Diagrammeja ja infograafeja luontokadosta

|

Tälle sivulle on koottu erilaisia luonnon monimuotoisuuteen ja luontokatoon liittyviä diagrammeja, taulukoita ja infografiikoita sekä niiden tulkitsemiseen liittyviä tehtäviä. Tehtävät sopivat erityisesti toiselle asteelle. Etenkin sivun lopusta löytyvät tehtävät 7 ja 8 ovat helpompia ja ne soveltuvat siten myös yläkouluun.

HUOM! Jos kopioit kuvia muualle, huolehdithan siitä, että viittaat aina kuvien alkuperäisiin lähteisiin! Viittaustiedot löytyvät harmaasta laatikosta kuvien alta.

1) Lajien uhanalaisuus maailmassa

Tutki alla olevaa kuvaajaa ja vastaa kysymyksiin. Hae lajiryhmien suomennokset tarvittaessa netistä.

  • Missä lajiryhmässä on eniten arvioituja lajeja (extant assessed species)? Entä vähiten?
  • Minkä lajiryhmä lajit ovat uhanalaisimpia? Entä vähiten?
  • Minkä lajiryhmän lajeja on kuollut eniten sukupuuttoon?
  • Missä lajiryhmissä on eniten tietopuutteita? Entä vähiten?
  • Missä lajiryhmissä on eniten silmälläpidettäviä (near threatened) ja vaarantuneita (vulnerable) lajeja?
  • Millaisen kokonaiskuvan saat maailman lajien uhanalaisuudesta kuvaa katsomalla?
  • Pidätkö kuvan julkaisijaa luotettavana? Perustele näkemyksesi.
Percentage of species threatened with extinction in taxonomic groups that have been assessed comprehensively, or through a ‘sampled’ approach, or for which selected subsets have been assessed, by the International Union for Conservation of Nature (IUCN) Red List of Threatened Species. Groups are ordered according to the best estimate for the percentage of extant species considered threatened (shown by the vertical blue lines), assuming that data deficient species are as threatened as non-data deficient species.

Kuva lähde: IPBES (2019). Summary for policymakers of the global assessment report on biodiversity and ecosystem services of the Intergovernmental Science-Policy Platform on Biodiversity and Ecosystem Services. S. Díaz, J. Settele, E. S. Brondízio, H. T. Ngo, M. Guèze, J. Agard, A. Arneth, P. Balvanera, K. A. Brauman, S. H. M. Butchart, K. M. A. Chan, L. A. Garibaldi, K. Ichii, J. Liu, S. M. Subramanian, G. F. Midgley, P. Miloslavich, Z. Molnár, D. Obura, A. Pfaff, S. Polasky, A. Purvis, J. Razzaque, B. Reyers, R. Roy Chowdhury, Y. J. Shin, I. J. Visseren-Hamakers, K. J. Willis, and C. N. Zayas (eds.). IPBES secretariat, Bonn, Germany. 56 pages. https://doi.org/10.5281/zenodo.3553579

2) Lajien uhanalaisuus Suomessa

Tutki alla olevaa taulukkoa ja vastaa kysymyksiin. Taulukon alla olevasta kuvasta löydät uhanalaisuustarkastelussa käytettävien IUCN-luokkien lyhenteiden selitykset.

Vinkki! Parempilaatuinen kuva löytyy Punaisen kirjan verkkopalvelusta: https://punainenkirja.laji.fi/results

  • Missä lajiryhmässä on eniten arvioituja lajeja?
  • Missä lajiryhmässä on eniten uhanalaisia lajeja?
  • Missä lajiryhmässä on suhteellisesti eniten uhanalaisia lajeja? (Vinkki: kuvan oikean puolimmaisen sarakkeen otsikko on leikkautunut kuvasta pois. Se kuuluu näin: ”Uhanalaisten lajien osuus arvioiduista”)
  • Missä lajiryhmässä on eniten Suomesta hävinneitä lajeja?
  • Punaisen kirjan mukaan maassamme on vähintään 48 000 lajia, joista 22 418 eli 47 % tunnetaan niin hyvin, että niiden uhanalaisuutta pystyttiin arvioimaan. Miten puutteellinen tieto mielestäsi vaikuttaa kokonaisarvioon lajien uhanalaisuudesta?
  • Pidätkö kuvan julkaisijaa luotettavana? Perustele näkemyksesi.

