyvinvointia rakentamassa -videon (kesto 21 min.) avulla ja vastaa kysymyksiin. Video on mahdollista kuunnella usealla eri kielellä. Kieliversiot löytyvät täältä.
- Kerro omin sanoin, miten Suomi on muuttunut 1900-luvun alusta.
- Millaisilla keinoilla köyhien asemaa on haluttu parantaa Suomessa?
- Millaisia edistysaskeleita hyvinvoinnin edistämisessä otettiin toisen maailmansodan jälkeen?
- Millaiset suomalaisen yhteiskunnan tarjoamat palvelut ovat olleet tärkeitä oman historiasi aikana?
- Nimeä Suomen historiasta neljä asiaa, joilla on ollut erityisen suuri vaikutus suomalaisten hyvinvoinnin kehittymiseen.
b) Tällä hetkellä uutisissa puhutaan kuitenkin valtionvelasta ja leikkauksista. Suomen väestö ikääntyy ja Suomen valtionvelka on kasvanut. Tämän perusteella on muun muassa vähennetty suomalaisten saamia tukia ja korotettu maksuja. Pohtikaa yhdessä:
- Miksi on tärkeää yrittää vähentää köyhyyttä ja lisätä suomalaisten hyvinvointia myös tulevaisuudessa?
- Millaisia keinoja pidätte luokassa tärkeinä?
Tehtävän on toteuttanut historian opettaja Saara Paatero.
Vinkki! Jos haluat linkittää tehtävän sisällön vielä vahvemmin nykyhetkeen ja Agenda 2030 -toimintaohjelmaan, voitte katsoa esimerkiksi Toivoa ja toimintaa hankkeessa toteutetut lyhyet videot (à n. 2 min.): Tavoite 1: Ei köyhyyttä sekä Tavoite 3: Terveyttä ja hyvinvointia.
9) Kansakoulusta peruskouluun
Suomessa kaikilla lapsilla on nykyisin oikeus käydä koulua. 1800-luvun alkupuolella vain harvoilla oli mahdollisuus opiskella säännöllisesti. Vuoden 1866 kansakouluasetuksen seurauksena kunnat alkoivat perustaa kaikille lapsille tarkoitettuja kansakouluja, mutta niitä perustettiin joillekin paikkakunnille hitaasti. Yleinen oppivelvollisuus tuli voimaan myöhemmin vuonna 1921.
- Tutustu Finna.fin Koulu kuvissa -aineistoon ja sen kuviin.
- Pohdi, miten koulu on muuttunut 1800-luvulta. Keksi viisi asiaa.
- Kouluun ei aina jaksaisi mennä. Miksi mahdollisuus käydä säännöllisesti koulua on kuitenkin ollut tärkeää suomalaisille lapsille? Miten se on vaikuttanut lasten asemaan ja elämään?
- Koulua käyvien määrä on kasvanut maailmassa, mutta kaikki eivät silti pääse säännöllisesti kouluun. Millaiset asiat vaikuttavat siihen, että koulunkäynti ei ole kaikille mahdollista?
- Keskustelkaa lopuksi yhdessä oppilaiden vastauksista.
Tehtävän on toteuttanut historian opettaja Saara Paatero.
Vinkki! Lisää tietoa löytyy esimerkiksi Maailma 2030 -sivuston Kaikki oppimaan -aineistosta: https://maailma2030.fi/kaikki-oppimaan/index.html
Vinkki! Jos haluat linkittää tehtävän sisällön Agenda 2030 -toimintaohjelmaan, voitte katsoa Toivoa ja toimintaa hankkeessa toteutetun lyhyen videon (à n. 2 min.): Tavoite 4: Hyvä koulutus.
10) Tasa-arvon kehitys Suomessa
Suomea mainostetaan usein sukupuolten välisen tasa-arvon mallimaana, sillä Suomessa naiset ovat saaneet monia oikeuksia aikaisin verrattuna muihin maihin. Muutos naisten asemassa on tapahtunut pitkälti 1900-luvun aikana.
a) Tutustu tasa-arvon historiaan Suomessa. Voit käyttää apunasi Ylen toteuttamaa Tasa-arvon historia -dokumenttia, joka käsittelee tasa-arvon historiaa naisten oikeuksien näkökulmasta (kesto 10 min.).
b) Tee käsitekartta sukupuolten aseman muutoksista Suomessa 1900- ja 2000-luvuilla.
- Kiinnitä huomiota muutokseen. Millainen tilanne oli 1900-luvun alussa? Millainen tilanne on nyt? Mikä on saanut aikaan muutoksen?
