Maaperä on tärkeä luonnonvara. Ilman hyvinvoivaa maaperää ihmiset ja lukemattomat muut eliölajit eivät selviäisi lainkaan. Jostain syystä maaperää ei silti osata vielä nähdä puhtaan ilman ja veden rinnalla välttämättömänä luonnonvarana. Tästä opetusmateriaalista löydät opettajille ja kasvattajille suunnattua taustatietoa sekä joukon eri oppiaineiden opetukseen soveltuvia tehtäviä. Tervetuloa innostumaan elämästä maan pinnan alla!
TAUSTAA OPETTAJALLE
Tietoa opetusmateriaalista
Arvokas maaperä -opetusmateriaalin on toteuttanut Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL ry vuonna 2025. Materiaali on suunnattu erityisesti biologian, maantieteen, kemian ja terveystiedon opetukseen yläkoulussa ja lukiossa, mutta sen sisällöistä hyötyvät kaikki maaperästä kiinnostuneet ihmiset.
Materiaali on tuotettu ympäristöministeriön tuella yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen kanssa. Kysymyksiä ja kommentteja voit lähettää osoitteeseen pinja.sipari(at)bmol.fi.
KUVA: YM:n, Syken ja BMOL:n logot
Tiiviisti [PUUTTUU]
Asiantuntijoiden tietoiskut [PUUTTUU]
- Maatalouden ympäristöratkaisut, ilmastonmuutos ja vesistöt (Tuomas Mattila)
- Maaperä, metsät ja ilmastonmuutos (Tiina Törmänen)
- Kaupunkialueiden maaperä, pima ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen (Ranja Hautamäki)
- Maaperä ja luonnon monimuotoisuus (Riikka Elo)
- Maaperän terveyshyödyt ja -haitat (Jussi Reinikainen ja Jenni Lehtimäki)
Asiantuntija-artikkelit [PUUTTUU]
Tähän osioon linkataan Naturan verkko-lehti, sekä yksittäin julkaistavia artikkeleita.
Lehti koostuu seuraavista maaperäteemaisista jutuista:
- Kokoava artikkeli alustukseksi, Pinja kirjoittaa yhdessä Teijan kanssa (2 sivua),
- Yhden sivun juttu, jossa esitellään tehtäväpakettia – Pinja kirjoittaa
- Hannun juttu maaperäeläimistä, 4 s.
- Maaperän pilaantuminen – mitä, missä, miksi?, Outi Pyy, Teija Haavisto, Jussi Reinikainen, 2 s.
- Miten maaperän humusta hoidetaan, jos sitä ei ole edes olemassa? (Tuomas Mattila), 2. s.
- Metsämaiden hiili / hiilinielujen romahdus – Tarja Silfver
- Kaivosten ympäristövaikutukset – Anna Tornivaara (GTK)
- Mikromuovit maaperässä – Salla Selonen
- Lyhyt juttu Jyväskylän yliopiston Evoluutiopajojen maaperämatriaaleista
Maaperäsanasto
Maaperään liittyy monenlaisia keskeisiä käsitteitä, jotka eivät ole kaikille tuttuja. Tähän sanastoon on kerätty 15 keskeistä käsitettä selityksineen. Voit kartuttaa sanaston avulla omaa osaamistasi. Jäljempänä sivulta löytyy myös opetukseen soveltuvia tehtäviä, joissa sanastoa on hyödynnetty.
MAAPERÄ. Maaperällä tarkoitetaan kallioperää peittävää irtomaakerrosta. Se koostuu yleensä kahdesta pääosasta, joista toinen on kivennäismaa eli mineraalimaa, kuten hiekka tai savi. Toinen osa taas on eloperäistä ainesta, ja se koostuu kuolleiden kasvien ja eläinten osista, jotka hajottajaeliöt ovat hajottaneet pieneksi palasiksi. Maaperässä on yllättävän paljon myös ilmaa ja vettä, ja siellä elää valtava määrä erilaisia eliöitä.
MAALAJI. Maalaji tarkoittaa maakerrostumatyyppiä. Syntytapansa perusteella maalajit jaetaan kivennäismaalajeihin (mm. sora, hiekka, savi), eloperäisiin maalajeihin (mm. turve) sekä kemiallisiin sedimentteihin (mm. sideriitti sekä rautaokra eli keltamulta). Pääosa Suomen maalajeista on syntynyt jääkauden loppuvaiheessa tai sen jälkeen.
MAANNOS. Maannos on maaperän pintakerros, joka koostuu eri maalajeista sekä eloperäisestä jätteestä. Eri ilmastovyöhykkeillä on omat yleiset maannostyyppinsä: sademetsien ja savannien tyypillinen maannos on latosoli, aavikoiden aavikkomaannos, kostean lauhkean ilmaston ruskomaannos sekä välimerenilmaston terra rossa. Suomessa yleisin maannos on havumetsien niukkaravinteinen podsoli. Erilaiset maannokset eroavat huomattavasti mm. ravinteikkuudeltaan, kosteudeltaan ja lämpötilaltaan.
