Tältä sivulta löydät Arvokas maaperä -videon käsikirjoituksen suomeksi ja ruotsiksi. Oppilaat ja opiskelijat voivat hyödyntää käsikirjoitusta vastatessaan videoon liittyviin kysymyksiin. Opettajille käsikirjoituksesta voi olla hyötyä opetuksen suunnittelussa. Video on toteutettu osana Arvokas maaperä -opetusmateriaalia.
Videoon (kesto 4:35) liittyviä kysymyksiä:
- Mitä maaperä tarkoittaa?
- Mistä maaperä koostuu?
- Mihin asioihin maaperän hyvinvointi vaikuttaa, eli minkälaisia ekosysteemipalveluita maaperä tarjoaa?
- Mitkä asiat huonontavat maaperän kuntoa?
- Miten voimme pitää huolta maaperästä?
- BONUS: Millä tavalla voisit itse olla mukana pitämässä huolta maaperästä?
Käsikirjoitus suomeksi
Moikka! Mun nimi on Pinja. Tällä videolla mä yritän vakuuttaa sut siitä, että meidän ihmisten kannattaisi pitää vähän enemmän huolta maaperästä. Aika moni meistä ajattelee maaperää lähinnä silloin, kun kotiin kulkeutuu kenkien mukana kuraa. Oikeasti meidän ihmisten elämästä ei tulisi oikein mitään ilman hyvinvoivaa maaperää.
Lähdetään kuitenkin liikkeelle siitä, että mitä se maaperä oikein tarkoittaa. Maaperä on kallioperän päällä oleva irtomaakerros, joka voi olla montakin kymmentä metriä paksu. Yleensä se koostuu kahdesta pääosasta: kivennäismaasta ja eloperäisestä aineksesta. Kivennäismaa on kallioperästä irronnutta ja jauhautunutta kiviainesta, esimerkiksi hiekkaa tai savea. Eloperäinen aines taas koostuu kuolleiden kasvien ja muiden eliöiden osista, jotka hajottajaeliöt ovat hajottaneet pieneksi palasiksi. Maaperässä on yllättävän paljon myös ilmaa ja vettä. Maaperän muodostuminen on tosi hidasta. Ihmiselämän näkökulmasta se on melkeinpä uusiutumatonta.
Maaperässä elää valtavasti erilaisia eliölajeja. Jopa neljäsosa koko maailman monimuotoisuudesta muodostuu maaperän eliöstöstä. Sanotaan, että kourallisessa hyvinvoivaa maata elää jopa miljoonia eliöitä. Me ei niitä kovin usein nähdä, koska suurin osa niistä on ihan mikroskooppisen pieniä. Osa maaperäeliöistä elää koko elämänsä maan alla. Toiset lajit taas tekevät esimerkiksi pesän maan alle, mutta liikkuvat myös maan pinnalla.
Maaperän hyvinvointi vaikuttaa ainakin siihen, onko meillä ihmisillä riittävästi ruokaa ja puhdasta vettä, miten me saadaan hillittyä ilmastonmuutosta ja luontokatoa, miten järvet ja meret voivat ja miten paljon kaupungeissa tulvii. Maaperä vaikuttaa myös ihmisten terveyteen. Maaperä siis tarjoaa monenlaisia elintärkeitä ekosysteemipalveluita, eli sellaisia luonnon tarjoamia palveluita, joista ihminenkin hyötyy.
Nykyään maaperä on usein aika huonokuntoista. Rankkasateet ja tulvat voivat aiheuttaa maaperän kulumista, eli eroosiota. Maaperä voi pilaantua, jos sinne joutuu haitallisia aineita, kuten öljyä tai muita myrkkyjä. Maan kunto voi huonontua myös maa- ja metsätaloudessa. Traktorit ja muut painavat työkoneet tiivistävät maata. Kemialliset lannoitteet ja torjunta-aineet haittaavat maaperäeliöiden elämää. Uutta eloperäistä ainetta ei muodostu, jos kasvintähteet viedään pois pelloilta ja metsistä sadonkorjuun tai hakkuiden osana.
Maaperän kunto vaikuttaa olennaisesti myös vesistöihin. Huonokuntoisesta maasta kulkeutuu vesistöihin maahiukkasia ja ravinteita, jolloin vesi voi samentua ja vesistöt rehevöityä.