- Huomioi käsitekartassa:
- asenteet
- koulunkäyntimahdollisuudet
- äänioikeus ja mahdollisuus päästä vaikuttamaan
- hyvinvointivaltion merkittävimmät palvelut tasa-arvon kannalta
- oikeus päättää omasta elämästään
- työ ja vapaa-aika
- Lopuksi:
- Pohdi, onko eri sukupuolten välinen tasa-arvo mielestäsi Suomessa nyt valmis.
- Millaisissa asioissa olet huomannut epätasa-arvoa Suomessa?
- Millaisia asioita eri sukupuolten välisen tasa-arvon kohdalla tulisi vielä huomioida?
- Millaisia asioita olet itse valmis tekemään edistääksesi tasa-arvoa?
Tehtävän on toteuttanut historian opettaja Saara Paatero.
Vinkki! Jos haluat linkittää tehtävän sisällön Agenda 2030 -toimintaohjelmaan, voitte katsoa Toivoa ja toimintaa hankkeessa toteutetun lyhyen videon (à n. 2 min.): Tavoite 5: Sukupuolten tasa-arvo.
11) Konfliktin ratkaiseminen rauhanomaisin keinoin
Ohje opettajalle:
Tutustukaa luokassa yhteen tai useampaan esimerkkiin siitä, miten konfliktista on pyritty pääsemään eteenpäin rauhanomaisesti. Kansainvälinen rauhanpäivä on 21.9., mutta aihe voisi sopia myös lukuvuoden loppuun, kun aiheet ovat jo hieman tuttuja.
Tutustumisen aiheisiin voi tehdä opettajajohtoisesti tai oppilaat voivat etsiä itse aiheista tietoa. Jokaisen tehtävän yhteydessä on linkki, jonka takaa löytyvät perustiedot aiheesta.
Tutustukaa esimerkiksi:
- apartheidin päättymiseen ja sovinnon valitsemiseen 1990-luvun Etelä-Afrikassa
- väkivallattoman vastarinnan ajatukseen 1940-luvun itsenäistyvässä Intiassa
- taloudelliseen yhteistyöhön Euroopassa toisen maailmansodan jälkeen
- neuvotteluyhteyden tärkeyteen Kuuban ohjuskriisin kohdalla
Tehtävä: Järjestäkää pienissä ryhmissä neuvottelu historiallisesta konfliktista ja sen ratkaisusta. Neuvottelun aikana oppilaat yrittävät saavuttaa kestävän rauhan eläytyen konfliktin osapuolten tavoitteisiin. Tehtävä voi olla haastava, joten oppilaita kannattaa ohjeistaa huolellisesti. Opettaja voi määrätä oppilaille roolit tehtävää varten tai oppilaat voivat valita ne itse.
Ohje oppilaille:
- Miettikää, mikä on teille tärkeää.
- Mihin vetoatte, jotta tavoitteenne toteutuisi?
- Missä olette valmis antamaan periksi?
- Miten käytetyt keinot oman tavoitteen edistämiseksi näkyvät omassa neuvottelussanne? Miten voitte tuoda niitä esiin?
- Miten reagoitte toiseen osapuoleen ja hänen vaatimuksiinsa?
Purku: Pohtikaa lopuksi yhdessä, mikä oli vaikeinta. Miksi kestävää rauhaa on vaikea saavuttaa maailmassa? Millaiset historiassa hyväksi havaitut keinot toimivat tai voisivat toimia nykyisinkin?
Tehtävän on toteuttanut historian opettaja Saara Paatero.
Vinkki! Jos haluat linkittää tehtävän sisällön Agenda 2030 -toimintaohjelmaan, voitte katsoa Toivoa ja toimintaa hankkeessa toteutetun lyhyen videon (à n. 2 min.): Tavoite 16: Rauha, oikeus ja hyvä hallinto.
12) YK:n merkitys maailmassa
Yhdistyneet Kansakunnat eli YK perustettiin vuonna 1945 toisen maailmansodan jälkeen ylläpitämään kansainvälistä rauhaa ja turvallisuutta. Luonteva hetki käsitellä YK:ta on 24.10., jolloin vietetään YK:n päivää. Aihetta voi käsitellä kuitenkin hyvin esimerkiksi kylmän sodan yhteydessä.
a) Tutki Yhdistyneet Kansakunnat -järjestön toimintaa Ylen toteuttaman YK:n päivä 3 minuutissa -videon avulla. Tutustu lisäksi Suomen YK-liiton kokoamaan aikajanaan YK:n historiasta. Vastaa materiaalien avulla kysymyksiin:
- Miksi YK perustettiin?