MAANNOSTUMINEN. Maannostuminen eli maannoksen muodostuminen tapahtuu maanpinnan ylimmässä osassa. Maannostumisprosesseihin kuuluvat humuksen muodostuminen, rapautuminen, huuhtoutuminen sekä rikastuminen. Näissä kaikissa on erilaisia kemiallisia, fysikaalisia ja biologisia tekijöitä. Maannostumiseen vaikuttavat mm. ilmasto, erilaiset eliöt, alkuperäinen materiaali, pinnanmuodot sekä aika. Näiden tekijöiden vaikutuksesta maannos saa kerrosrakenteen, jonka perusteella erotellaan eri maannostyypit. Ihmistoimintakin vaikuttaa maannostumiseen (mm. laidunnus, auraus ja ojitukset).
MOREENI. Moreeni on lajittumaton kivennäismaalaji. Kyseessä on siis maalaji, joka koostuu sekaisin olevasta erikokoisesta kiviaineksesta (mm. savi, hiekka, sora ja kivenlohkareet). Suomeen sitä muodostui runsaasti viime jääkauden aikana ja se on maamme yleisin maalaji. [Vertailun vuoksi: lajittuneet maalajit koostuvat pääosin yhdestä tai kahdesta maalajitteesta, kuten savesta, hiekasta tai sorasta.]
KARIKE. Karike on ekosysteemin kuollutta eloperäistä ainesta. Se muodostuu oksista, risuista, neulasista, lehdistä, kävyistä ja muista kasvinosista sekä eläinten ulosteista ja kuolleista eläimistä. Lahottajasienet pilkkovat karikkeen vähitellen humukseksi. Karike on tärkeä osa ekosysteemin toimintaa, sillä se tarjoaa elinympäristön monille sienille, mikrobeille ja maaperäeläimille.
HUMUS. Humus on maaperän tummaa, eloperäistä eli orgaanista ainetta. Käytännössä se on hyvin hienoksi hioutunutta kasvimassaa. Humusta syntyy, kun kuolleet kasvit maatuvat. Maaperän lisäksi humusta esiintyy myös järvien ja jokien vedessä. Humus huuhtoutuu erityisesti soista joen mukana järveen värjäten veden tummanruskeaksi.
MAAPERÄELIÖ. Maaperässä elää valtava määrä erilaisia eliölajeja. Osa niistä on silmin havaittavia.Paljon suurempi osa on mikroskooppisen pieniä. Osa maaperäeliöistä elää koko elämänsä maaperässä. Toiset lajit taas tekevät esimerkiksi pesän maan alle, mutta liikkuvat myös maanpinnalla. Maaperäeliöitä ovat mm. kontiaiset ja lierot sekä mm. lukemattomat hyppyhäntäiset, punkit, tuhatjalkaiset, kotilot, sukkulamadot, bakteerit ja arkeonit. Maaperän eliöstö muodostaa yli neljänneksen koko maailman monimuotoisuudesta.
EKOSYSTEEMIPALVELU. Ekosysteemipalvelut ovat luonnon tarjoamia palveluita, joista ihminenkin hyötyy. Maaperä on yksi ekosysteemipalveluiden tarjoaja. Hyvinvoiva maaperä mm. mahdollistaa maanviljelyn. Suodattamalla vettä maaperä auttaa puhtaan veden saamisessa. Maaperä myös varastoi ja suodattaa vettä, joten se suojelee tulvilta ja kuivuudelta. Maaperällä on keskeinen rooli myös hiilen kierrossa, ja se tarjoaa elinympäristön jopa neljännekselle maapallon eliölajeista. Maaperä onkin tärkeä asia myös luonnon monimuotoisuuden sekä ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta.
HIILINIELU. Kun kasvit yhteyttävät, niihin sitoutuu ilmakehästä hiilidioksidia. Kasvien juuriston kautta hiiltä siirtyy myös maaperään. Kun hiilidioksidia sitoutuu kasvillisuuteen ja maaperään enemmän kuin sitä vapautuu ilmaan, puhutaan hiilinielusta. Kasvien (erityisesti metsien) lisäksi myös meret ovat merkittävä hiilinielu. Hiilinielun käsitteeseen liittyy hiilivaraston käsite. Se tarkoittaa sitä, että ilmasta sidottu hiilidioksidi pysyy varastoituneena esimerkiksi metsän puustossa tai maaperässä.
TYPENSIDONTA. Tiettyjen kasvilajien kanssa symbioosissa elävät bakteerit voivat muuttaa ilmasta typpikaasua kasveille käyttökelpoiseen kiinteään muotoon. Nämä bakteerit elävät tiettyjen kasvilajien juuristossa muodostaen sinne juurinystyröitä (typpinystyrät). Symbioosi hyödyttää sekä kasvia että bakteeria. Bakteeri saa typen sitomiseen tarvitsemansa energian isäntäkasvilta ja isäntäkasvi saa osansa typestä. Typpinystyrät ovat niin isoja, että voimme nähdä niitä omin silmin. Typensitojakasveja ovat mm. herne, pavut, apila, lupiini ja leppä.