Onneksi meillä on myös monenlaisia tapoja pitää huolta maaperästä. Tärkeää on estää maan tiivistymistä, välttää maan voimakasta mylläämistä, suojata maan pintaa kasvillisuudella, ja huolehtia siitä, että maaperässä on koko ajan riittävästi eloperäistä ainesta. Käytännössä kyse on siitä miten me tuotetaan ruokaa, hoidetaan metsiä, rakennetaan kaupunkeja ja estetään maaperää pilaantumasta haitallisilla aineilla.
Politiikassa maaperä on viime vuosina noussut yhä tärkeämpään asemaan, kun poliitikot niin EU:ssa kuin Suomessakin ovat alkaneet ymmärtää että hyvinvoiva maaperä on myös meidän ihmisten hyvinvoinnin edellytys. Maaperä tarvitsee kuitenkin lisääkin puolustajia. Meidän kaikkien kannattaisi puhua, kirjoittaa, valokuvata tai vaikka tehdä videoita, jotta maaperän arvo tosi tärkeänä luonnonvarana ymmärrettäisiin vieläkin paremmin.
Millä tavalla just sä voisit olla mukana pitämässä huolta maaperästä?
Manuskript på svenska
Hej! Jag heter Pinja. Med den här videon försöker jag övertyga dig om att vi människor borde ägna lite mer uppmärksamhet åt marken. Ganska många av oss tänker på marken närmast när man tar med sig gyttja in i hemmet med skorna. På riktigt skulle våra människors liv inte bli just någonting utan en välmående mark.
Men låt oss börja med att utgå från vad marken egentligen betyder. Marken är ett lager lösjord ovanför berggrunden, som kan vara flera tiotals meter tjock. Vanligtvis består den av två huvuddelar: mineraljord och organiskt material. Mineraljord är stenmaterial som lossnat och malts från berggrunden, till exempel sand eller lera. Organiskt material består i sin tur av delar av döda växter och andra organismer som har sönderdelats i små bitar av nedbrytningsorganismerna. Det finns också förvånansvärt mycket luft och vatten i marken. Marken bildas väldigt långsamt. Ur människolivets synvinkel är det nästan oåterkalleligt.
I marken lever enormt många olika arter. Upp till en fjärdedel av hela världens biologiska mångfald består av markens biota. Det sägs att det i en handfull välmående mark lever upp till miljoner organismer. Vi ser dem inte så ofta, eftersom en stor del av dem är mikroskopiskt små. En del av markens organismer lever hela sitt liv under jorden. Andra arter gör till exempel bon under markytan, men rör sig också på markytan.
Markens välmående påverkar åtminstone om vi människor har tillräckligt med mat och rent vatten, hur vi kan stävja klimatförändringen och förlusten av biologisk mångfald, hur sjöar och hav mår och hur mycket det översvämmas i städerna. Marken påverkar också människors hälsa. Marken erbjuder alltså många slags livsviktiga ekosystemtjänster, det vill säga sådana tjänster, som naturen tillhandahåller och som också människan drar nytta av.
I våra dagar är marken ofta i rätt dåligt skick. Kraftiga regn och översvämningar kan orsaka slitage av marken, dvs. erosion. Marken kan förorenas om skadliga ämnen, såsom olja eller andra gifter, hamnar där. Markens skick kan försämras också inom jord- och skogsbruket. Traktorer och andra tunga arbetsmaskiner förtätar marken. Kemiska gödningsmedel och bekämpningsmedel är skadliga för jordlevande organismer. Nytt organiskt material bildas inte, om växtresterna förs bort från åkrarna och skogarna som en del av skörden eller avverkningen.
Markens skick har en väsentlig inverkan på vattendragen. Från marken som är i dåligt skick sprids markpartiklar och näringsämnen till vattendragen, vilket gör att vattnet kan bli grumligt och vattendragen eutrofieras.
Lyckligtvis har vi också många olika sätt att ta hand om marken. Det är viktigt att förhindra förtätning, undvika kraftig myllring , skydda markens yta med växtlighet och se till att det i marken hela tiden finns tillräckligt med organiskt material. I praktiken handlar det om hur vi producerar mat, vårdar skogar, bygger städer och förhindrar att marken förorenas med skadliga ämnen.
Inom politiken har marken under de senaste åren fått en allt viktigare ställning när politikerna såväl inom EU som i Finland har börjat inse, att välmående mark också är en förutsättning för välfärd för oss människor. Marken behöver dock fler försvarare. Det skulle löna sig för oss alla att tala, skriva, fotografera eller göra videor för att få en ännu bättre förståelse av markens värde som en verkligt viktig resurs.
Hur skulle just du kunna vara med och ta hand om marken?