Kuvan lähde: Punaisen kirjan verkkopalvelu: https://punainenkirja.laji.fi/results. Myös uhanalaisuustarkastelussa käytettävät IUCN-luokat -kuva on poimittu samasta verkkopalvelusta). / Hyvärinen, E., Juslén, A., Kemppainen, E., Uddström, A. & Liukko, U.-M. (toim.) 2019. Suomen lajien uhanalaisuus – Punainen kirja 2019. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus.

3) Luontokadon ajurit

Tutki alla olevaa kuvaajaa ja vastaa kysymyksiin. Käytä suomentamisessa tarvittaessa apuna esim. käännösohjelmaa.

  • Mitä suoria luontokadon aiheuttajia kuvasta löytyy? Pohtikaa yhdessä mitä suorat aiheuttajat tarkoittavat.
  • Mitä epäsuoria luontokadon aiheuttajia kuvasta löytyy? Pohtikaa yhdessä mitä epäsuorat aiheuttajat tarkoittavat.
  • Millaisia esimerkkejä luontokadon etenemisestä kuvaan on kerätty?
  • Pidätkö kuvan julkaisijaa luotettavana? Perustele näkemyksesi.
Examples of global declines in nature, emphasizing declines in biodiversity, that have been and are being caused by direct and indirect drivers of change. The direct drivers (land-/sea-use change; direct exploitation of organisms; climate change; pollution; and invasive alien species)6 result from an array of underlying societal causes7. These causes can be demographic (e.g., human population dynamics), sociocultural (e.g., consumption patterns), economic (e.g., trade), technological, or relating to institutions, governance, conflicts and epidemics. They are called indirect drivers8 and are underpinned by societal values and behaviours. The colour bands represent the relative global impact of direct drivers, from top to bottom, on terrestrial, freshwater and marine nature, as estimated from a global systematic review of studies published since 2005. Land- and sea-use change and direct exploitation account for more than 50 per cent of the global impact on land, in fresh water and in the sea, but each driver is dominant in certain contexts {2.2.6}. The circles illustrate the magnitude of the negative human impacts on a diverse selection of aspects of nature over a range of different time scales based on a global synthesis of indicators {2.2.5, 2.2.7}.

Kuvan lähde: IPBES (2019). Summary for policymakers of the global assessment report on biodiversity and ecosystem services of the Intergovernmental Science-Policy Platform on Biodiversity and Ecosystem Services. S. Díaz, J. Settele, E. S. Brondízio, H. T. Ngo, M. Guèze, J. Agard, A. Arneth, P. Balvanera, K. A. Brauman, S. H. M. Butchart, K. M. A. Chan, L. A. Garibaldi, K. Ichii, J. Liu, S. M. Subramanian, G. F. Midgley, P. Miloslavich, Z. Molnár, D. Obura, A. Pfaff, S. Polasky, A. Purvis, J. Razzaque, B. Reyers, R. Roy Chowdhury, Y. J. Shin, I. J. Visseren-Hamakers, K. J. Willis, and C. N. Zayas (eds.). IPBES secretariat, Bonn, Germany. 56 pages. https://doi.org/10.5281/zenodo.3553579

4) Ruoantuotannon vaikutukset luontokatoon

Tutki alla olevaa infograafia ja vastaa kysymyksiin.

  • Mitä kuvan luvut tarkoittavat suomeksi?
  • Mikä on kuvan pääviesti?
  • Pidätkö kuvan julkaisijaa luotettavana? Perustele näkemyksesi huolellisesti.

Kuvan lähde: WWF (2024) Living Planet Report 2024 – A System in Peril. WWF, Gland, Switzerland. https://www.worldwildlife.org/publications/2024-living-planet-report/

5) Ruokavalioiden vaikutus lajikatoon

Tutki alla olevaa taulukkoa sekä diagrammia ja vastaa kysymyksiin.

a) Termit selviksi.

  • Molemmissa alla olevissa kuvaajissa puhutaan lajikatovaikutuksesta. Selvitä esimerkiksi Luonnonvarakeskuksen blogitekstistä mitä termi tarkoittaa.
  • Selvitä lisäksi, mitä tarkoittaa kuvaajissa käytetty termi nykyruokavalio.

b) Tutki kuvaajia.