EROOSIO. Eroosio tarkoittaa kallioperän ja maaperän kulumista. Sitä aiheuttavat mm. vesisade ja tuuli. Eroosion vuoksi irronnutta maa-ainesta kulkeutuu veden ja tuulen mukana uusiin paikkoihin. Se on luonnollinen tapahtuma, mutta sitä voimistavat ihmisen aiheuttamat muutokset, kuten metsien hakkuu, maatalous ja liikkumisen aiheuttama kuluminen. Eroosio aiheuttaa kuormitusta vesistölle, koska niihin kulkeutuu maa-ainesten mukana ravinteita.
PILAANTUNEET MAAT. Maaperä voi pilaantua, jos sinne joutuu haitallisia aineita, kuten öljyä, akkunesteitä, puunsuoja-aineita, pesuaineita, liuottimia tai luoteja tai hauleja. Pilaantuminen voi aiheutua joko yksittäisestä onnettomuudesta tai tavanomaiseen toimintaan kuuluvista pitkäaikaisista päästöistä (mm. huoltoasemat, ampumaradat, sahat). Maaperän pilaantuminen voi aiheuttaa esim. pohjavesien pilaantumista, rakennusten sisäilmaongelmia tai muutoksia alueiden eliölajeissa. Vaikutukset voivat ilmetä välittömästi tai jopa vuosikymmenien viiveellä.
HULEVESI. Hulevesi on sadevettä, joka johdetaan pois pihoilta ja kaduilta. Sitä syntyy erityisesti siellä, missä maan pinta on katettu asfaltilla tai kivetyksellä. Hulevesiin voi kertyä kaduilta likaa, kuten tiesuolaa, öljyä ja eläinten jätöksiä. Jos piha- tai pysäköintialue jätetään päällystämättä, sadevesi imeytyy maahan eikä sitä tarvitse johtaa pois. Tämä auttaa vesistöjen suojelussa.
VUOROVILJELY. Maanviljelyä, jossa samalla pellolla viljeltävä kasvi vaihtuu peräkkäisinä vuosina. Tarkoituksena on välttää yhden kasvilajin viljelystä samalla paikalla aiheutuvia haittoja, kuten kasvitauteja, rikkaruohoja ja viljelymaan hyvinvoinnin heikkenemistä. Viljelykierto on keskeinen asia mm. luomuviljelyssä. Vuoroviljelystä käytetään myös termiä viljelykierto.
Diaesitys [PUUTTUU]
Maaperä eri oppiaineiden opetuksessa [PUUTTUU]
TEHTÄVIÄ OPETUKSEEN
Perustietoa maaperästä
1) Maaperästä kannattaa puhua -videotehtävä [PUUTTUU]
Moikka! Mun nimi on Pinja. Tällä videolla yritän vakuuttaa sut siitä, että meidän ihmisten kannattaisi kiinnittää vähän enemmän huomiota maaperään.
Lähdetään kuitenkin liikkeelle siitä, että mikä se maaperä oikein on. Maaperällä tarkoitetaan kallioperän päällä olevaa irtomaakerrosta. Se koostuu yleensä kahdesta pääosasta, joista toinen on kivennäismaa eli mineraalimaa, kuten hiekka tai savi. Toinen osa taas on eloperäistä ainesta. Se koostuu kuolleiden kasvien ja eläinten osista, jotka hajottajaeliöt ovat hajottaneet pieneksi palasiksi. Maaperässä on yllättävän paljon myös ilmaa ja vettä. Keskimäärin maaperän paksuus on Suomessa noin 5 metriä. Yleisimpiä maalajeja ovat moreeni ja turve.
Me ei sitä yleensä kovin hyvin nähdä, mutta maaperässä elää valtava määrä erilaisia eliölajeja. Sanotaan, että kourallisessa hyvinvoivaa maata elää miljoonia eliöitä. Iso osa niistä on mikroskooppisen pieniä. Osa maaperäeliöistä elää koko elämänsä maaperässä. Toiset lajit taas tekevät esimerkiksi pesän maan alle, mutta liikkuvat myös maanpinnalla. Maaperän eliöstö muodostaa yli neljänneksen koko maailman monimuotoisuudesta.