- Missä asioissa YK on onnistunut?
- Millaisissa asioissa YK oli voinut onnistua paremminkin?
- Selvitä, mitä rauhanturvaaminen tarkoittaa.
- Kuvaa YK:n historiaa kolmella virkkeellä.
b) Keskustele parisi kanssa, miksi kansainvälisiä järjestöjä tarvitaan.
- Millainen maailma olisi ilman niitä?
- Miksi niiden merkitystä ei aina muisteta?
- Millaisia toiveita sinulla on esimerkiksi YK:n toiminnan kehittämiseksi?
Tehtävän on toteuttanut historian opettaja Saara Paatero.
Vinkki! Jos haluat linkittää tehtävän sisällön Agenda 2030 -toimintaohjelmaan, voitte katsoa Toivoa ja toimintaa hankkeessa toteutetun lyhyen videon (à n. 2 min.): Tavoite 17: Yhteistyö ja kumppanuus.
Kestävä kehitys ylioppilaskirjoituksissa
Kestävää kehitystä käsitellään ylioppilaskirjoitusten tehtävissä säännöllisesti. Alle on koottu joitakin aihetta sivuavia tehtäviä vuosien varrelta:
- Syksy 2025: Demokratia antiikin Kreikassa (teht. 1), Suomalaisen yhteiskunnan muutos 1950-luvulta nykypäivään (teht. 3), Amerikka ja Euroopan talous uuden ajan alussa (teht. 6)
- Kevät 2025: Kansalaisyhteiskunnan synty (teht. 3), Kello seitsemän uutiset (teht. 4),
- Syksy 2024: Ihmisen suhde ympäristöön keskiajalla (teht. 1), Koulutuksen merkitys itsenäisyyden ajan Suomessa (teht. 3), Buffalo Billin kiertue Euroopassa (teht. 6), Rautateiden merkitys Suomen historiassa (teht. 9)
- Kevät 2024: Lapsikuolleisuus esimodernissa Euroopassa (teht. 1), Sosiaaliset ongelmat 1900-luvun alkupuolella (teht. 4), Afrikan tähden Afrikka-kuva (teht. 6)
- Syksy 2023: Kolumbiaaninen vaihto ja sen seuraukset (teht. 1), Arjen historiaa 1800-luvun Suomessa (teht.3), Suhtautuminen kolonialismiin (teht. 6), Naisten vaikutusmahdollisuudet antiikin aikana (teht. 7), Pasifismi 1900-luvun Suomessa (teht. 9)
- Kevät 2023: Vapaus ja ihmisoikeudet Yhdysvalloissa (teht. 7)
- Syksy 2022: Monikulttuurinen Rooman valtakunta (teht. 1), Naistaiteilijoiden asema (teht. 4), Eurooppalaisten suhtautuminen alkuperäiskansoihin (teht. 6),
- Kevät 2022: Kolonialismi Suomen näkökulmasta (teht. 6), Urbanisaatio Euroopassa (teht. 7)
- Syksy 2021: Naisen asema antiikin roomalaisessa perheessä (teht. 1), Kolonialismin ja imperialismin jäljet siirtomaavalloissa (teht. 6)
- Kevät 2021: Dekolonisaation syyt (teht. 2), Alkuperäiskansojen yhteiset intressit (teht. 6), Orjuus historiallisena ilmiönä (teht. 7), YK ja maailman konfliktit (teht. 8)
Kiinnostavaa lisämateriaalia
Materiaaleja Globaalikasvatus.fissä
Globaalikasvatuksen vinkkipankista löytyy lukuisia ideoita siihen, miten globaalikasvatusta voi toteuttaa käytännössä. Vinkkeihin on koottu järjestöjen tuottamia materiaaleja ja opetusmenetelmiä globaalikasvatuksen teemoista. Tarjolla on myös koulutusvinkkejä ja moneen oppiaineeseen sopivia kouluvierailuja. Vinkkipankkia ja koko globaalikasvatus.fi -verkkosivustoa ylläpitää Fingo.
Materiaaleja MAPPAssa
MAPPA.fi on hakupalvelu ja jakamisalusta opettajille, kasvattajille ja nuoriso-ohjaajille. Löydät sieltä tuhansia eri toimijoiden materiaaleja, menetelmiä, tapahtumia ja palveluita. Teemoina ovat mm. ympäristökasvatus, kestävyyskasvatus, seikkailukasvatus, tiedekasvatus, kestävyysosaaminen ja tulevaisuustaidot. MAPPA.fi -palvelua ylläpitää Suomen luonto- ja ympäristökoulujen liitto ry.