  • Millä kolmella tuoteryhmällä on suurin lajikatovaikutus nykyruokavaliossa?
  • Mitä lajikatovaikutukselle tapahtuu, kun lihan määrää vähennetään ruokavaliossa? Mitä tämä tarkoittaa käytännössä?
  • Kuinka suuri on nykyruokavalion lajikatovaikutus verrattuna vegaaniruokavalioon?
  • Kuinka suuri kotimaisen tuotannon vaikutus globaaliin lajikatoon on verrattuna tuontiruoan vaikutukseen?
  • Mitä tapahtuu kotimaisen tuotannon lajikatovaikutuksille, kun lihan määrää vähennetään ruokavaliossa?
  • Pidätkö kuvaajien julkaisijaa luotettavana? Perustele näkemyksesi.
* Chaudhary & Brooks, 2018; Kuipers et al., 2021

Kuvaajien lähde: Luonnonvarakeskus (2023). Suomalaisessa ruokavaliossa tuontituotteiden ja lihan määrällä suurimmat vaikutukset globaaliin lajikatoon. https://www.luke.fi/fi/uutiset/suomalaisessa-ruokavaliossa-tuontituotteiden-ja-lihan-maaralla-suurimmat-vaikutukset-globaaliin-lajikatoon

6) Luontokadon torjuminen

Montrealin luontokokouksessa (COP15) hyväksyttiin Kunmingin-Montrealin maailmanlaajuinen luonnon monimuotoisuuskehys (Kunming-Montreal Global Biodiversity Framework) vuonna 2022. Kehys sisältää luonnon monimuotoisuutta koskevat tavoitteet, joiden avulla luontokato pysäytetään ja pyritään kohti luontopositiivisuutta.

Kehyksen tavoitteet on koottu alla olevaan infograafiin. Katso kuvaa ja selvitä:

  • Mitä halutaan suojella tai säilyttää?
  • Mitä halutaan välttää?
  • Mitä halutaan turvata?
  • Minkä asioiden puolesta halutaan toimia?
  • Pidätkö kuvan julkaisijaa luotettavana? Perustele näkemyksesi.

Huom! Osa tavoitteista voi olla hiukan vaikeasti ymmärrettäviä. Pyri saamaan yleiskäsitys kehyksen tavoitteista, vaikka et jokaista kohtaa ymmärtäisikään. Voit lukea luontokokouksesta ja kehyksen päämääristä lisätietoa suomeksi ympäristöministeriön sivulta. https://ym.fi/montrealin-luontokokous-cop15

Kuvan lähde: Vigdis Vandvik (2023). Cheat sheet overview over the Kunming-Montreal Global Biodiversity Framework. Julkaisija: University of Bergen / Centre for Sustainable Area Management (CeSAM). https://www.uib.no/en/cesam/159846/cheat-sheet-kunming-montr%C3%A9al-global-biodiversity-framework

7) Luontokadon eteneminen

Alla oleva kuva havainnollistaa mitä luonnon monimuotoisuudelle on tapahtunut 2020-luvulle tultaessa. Lisäksi se näyttää kolme erilaista mahdollista tulevaisuuden kehityskulkua. Tutki kuvaa ja kuvatekstiä ja vastaa kysymyksiin.