Aika moni ihminen ajattelee maaperää lähinnä silloin, kun kenkien mukana kulkeutuu kuraa kotiin. Todellisuudessa meidän ihmisten elämästä ei tulisi oikein mitään ilman hyvinvoivaa maaperää. Maaperä vaikuttaa ainakin siihen, onko meillä riittävästi ruokaa ja puhdasta vettä, miten me saadaan hillittyä ilmastonmuutosta ja luontokatoa, miten järvet ja meret voivat ja miten paljon kaupungeissa tulvii. Maaperä vaikuttaa myös ihmisten terveyteen. Toisin sanoen maaperä tarjoaa monenlaisia ekosysteemipalveluita. Ekosysteemipalvelut ovat luonnon tarjoamia palveluita, joista ihminenkin hyötyy. Maaperä on yksi tärkeä ekosysteemipalveluiden tarjoaja.
Hyvinvoiva maaperä on… Maaperä voi kuitenkin voida myös huonosti. Maaperä voi pilaantua, jos sinne joutuu haitallisia aineita, kuten öljyä, akkunesteitä tai puunsuoja-aineita. Maan kunto voi huonontua myös maa- ja metsätaloudessa, kun pelloilla tai hakkuiden yhteydessä kasvintähteet viedään pois eikä eloperäistä maata enää muodostu riittävästi. Painavat työkoneet, kuten traktorit tiivistävät maaperää ja kemialliset lannoitteet ja torjunta-aineet haittaavat maaperäeliöitä. Me voidaan pitää huolta maaperästä…
Politiikassa maaperä on viime vuosina noussut yhä tärkeämpään asemaan, kun poliitikot niin EU:ssa kuin Suomessakin ovat alkaneet ymmärtää että hyvinvoiva maaperä on myös meidän ihmisten hyvinvoinnin edellytys. Maaperä tarvitsee kuitenkin lisääkin puolustajia. Meidän kaikkien kannattaisi puhua, kirjoittaa, valokuvata tai vaikka piirtää, jotta maaperän arvo tosi tärkeänä luonnonvarana ymmärrettäisiin vieläkin paremmin. Millä tavalla just sää olet tai voisit olla mukana pitämässä huolta maaperästä?
2) Minä ja maaperä – peukkukysely
Hyvinvoiva ja puhdas maaperä on elämällemme hyvin tärkeää, vaikka emme usein ajattele sitä. Seuraavien väittämien avulla pääset pohtimaan miten maaperä liittyy omaan elämääsi.
Jos olet väittämän kanssa samaa mieltä, näytä peukkua ylös. Jos olet väittämän kanssa samaa eri, näytä peukkua alas. Voit olla myös hiukan samaa mieltä tai eri mieltä muuttamalla peukun asentoa.
- Olen syönyt tänään maaperässä kasvatettua ruokaa.
- Olen juonut vettä, jonka puhdistamisessa on hyödynnetty maaperää. Vinkki! Pohjavesialueilla maaperä suodattaa ja puhdistaa juomaveden luontaisesti.
- Olen itse kasvattanut ruokaa kasvimaalla tai ruukuissa.
- Olen joskus nähnyt maaperässä osittain tai kokonaan elävän eliön (esim. liero, kontiainen, kimalainen, tuhatjalkainen, siira, hyppyhäntäinen, karhukainen)
- Meillä kotona kompostoidaan.
- Lähipiiriini kuuluu henkilö, jonka työhön maaperä liittyy selvästi (mm. maanviljelijä, maaperätutkija, geologi, geotekniikan insinööri, keraamikko, kaivostyöläinen tai arkeologi).
- Asuinalueellani tai kotikaupungissa on pilaantunutta maaperää, joka on puhdistettu tai joka vielä odottaa puhdistamista.
- Mielestäni maaperän hyvinvointiin kannattaa panostaa paljon, koska se auttaa mm. ilmastonmuutoksen hillinnässä ja vesien suojelussa.
Vinkki opettajalle! Väittämät löytyvät valmiina dioina kuvien kera tästä diaesityksestä.
3) Maaperäsanastoa – käsitetehtävät
Maaperään liittyy monenlaisia käsitteitä, joita harjoitellaan seuraavissa tehtävissä.
a) Sanasokkelomoniste. Tässä monisteessa on kaksi tehtävää, joista toisessa etsitään sanasokkelosta 13 maaperään liittyvää sanaa ja toisessa yhdistetään sanasokkelosta löytyviä käsitteitä käsitteiden määritelmiin. Tehtävä tehdään yksin tai pareittain.
Mukana ovat seuraavat käsitteet: maaperä, maalaji, maannos, moreeni, eroosio, karike, humus, maannostuminen, typensidonta, vuoroviljely, maaperäeliö, hiilinielu, hulevesi
b) Käsitekortit. Näitä käsitekortteja voidaan hyödyntää pienryhmätyöskentelyssä tai vaikka koko luokan yhteisenä tehtävänä.
- Pienryhmätyöskentelyä varten opettaja tulostaa kortit esim. asetuksella 6 pages per sheet ja leikkaa käsitteet ja niiden määritelmät korteiksi. Ryhmien tehtävänä on järjestellä sekoitetut kortit niin, että käsite ja sen määritelma ovat rinnakkain.
- Koko luokka voi järjestellä käsitteet ja niiden selityksen toiminnallisemmin niin, että tiedosto tulostetaan sellaisenaan. Tehtävän avulla luokkaan saa liikettä, kun A4-papereita järjestellään käsite-selitys-pareiksi.
- Käsitekorttien pelkkiä käsitteitä voi hyödyntää myös aliaksen pelaamisessa.
4) Maaperä tarjoaa ekosysteemipalveluita – piirrostehtävä
Luonto tuottaa monia ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta välttämättömiä palveluita. Näitä kutsutaan ekosysteemipalveluiksi. Myös maaperä tarjoaa monia tärkeitä ekosysteemipalveluita.
TEHTÄVÄ: Alle on listattu tärkeimpiä maaperän tarjoamia ekosysteemipalveluita. Ota iso paperi ja piirrä kaavakuva, jolla havainnollistetaan maaperän tarjoamia ekosysteemipalveluita. Voit sisällyttää kuvaasi piirroksia, nuolia ja sanoja. Numeroi piirtämäsi asiat alla olevien kohtien mukaan.
- Maaperä tarjoaa kasvualustan viljelykasveille. Näin se mahdollistaa ruoantuotannon.
- Maaperä tarjoaa kasvualusta metsille ja muulle kasvillisuudelle. Näin se mahdollistaa luonnon monimuotoisuuden ja ilmaston säätelyn.
- Maaperä sitoo valtavasti hiiltä. Kasvien ja eläinten kuollessa ne maatuvat ja osa jäänteistä varastoituu maaperään hiileksi eikä vapaudu ilmaan. Näin maaperä osallistuu ilmaston säätelyyn.
- Maaperä on elinympäristö lukemattomille eliölajeille. Osa lajeista elää koko elämänsä maan sisällä. Osa taas rakentaa esimerkiksi pesän maan alle, mutta liikkuu myös maan pinnalla. Näin maaperä mahdollistaa luonnon monimuotoisuuden.
- Maaperään varastoituu vettä. Näin maaperä estää tulvia.
- Maaperä puhdistaa vettä. Esimerkiksi sadevesi puhdistuu epäpuhtauksista, kun se valuu maakerrosten läpi ja siitä tulee pohjavettä. Näin maaperä tekee vedestä paremmin ihmisten ja muiden eliöiden käyttöön soveltuvaa juomavettä.
- Maaperä osallistuu typen kiertoon. Typpi on tärkeä kasviravinne ja sitä tarvitaan myös mm. proteiineihin. Ilmasta iso on typpeä, mutta useimmat eliöt eivät voi käyttää sitä suoraan hyväkseen. Eräät maaperässä elävät bakteerit sitovat typpeä, ja muut maaperäbakteerit muuttavat sitä edelleen toiseen muotoon. Näin maaperä osallistuu ravinteiden kiertoon tavalla ja tukee mikä tukee kasvien kasvua.
Vinkki! Englanninkielistä lisätietoa maaperän tarjoamista ekosysteemipalveluista voit lukea Soil Science Society of American sivuilta: https://www.soils4teachers.org/soil-and-environment
5) Pelto, metsä, suo, kaupunki – videotehtävä [PUUTTUU]
6) Maaperän kemiaa -videotehtävä [TULOSSA]
Maaperän kemia (kesto 6:17, julkaisija RootEd Suomi)
7) Toimitaan maaperän hyväksi – vaikuttamistehtävä
Ihmisen ja monien muiden eliölajien olisi mahdotonta elää ilman hyvinvoivaa maaperää. Silti moni ei tiedä maaperästä juuri mitään, eikä siitä juuri puhuta mediassa tai edes oppikirjoissa. Tilanne voidaan muuttaa!
Miettikää millä tavalla te haluaisitte lisätä tietoisuutta maaperästä tärkeänä luonnonvarana. Toteuttakaa sen jälkeen pienempi tai isompi tempaus. Vaikuttamistekonne voi olla jokin seuraavista tai jotain ihan muuta itse keksimäänne:
- Suunnitelkaa somepostauksien sarja ja julkaiskaa postaukset koulun sometililtä. Postausten kannattaa sisältää sopivasti tietoa ja sekä kiinnostavia kuvia tai videoita. Mukana voi olla myös esimerkiksi meemejä.
- Suunnitelkaa ja toteuttakaa julisteita koulun seinille.
- Kirjoittakaa mielipidekirjoitus paikallislehteen.
- Kirjoittakaa viesti poliitikoille (joko kunnallispoliitikoille tai kansanedustajille)
- Kirjoittakaa viesti oppikirjojen tekijöille tai kustantajille.
- Perustakaa koulun pihalle komposti ja/tai koulupuutarha, jossa voitte käytännössä opetella maan hoitamista.
- Perustakaa matokomposti ja opettakaa sen toimintaa pienemmille oppilaille. Tietoa matokompostoinnista löydätte esimerkiksi Ympäristökoulu Polun sivuilta.