  • Mitä luonnon monimuotoisuudelle on tapahtunut ennen vuotta 2020?
  • Mihin asti monimuotoisuuden vähenemisen arvioidaan vähintään jatkuvan?
  • Miten luontokato etenee, jos sen pysäyttämiseksi ei tehdä merkittäviä lisätoimia?
  • Miten luontokato etenee, jos sitä hillitseviä toimenpiteitä tehdään paljon?
  • Mikä on Suomen luontostrategian luonnoksen päätavoite?
  • Pidätkö kuvan julkaisijaa luotettavana? Perustele näkemyksesi.
Havainnollistava kuva luonnon monimuotoisuuden heikkenemisestä sekä kolme erilaista mahdollista tulevaisuuden kehityskulkua. Kuva havainnollistaa, miten luonnon monimuotoisuus on heikentynyt 2020-luvulle tultaessa. Tuleva suunta riippuu siitä, toteutetaanko tarvittavat toimenpiteet luontokadon pysäyttämiseksi ja suunnan kääntämiseksi. Harmaalla värillä kuvassa alimpana kuvataan kehitystä, jossa luontokadon pysäyttämiseksi ei tehdä merkittäviä lisätoimia, jolloin luontokato jatkuu kuten tähänkin saakka. Oranssilla kuvan keskellä kuvataan kehitystä, jossa toimenpiteitä lisätään niin paljon, että ne onnistuvat jarruttamaan luontokadon vauhtia mutta eivät kokonaan riitä pysäyttämään sitä. Sinisellä kuvataan kehitystä, jossa toimenpiteitä lisätään niin paljon, että ne pysäyttävät luontokadon ja kääntävät luonnon tilan elpymisuralle. Tämä on Suomen luontostrategian luonnoksen päätavoitteen mukainen kehitys. Kuvaan on merkitty tavoitteeseen liittyvät keskeiset vuosiluvut. Päätavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä luontokato on pysäytetty ja luonnon monimuotoisuus alkaa elpyä. Lisäksi tavoitteena on luontopositiivisuus niin, että vuoden 2035 jälkeen luonnon tila on parempi kuin se oli vuonna 2020 ja jatkaa sen jälkeen hiljalleen paranemistaan. Kuvan pohjana on käytetty alkujaan IISD:n verkkoartikkelin kuvituskuvaa11. Kuva: Māris Grunskis.

Kuvan lähde: Suomen Luontopaneelin julkaisuja 4A/2023. Suomen luonnon tila ja tulevaisuus – toimenpidekuilun analyysi ja ratkaisuja luontokadon pysäyttämiseksi (Raportin yhteenveto). Tekijät: Janne S. Kotiaho (Jyväskylän yliopisto), Jaana Bäck (Helsingin yliopisto), Irina Herzon (Helsingin yliopisto), Simo Häyrynen (Itä-Suomen yliopisto), Jukka Jokimäki (Arktinen keskus), Kirsi Pauliina Kallio (Tampereen yliopisto), Liisa Kulmala (Ilmatieteen laitos), Ilona Laine (Jyväskylän yliopisto), Aleksi Lehikoinen (Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus), Tiina M. Nieminen (Luonnonvarakeskus), Elina Oksanen (ItäSuomen yliopisto), Tiina Onkila (Jyväskylän yliopisto), Minna Pappila (Suomen ympäristökeskus), Hanna Paulomäki (Jyväskylän yliopisto), Outi Silfverberg (Jyväskylän yliopisto), Aki Sinkkonen (Luonnonvarakeskus), Ilari E. Sääksjärvi (Turun yliopisto) ja Johanna Kangas (Helsingin yliopisto). https://luontopaneeli.fi/wp-content/uploads/2023/12/suomen-luontopaneelin-julkaisuja-4a-2023-suomen-luonnon-tila-ja-tulevaisuus-toimenpidekuilun-analyysi.pdf

8) Luontokadon yhteiskunnallinen merkitys

Ympäristöministeriön julkaisemassa vuoden 2025 Luontobarometrissä tutkittiin mm. suomalaisten näkemyksiä siitä, mikä on luontokadon yhteiskunnallinen merkitys. Tutki alla olevaa kuvaajaa vastaa kysymyksiin.

  • Mistä kysymyksestä vastaajat olivat eniten samaa mieltä?
  • Mistä kysymyksestä vastaajat olivat vähiten samaa mieltä?
  • Missä kysymyksissä noin puolet vastaajista oli samaa mieltä tai eri mieltä?
  • Mikä kysymys sai eniten ”en osaa sanoa” -vastauksia?
  • Pidätkö kuvan julkaisijaa luotettavana? Perustele näkemyksesi.
  • Miten itse olisit vastannut kuhunkin kysymykseen?

Kuvan lähde: Luontobarometri 2025. Kyselyn on toteuttanut biodiversiteettiviestinnän ohjausryhmä, jota koordinoi ympäristöministeriö. Tutustu Luontobarometrin tuloksiin ympäristöministeriön sivuilla: https://ym.emmi.fi/l/xgQhLFtkVNx7