Maaperän monenlaiset eliöt
8) Jännät maaperäeliöt [PUUTTUU]
Hannun artikkelin pohjalta luetun ymmärtäminen / monistetehtävä, jossa jokainen oppilas lukee yhden osion artikkelista ja vastaa kysymyksiin.
- Kuka on hurjin tappaja?
- Kenellä on kummallisin lisääntymistapa?
- Kenellä on eniten jalkoja?
- Ketä on eniten?
Tee myös oikeat vastaukset!
9) Vuorovaikutussuhteet metsämaassa -palapeli [TULOSSA]
Evoluutiopajojen palapeli
10) Evoluutiopajojen aistikortit [TULOSSA]
11) Katse juuristoon – video- ja tutkimustehtävä [PUUTTUU]
Palstalta video, jossa näytetäänn rönsyleinikin, poimuhierakan ja valkoapilan/pensaspavun juuria sekä. Ideana juurien tehtävät kasville ja maaperälle. Mitä tapahtuu kun juuri kuolee? Mykorritsa, typpinystyrä.
Maaperä on ympäristöongelma ja -ratkaisu
12) Maaperä liittyy moniin ympäristöongelmiin – tiedonhakutehtävä
Maaperä on yhteydessä moniin ympäristöongelmiin. Etsi tietoa netistä ja kokoa taulukko, johon kokoat perustiedot:
- Minkälaisesta ongelmasta on kyse?
- Miten ongelma liittyy maaperään?
- Miten ympäristöongelmaa voidaan torjua maaperästä huolehtimalla?
Tehtävässä tutustutaan seuraaviin ympäristöongelmiin:
- Vesistöjen rehevöityminen
- Ilmastonmuutos
- Eroosio
- Luontokato
- Maaperän pilaantuminen
| Ympäristöongelma | Minkälaisesta ongelmasta on kyse? | Miten ongelma liittyy maaperään? | Miten ympäristöongelmaa voidaan torjua maaperästä huolehtimalla? |
| Vesistöjen rehevöityminen | |||
| Ilmastonmuutos | |||
| Eroosio | |||
| Luontokato | |||
| Maaperän pilaantuminen |
Vinkki! Tehtävä voidaan toteuttaa joko yksilötyönä tai ryhmätyönä siten, että jokainen opiskelija perehtyy yhteen ympäristöongelmaan ja opettaa sen jälkeen oppimansa asiat neljälle muulle opiskelijalle.
13) Pilaantunut maaperä haittaa ympäristöä ja terveyttä – järjestelytehtävä
Maaperän pilaantumisella tarkoitetaan ihmistoiminnasta maaperään päässeiden kemikaalien ja jätteiden aiheuttamaa haittaa tai merkittävää riskiä ympäristölle tai ihmisten terveydelle.
Tässä tiedostossa on sekaisin lauseita, joiden avulla opit lisää pilaantuneesta maaperästä. Järjestä lauseet oikean kysymyksen alle.
Tehtävän voi toteuttaa joko a) tulostamalla tiedoston, leikkaamalla kaikki lauseet irrallisiksi paperisuikaleiksi ja järjestämällä ne sitten pöydällä oikeaan järjestykseen TAI b) kopioimalla tekstit omaan tiedostoosi ja järjestämällä lauseet tekstinkäsittelyohjelmassa.
Opit tehtävän avulla tietoa seuraavista aiheista:
- Mitä maaperän pilaantuminen tarkoittaa?
- Mistä maaperän pilaantuminen johtuu?
- Minkälaiset aineet ovat haitallisia maaperälle?
- Miten maaperän pilaantuminen voi vaikuttaa ihmisten terveyteen?
- Miten maaperän pilaantuminen voi vaikuttaa ympäristöön?
- Milloin maaperä pitää tutkia ja/tai puhdistaa?
- Miten maaperää puhdistetaan ja miten puhdistusmenetelmä valitaan?
- Miten yleistä maaperän pilaantuminen ja pilaantuneiden maiden puhdistaminen on Suomessa?
Varmista lopuksi, että osaat vastata jokaiseen kysymykseen lyhyesti myös omin sanoin.
Oikeat vastaukset löytyvät täältä.
Tehtävä pohjautuu seuraavaan artikkeliin: Maaperän pilaantuminen – mitä, missä, miksi?, Outi Pyy, Teija Haavisto, Jussi Reinikainen.
14) Ympäristöterveys – tietoiskuihin liittyvä videotehtävä [PUUTTUU]
15) Uudistava viljely hyödyttää kaikkia -videotehtävä
Uudistava viljely tarkoittaa koko ekosysteemiä elvyttävää maanviljelytapaa. Hyvän sadon lisäksi siinä tavoitellaan maaperän kasvukunnon parantamista, luonnon monimuotoisuuden ja maan hiilivaraston kasvua sekä toimivaa vesitaloutta. Uudistava viljely on enemmän kuin yksittäiset viljelytoimenpiteet. Se on joustava tapa käyttää erilaisten hyvien viljelykäytäntöjen monipuolista kokoelmaa kuhunkin tilanteeseen parhaiten sopivalla tavalla.
Tutustu uudistavaan viljelyyn seuraavien neljän Baltic Sea Action Groupin videon avulla ja vastaa kysymyksiin:
- Mitä uudistava viljely tarkoittaa?
- Millaisiin asioihin uudistavassa viljelyssä kiinnitetään erityistä huomiota?
- Millaisiin ympäristöongelmiin uudistava viljely voi vastata?
- Mitä hyötyä uudistavasta viljelystä on viljelijälle?
- Mitä haasteita uudistavaan viljelyyn voi liittyä?
Videot:
- Mistä uudistavassa viljelyssä on kyse? (BSAG, 1 min.)
- Miten uudistava viljely hyödyttää kaikkia? (BSAG, 3 min.)
- Uudistava viljely on valinta maapallon puolesta (BSAG, 3 min.)
- Satovarmuutta uudistavalla viljelyllä (BSAG, 3 min.)
- Videoiden katselun lisäksi voidaan tarkastella tätä käsitekaaviota.
Tehtävän voi toteuttaa kahdella tavalla:
- yksilötehtävänä, jolloin opiskelija katsoo kaikki videot ja vastaa kysymyksiin kirjoittaen tai laatimalla käsitekartan.
- koko luokan yhteisenä tehtävänä, jolloin jokainen opiskelija katsoo videoista yhden. Sen jälkeen kysymyksiin vastataan yhdessä keskustellen.
- HUOM! Eri videoissa on vastauksia eri kysymyksiin, mutta mikään video ei vastaa kaikkiin kysymyksiin.
Tutkitaan maaperää
16) Mitä multa on? -tutkimustehtävät
a) Opetusvideo. Katsokaa ensin Biologian ja maantieteen opettajien liiton video Mitä multa on? (kesto 3 min.).
b) Hillopurkkikoe. Tutkikaa multaa sitten käytännössä. Hillopurkkikoe on yksinkertainen tapa tutkia mullan rakennetta.
- Laita lasipurkkiin n. ⅓ multaa.
- Lisää sitten vettä niin, että purkki on lähes täynnä.
- Havainnoi ilmakuplien määrää – maaperässä on yllättävän paljon ilmaa!
- Sulje sitten purkin kansi, ravista hyvin ja jätä purkki paikoilleen vähintään 2-3 tunniksi, mielellään pidemmäksikin aikaa.
- Maahiukkaset laskeutuvat purkin pohjalle siten, että erilaiset hiukkaset erottuvat kerroksina: Hiekka on painavinta, joten se painuu pohjalle jne. Kokeen voi tehdä erilaisilla maalajeilla!
- Selkeät englanninkieliset ohjeet kokeen tekemiseen löydät täältä hakusanalla “jam-jar experiment” (sivu 14/120).
c) Mullan mikroskopointi. Multa koostuu kahdesta pääosasta: mineraalimaasta ja eloperäisestä aineksesta, ja mullassa elää valtava määrä erilaisia eliöitä. Mikroskooppi on hyvä apuväline asian todentamiseen. Laittakaa petrimaljalle hyppysellinen maata ja vähän vettä ja tutkikaa mikroskoopin avulla miltä näyttää mullan eloperäinen aines ja mineraalimaan hippuset. Mullan eloperäinen aines koostuu hajoamisen eri vaiheissa olevista kasvien ja eläinten jäänteistä. Löydättekö mullan seasta esimerkiksi juurten ja lehtien osia, entä muuta?
Voitte ottaa maanäytteitä (esim. teelusikallinen multaa) erilaisista kasvupaikoista tai eri tyyppisistä kaupassa myytävistä mullista. Näyttävätkö näytteet tällöin erilaisilta? Mistä se johtuu?
On melko epätodennäköistä, että maanäytteeseen osuisi sellaisia maaperäeliöitä, joita voidaan koulukäytössä olevilla mikroskoopeilla nähdä ja tunnistaa. Maaperäeläinten tutkimiseen liittyvät ohjeet löydät Maaperässä kuhisee-tiedeprojektin ohjeista (ks. myöhemmin tällä sivulla).
Vinkki! Matokompostorin perustaminen on innostava tapa mullan tutkimiseen. Hyvät ohjeet matokompostorin perustamiseen ja hoitoon löydät mm. Ympäristökoulu Polun sivuilta.
17) Maalajit omalla asuinalueellasi -karttatehtävä
Selvitä GTK:n Maankamara-karttapalvelusta millaisia maalajeja omalla asuinalueellasi on. Karttapalvelu löytyy osoitteesta: https://gtkdata.gtk.fi/Maankamara/index.html
- Klikkaa aktiiviseksi maaperäkartta, joka löytyy valikon kohdasta Karttatasot.
- Etsi kartalta oma asuinkuntasi ja asuinalueesi. Zoomaa kartta n. mittasuhteeseen 1:60 000 (onnistuu + ja – -toimintojen avulla).
- Selvitä minkälaisia maalajeja omalla asuinalueellasi on. Saat tietää kartan värien selitykset klikkaamalla valitsemaasi kohtaa kartalla.
- Pohtikaa yhdessä mitä kartan selitykset tarkoittavat. Käyttäkää tarvittaessa apuna nettiä.
- Pohtikaa sitten, ovatko maalajit vaikuttaneet maankäyttöön alueella ja miten. Voitte verrata maaperäkarttaa maastokarttaan tai pohtia asiaa omien tietojenne pohjalta.
18) Tutustutaan typpinystyröihin
Eräät palkokasvien (mm. apila, herne, papu) kanssa symbioosissa elävät bakteerit voivat muuttaa typpikaasua kasveille käyttökelpoiseen muotoon biologiseksi typensidonnaksi kutsutun prosessin avulla. Nämä bakteerit elävät tiettyjen kasvilajien juuristossa muodostaen sinne juurinystyröitä (typpinystyrät).
Typpinystyrät ovat niin isoja, että voimme nähdä niitä omin silmin etenkin syyskesällä ja syksyllä. Tutustukaa typensitojakasveihin ja miettikää missä niitä kasvaa. Jos koululla ei ole pääsyä kasvimaalle asiaa tutkimaan, voi typensitojakasveja löytää myös nurmikoilta (valkoapila), niityiltä (esim. hiirenvirna) ja tienpientareilta (lupiini). Myös leppä on typensitojakasvi. Kaivakaa kasvi maasta juurineen varovasti ja tutkikaa, miltä sen typpinystyrät näyttävät.
Huom! Kaivaminen täytyy todellakin tehdä varovasti, sillä typpinystyrät irtoavat helposti kasvin juurista. Tervalepän oranssit typpinystyröitä voi joskus nähdä vesirajassa kasvavasta puusta, kun eroosio on paljastanut puun juuret.
19) Maanäytteen pH:n määrittäminen
Kehittämiskeskus Opinkirjon ohjeen maanäytteen pH:n määrittämiseen löydät täältä (kohdasta Tunti 4: Maaperä).
https://www.soil-net.com/sm3objects/activities/Combined_Pages.pdf
s. 42-44
20) Maaperä suodattaa [TULOSSA]
MAAPERÄÄ KÄSITTELEVIÄ OPETUSVIDEOITA [KESKEN]
Mitä multa on? (kesto: 2:56, julkaisija BMOL ry)
https://youtu.be/yzSCL5CCSp4
Maaperä on ympäristöongelma ja ratkaisu (kesto: 3:38, julkaisija BMOL ry)
https://youtu.be/rrCeQnDw22E
10 faktaa maaperästä (kesto: 4:14, julkaisija BMOL ry)
https://youtu.be/cljeCBpqWRw
Maaperän kemia (kesto 6:17, julkaisija RootEd Suomi)
https://www.youtube.com/watch?v=WTlmvaeb0ak
Soil solutions to climate problems (4:07, julkaisija Center for Food Safety, kieli suomi)
https://www.youtube.com/watch?v=4l_SSWmFnJo
(nimestään huolimatta video on suomeksi, myös englanninkielinen versio on olemassa!)
Miten uudistava viljely hyödyttää kaikkia? (BSAG)
Uudistava viljely on valinta maapallon puolesta (BSAG)
Satovarmuutta uudistavalla viljelyllä (BSAG)
Ilmatieteen laitoksen tieteellinen johtaja Jari Liski kertoo hiilensidonnan mittaamisen ja todentamisen eteen tehtävän työn edistymisestä.
https://youtu.be/0TsI0OgzPPA?si=ubbzBfJ7zpqpfh32
Hiilensidonnan mittaaminen on vaikeaa ja kallista ja jo yhdellä peltolohkolla vaihtelu voi olla merkittävää. Vaikka tekniikkoja maatalouden hiilen sitomisen laskentaan on olemassa ja niitä kehitetään jatkuvasti, vielä ei ole olemassa kaikille tarjolla olevaa keinoa mitata maahan sidotun hiilen määrää luotettavasti.
Mikrobit ohjaavat maailmaa (kesto 1:51, julkaisija Luonnonvarakeskus)
Awakening Soil Curiosity to Catalyse Soil Literacy | Introducing CURIOSOIL
Keep soil alive, protect soil biodiversity (FAO)
Life in the soil: the secrets of soil biodiversity – Hyvä sarja!!!
https://youtu.be/qtd_TeBYy8s?si=sbdf7nxL4UAGL-5q
Soil in crisis: how soil life responds to global environmental change
https://youtu.be/TAzNaXqbEno?si=7EGo3WBh_tj2G0JB
LINKKIVINKKEJÄ [PUUTTUU]
YM:n, Syken ja BMOL:in logot uudestaan
